Johanna Leivo Ensimmäinen oma koira, tervunarttu Nelli, tuli taloon v.2000. Muistan haaveilleeni, että kunpa saisin opetettua sen seuraamaan :) Oppihan.

Esitys aiheesta: "Johanna Leivo Ensimmäinen oma koira, tervunarttu Nelli, tuli taloon v.2000. Muistan haaveilleeni, että kunpa saisin opetettua sen seuraamaan :) Oppihan."— Esityksen transkriptio:

1 Johanna Leivo Ensimmäinen oma koira, tervunarttu Nelli, tuli taloon v.2000. Muistan haaveilleeni, että kunpa saisin opetettua sen seuraamaan :) Oppihan se koira seuraamisen, ja yhdessä opittiin ja koettiin paljon muutakin. Kokeiltiin vähän kaikkea kotitempuista agilityyn ja pk-lajeihin. Virallisista saavutuksista mainittakoon KVA metsäjäljeltä ja IPO-FH. 2009 uskaltauduin ottamaan malinoisin ja haastamaan itseäni oppimaan lisää. Hymyn kanssa on kulutettu kenttiä ahkerasti suojelun merkeissä ja luonnollisesti peltojälki-ilmasto on kovin tuttu elementti. Hymy on varjovalio IPOsta ja kerran päästiin edustamaan Suomea IPO MM-kisoihin. Hiihtobaanoillakin Hymy on luottokuskien kanssa ansiokkaasti pinkonut. Nyt minulla on kasvamassa tulevaisuuden(epä)toivo Wappu. Mali-merkkinen sekin. Tavoitteena on päästä Wapunkin kanssa suojelukentille. Katsotaan mikä on lopputulos.

2 Antti Konttinen Olen harrastanut PK-hakua 90-luvun alusta. Olen kilpaillut usealla erirotuisella koiralla menestyksekkäästi aina SM tasolle asti. Rotuinani ovat olleet mm. Saksan paimenkoira, lyhytkarvainen collie, Belgian paimenkoira. Kolmen viimeisimmän koirani olen onnistunut kouluttamaan käyttövalioksi viidellä koekäynnillä. Tällä hetkellä minulla on uuden harrastuskoiran etsintä päällä. Saa nähdä on seuraava harrastuskaveri rodultaan Toimin aktiivisesti myös henkilöetsintää arvostelevana tuomarina. En vanno yhden yksittäisen koulutustavan nimeen, vaan koulutus mennään koiran ominaisuuksia hyödyntäen. Tämä ei tarkoita, että olisin valmis luistamaan henkilöetsinnän vaatimuksista tai optimaalisesta suorituksesta koirakon työskentelyssä. Henkilöetsinnästä minulla on selkeä ja vahva näkemys miten koirakon tulee toimia ja mikä on mielestäni optimaalinen suoritus. Henkilöetsintä on parhaimmillaan koiran ja ohjaajan harmonista yhteistyötä. Henkilöetsintä on ”tottelevaisuutta” metsässä. Mottoni on, että vika on kouluttajassa jos koira ei toimi.

3 Ari Koskela Olen Askolalainen koiraharrastaja, jolla on pitkä kokemus koirien kouluttamisesta, sekä koirien kanssa kilpailemisesta agilityssä, TOKOssa ja metsäjäljellä. Ensimmäisen oman koirani, saksanpaimenkoiran hankin vuonna 1995, jonka jälkeen harrastuskoirina on ollut kuusi dobermannia. Tällä hetkellä kotona asustaa kaksi dobermannia, joiden kanssa harrastetaan TOKOa ja metsäjälkeä. Olen valmentanut SM- ja MM-tasolla kilpailevia koirakkoja ja myös avustanut koiranomistajia arkielämän haasteissa koiran kanssa.

4 Minna Muuri Koiraharrastukseni alkoi 90- luvun puolessa välissä lähinnä harrastellen siten, että koirat olisivat yhteiskuntakelpoisia ja, että meillä olisi yhteistä puuhaa. "Oli hienoa käydä kerran viikossa koirakoulussa :)" Palvelus- ja pelastuskoiralajit tulivat mukaan -90 luvun lopulla ja niistä jälki saksanpaimenkoira Ronin, ja haku kultainennoutaja Yakin kanssa. Muutamia kokeitakin tuli kaksikon kanssa suoritettua ja Yaki olikin pitkään mukana pelastuskoirien hälytysryhmässä. Uuden sukupolven aikana taloon saapui jälleen kerran kultainennoutaja, Onni, jonka kanssa molemmat lajit jatkuivat, jäljen ollessa se päälaji ja tämänkin koiran olleen pelastuskoirien hälytysryhmässä. Seuraavaa koiraa etsin pitkään ja hartaasti. Tavoitteena pk-koe kentät. Taloon tuli saksanpaimenkoira Hektor, jonka koulutus ei ollut enää pelkkää harrastelua, vaan määrätietoista etenemistä kohti tavoitteita. Tuloksena KVA ja RM4. Jälki lajina on ollut kaikkein rakkain ja mielenkiintoisin. Jälkiharrastus ei tarvitse ryhmää ympärilleen ja sitä voi hyvin harrastaa yksinkin. Jälkikoiran koulutuksessa korostuu koiran ja ohjaajan välinen yhteistyö ja luottamus. Hyvin koulutettu ja motivoitu jälkikoira ajaa jälkeä, vaikka maailman tappiin asti. T:Minna