Kuva-aineiston hakeminen ja käyttö Aalto-yliopisto Arabian kampuskirjasto 30.11.2015, 10.30-12 Eila Rämö Johtava tietoasiantuntija.

Esitys aiheesta: "Kuva-aineiston hakeminen ja käyttö Aalto-yliopisto Arabian kampuskirjasto 30.11.2015, 10.30-12 Eila Rämö Johtava tietoasiantuntija."— Esityksen transkriptio:

1 Kuva-aineiston hakeminen ja käyttö Aalto-yliopisto Arabian kampuskirjasto 30.11.2015, 10.30-12 Eila Rämö Johtava tietoasiantuntija

2 Kurssin sisältö ja tavoitteet Johdatus kuvan tekijänoikeuteen ja käyttömahdollisuuksiin. Johdatus Creative Commons -lisensointiin. Mitä on kuvahaku? Visuaalisten aineistojen päätyypit ja lähteet. Johdatus valikoimaan alan keskeisiä kuvatietokantoja: ARTstor, Bridgeman Art Library, Getty Images, avoimen verkon kuvahakukoneet, jne. Miten arvioida visuaalisia aineistoja?

3 Kuvan tekijänoikeudesta

4 Tekijänoikeus Tekijänoikeus syntyy automaattisesti omaperäisen teoksen tekijälle teoksen syntymishetkellä, mitään erillistä merkintää tai hakemusta ei tarvita suojan syntymiseksi. Tekijällä on yksinoikeus päättää teoksensa kappaleiden valmistamisesta, muuntamisesta, yleisön saataville saattamisesta sekä esittämisestä. Teos = ei katso teoksen muotoa tai laatua, kunhan se on tarpeeksi omaperäinen (maalaus, piirustus, luonnos, valokuva, elokuva, video, muotoilutuote, kirjoitus, puhe, ääni, performanssi, tanssiteos, kartta, kaavio, tietokoneohjelma jne.) Teosten tekijät ovat oikeutettuja saamaan korvauksen teostensa käytöstä.

5 Moraaliset oikeudet Digitaalisessa ympäristössä tekijänoikeuteen kuuluvat moraaliset oikeudet korostuvat, sillä sisältöjä on helppo jatko-käsitellä digitaalisesti. Moraalisiin oikeuksiin kuuluvat: Isyysoikeus: oikeus tulla ilmoitetuksi teoksen tekijänä. Teosten tekijät tulee nimetä hyvän tavan mukaisesti. Respektio-oikeus: teosta ei saa muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijän taiteellista arvoa tai ominaislaatua loukkaavalla tavalla. - teoksen muuttamista on esimerkiksi teoksen värien muuttaminen tai teoksen leikkaaminen ja rajaaminen - loukkaava yhteys voi olla esimerkiksi poliittinen tai yhteiskunnallinen käyttö - mainontakäyttöön tulee aina hakea lupa

6 Tekijänoikeussuojan kestoaika Teosten tekijänoikeuden suoja kestää 70 vuotta tekijän kuolemasta. (ETA-alueelta peräisin olevat teokset. Muualta peräisin oleville teoksille suoja-aