VKO-08 5/2006 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA KEHITYSYHTEISTYÖ.

Esitys aiheesta: "VKO-08 5/2006 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA KEHITYSYHTEISTYÖ."— Esityksen transkriptio:

1 VKO-08 5/2006 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA KEHITYSYHTEISTYÖ

2 Hyvinvoinnin mittareita TeollisuusmaissaKehitysmaissa Vähiten kehittyneissä maissa Vuonna 2003 syntyneet elävät keskimäärin (vuotta) 77,76552,2 Tuhannesta lapsesta kuolee alle viiden vuoden ikäisinä 737120 Lukutaitoisten osuus aikuisista (prosenttia) 96,676,654,2 Lähde: YK:n kehitysohjelma UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti (2005) Maailman kuudesta miljardista ihmisestä joka viides elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle dollarilla päivässä.

3 Mitä kehityspolitiikka on? Toimintaa kaikilla kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan; niitä ovat: - turvallisuuspolitiikka - ihmisoikeuspolitiikka - kauppapolitiikka - maa- ja metsätalouspolitiikka - koulutuspolitiikka - terveys- ja sosiaalipolitiikka - ympäristöpolitiikka - siirtolaispolitiikka - tietoyhteiskuntapolitiikka Kehitysyhteistyö on yksi kehityspolitiikan työkaluista

4 Suomen kehityspolitiikan periaatteet Sitoutuminen YK:n vuosituhatjulistuksen arvoihin ja p ää m ää riin Laaja kansallinen sitoutuminen ja johdonmukaisuus kaikilla politiikan alueilla Ihmisoikeuksien toteutuminen Kest ä v ä n kehityksen periaate Laaja kehitysrahoitus Kansalliset ja kansainv ä liset kumppanuudet Kehitysmaiden ja niiden ihmisten oman p ää t ö svallan ja vastuun kunnioittaminen Pitk ä aikainen sitoutuminen ja avoimuus

5 YK:n vuosituhattavoitteet (Millenium Development Goals, MDG) YK:n huippukokous vuonna 2000: vuosituhatjulistus (189 maata) Vuosituhattavoitteet edellyttävät, että vuoteen 2015 mennessä pitää 1. puolittaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä 2. taata peruskoulutus kaikille 3. edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa 4. vähentää alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuutta kahdella kolmanneksella 5. vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä 6. kääntää laskuun aidsin, malarian ja muiden vakavien tautien leviäminen 7. turvata ympäristön kannalta kestävä kehitys 8. luoda globaali kumppanuus kehitykseen (vertailukohtana vuosi 1990)

6 Pariisin julistus Annettiin keväällä 2005 OECD:n kehitysapukomitean (DAC) puitteissa Tavoitteena lisätä avun vaikuttavuutta Julistuksessa keskeisenä: harmonisaatio eli avunantajien yhteistyö ja yhteiset pelisäännöt pyrkimys kasvattaa ohjelma-avun, mm. budjettituen, osuus kahteen kolmannekseen kaikesta avusta

7 Tärkein päämäärä on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseen maailmasta Päämäärän saavuttamista tukevat ympäristöuhkien torjuminen tasa-arvon, ihmisoikeuksien, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistäminen, maailmanlaajuisen turvallisuuden sekä taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Suomen kehityspolitiikan tavoitteet

8 Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Johdonmukaista ja yhteen sovitettua toimintaa kehitysyhteistyössä, kv. muuttoliikkeessä, kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa sekä muilla politiikan aloilla Yhteistyötä yrityselämän, kansalaisyhteiskunnan, asiantuntijaorganisaatioiden ja etujärjestöjen kanssa

9 Suomen kehityspolitiikan yleisteemoja ovat Ihmisoikeudet Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen sekä tasa-arvon edistäminen Lasten, vammaisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien edistäminen Ympäristökysymysten huomioonottaminen

10 Suomen kehitysyhteistyön muodot Kahdenvälinen kehitysyhteistyö ml. kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö, korkotuki Monenkeskinen kehitysyhteistyö ml. humanitaarinen apu EU:n kehitysyhteistyö

11 Suomi keskittää kahdenvälistä yhteistyötään Pitkäaikaisia yhteistyömaita on kahdeksan: Mosambik, Tansania, Etiopia, Sambia, Kenia, Nicaragua, Vietnam, Nepal Yhteistyön lähtökohtana maiden omat köyhyyden vähentämisohjelmat Pitkäaikaisten yhteistyömaiden osuus maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstä lähes 60 prosenttia (vuonna 2006)

12 Muut yhteistyömaat Siirtymävaiheen maat : Egypti, Namibia ja Peru - lahja-avusta kohti monipuolista kaupallista ja kulttuurista yhteistyötä. Määräaikaiset kumppanit : Etelä-Afrikka Palestiinalaisalueet Länsi-Balkan Itä-Timor Afganistan Sudan Indonesia ja Sri Lanka (tsunamista kärsineiden alueiden jälleenrakennus)

13 Pitkäaikaiset yhteistyömaat Siirtymävaiheen maat Muut yhteistyömaat Suomen kahdenvälisen yhteistyön tärkeimmät kumppanit

14 Budjettituki Tuki maksetaan suoraan kumppanimaan budjettiin. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä muiden avunantajien kanssa. Suomi myöntää budjettitukea vain pitkäaikaisille yhteistyömailleen ja yhteistyössä muiden avunantajien kanssa. Vuonna 2005 Suomi maksoi budjettitukea Mosambikille, Tansanialle ja Nicaragualle, yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Edellytyksiä ovat: kansallinen köyhyydenvähentämisohjelma ohjaa julkista varainkäyttöä avunsaajamaan julkisella taloushallinnolla on riittävä toimeenpanokyky Lisää avun tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä: budjettituen kehitysvaikutukset ulottuvat perinteistä hanketukea laajemmalle tuki on julkisessa valvonnassa

15 Kahdenvälisen kehitysyhteistyön sitoumukset toimialoittain 1995-2004

16 Monenkeskinen kehitysyhteistyö Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita YK-järjestöt (erityisesti UNDP, Unicef, Unfpa, WFP) sekä kansainväliset kehitys- ja ympäristörahoituslaitokset Vuonna 2006 Suomi käyttää monenkeskiseen yhteistyöhön 27 prosenttia (runsaat 140 miljoonaa euroa) varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista Tärkeimmät avunsaajaorganisaatiot 2005 (MEUR) YK:n kehitysohjelma UNDP14,8 YK:n väestörahasto Unfpa14,5 + 1,5 (humanitaarinen apu) YK:n lastenrahasto Unicef 13,65 + 4,5 (hum. apu) Maailman elintarvikeohjelma WFP 6,0 + 10,6 (hum. apu) UNAIDS 7,0

17 EU:n kehitysyhteistyö EU:n kehitysyhteistyö = jokaisen EU-jäsenmaan oma kehitysyhteistyö + maiden yhteinen kehitysyhteistyö. Avunantajana EU on maailman merkittävin, vuonna 2005 EU-apua annetaan yhteensä n. 66 miljardia euroa*. Päätavoite on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen EU:n yhteinen kehitysyhteistyö rahoitetaan unionin budjetista ja siitä vastaa komissio. Euroopan kehitysrahastolla on erillinen budjettinsa; Suomen osuus siitä vuonna 2006 noin 45 miljoonaa euroa. * Ennakkoarvio OECD/DAC

18 EU:n kehitysyhteistyösuhteet ulottuvat laajalle EU-maat Avunsaajamaat

19 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä kehitysyhteistyön toteuttajia Vuonna 2006 kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle on varattu noin 67 mijloonaa euroa - 13 % varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista Kymmenelle kumppanijärjestölle ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:lle kanavoidaan noin puolet kansalaisjärjestötuesta

20 Humanitaarinen apu Apua aseellisten konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreille Tavoitteena ihmishenkien pelastaminen, inhimillisen hädän lievittäminen ja heikoimmassa asemassa olevien avustaminen Periaatteina puolueettomuus, tasapuolisuus ja humaanisuus Painopiste köyhimmissä maissa

21 Humanitaarisen avun väylät Kotimaisia kanavia: Kirkon ulkomaanapu, Fida International, SPR Ulkomaisia kanavia: –YK:n humanitaarisen avun toimisto OCHA –YK:n uudistettu hätäapurahasto CERF –YK:n pakolaispääkomissaarin toimisto UNHCR –Punaisen Ristin järjestöverkosto Vuonna 2006 Suomi on varannut humanitaariseen apuun 10 prosenttia varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista.

22 Kehitysmaiden velkakysymys Useat kehitysmaat ovat velkaa mm. kansainvälisille kehityspankeille Velan takaisinmaksu on monille valtioille käytännössä mahdotonta 1996 Maailmanpankin ja IMF:n HIPC (Heavily Indebted Poor Countries) - velkahelpotusohjelma pahoin velkaantuneiden kehitysmaiden tueksi, Suomi on mukana HIPC-aloitteen rahoituksessa ja seurannassa Suomi on antanut anteeksi myöntämänsä kahdenväliset kehitysluotot

23 Kehitysyhteistyön määrärahat YK:ssa hyväksytty tavoite: 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön Hallituksen tavoitteena on nostaa kehitysavun osuus 0,44 % BKTL:sta vuoteen 2007 ja 0,7 % BKTL:sta vuoteen 2010 mennessä Vuodelle 2006 Suomi on varannut kehitysyhteistyöhön kaikkiaan 671 miljoonaa euroa, joka vastaa arviolta 0,42 %:a BKTL:sta EU:n yhteisenä tavoitteena on keskimäärin 0,56 prosentin BKTL-osuus vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin saavuttaminen vuonna 2015 58 % suomalaisista haluaisi kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja (TNS Gallup Oy, kesäkuu 2005)

24 1 % Suomen kehitysyhteistyö 2006: määrärahat 1 % 27 % 36 % 9 % 3 % 0 % 10 % 13 %

25 Suomen julkinen kehitysyhteistyö 1988-2005 MEUR BKTL-osuus, % Reaalinen kehitys

26 OECD-maiden kehitysyhteistyö 2005* *Ennakkotieto, lähde: OECD/DAC BKTL-osuus, % Milj.dollaria 0,93 27457 897 0,47 * 13101

27 Yli 40 vuotta Suomen kehitysyhteistyötä 1955 Suomesta YK:n jäsen 1961 ensimmäinen määräraha monenkeskiseen kehityshankkeeseen: yhteis- pohjoismainen kehityshanke Tanganyikassa (nyk. Tansania) 1965 ensimmäinen kahdenvälinen kehityshanke: Remelin metsäkoulu Tunisiassa 1970 tavoitteeksi nostaa Suomen kehitysapu 0,7 prosenttiin BKTL:sta 1991 Suomen kehitysapu 0,8 prosenttia BKT:sta 1995 Suomi mukaan EU:n kehitysyhteistyöhön 2001 periaatepäätös: kehitysyhteistyötä keskitetään harvempiin maihin ja laajempiin ohjelmiin 2004 kehityspoliittinen ohjelma: YK:n vuosituhatjulistuksesta puitteet Suomen kehityspolitiikalle

28 Kehitysyhteistyö ulkoasiainministeriön organisaatiossa Kehityspoliittinen osasto vastaa  Suomen kansainvälisestä kehityspolitiikasta  kehitysyhteistyön kokonaissuunnittelusta, seurannasta ja laadun valvonnasta kehityspolitiikan yhteensovittamisesta ministeriössä Kehitysyhteistyötä toteutetaan alue- ja globaaliasioiden osastoilla  Aasian ja Amerikan osasto  Afrikan ja Lähi-idän osasto  Itä-osasto  Eurooppa-osasto  Globaaliasioiden osasto

29 Lisätietoja kehitysyhteistyöstä Ulkoasiainministeri ö Kehityspoliittisen viestinnän yksikkö Postiosoite: PL 176, 00161 Helsinki K ä yntiosoite: Kanavakatu 4 a, 00160 Helsinki Puhelin (09) 1605 6370, (09) 1605 6349 Faksi (09) 1605 6375 keoinfo@formin.fi http://formin.finland.fi/kehityspolitiikka http://global.finland.fi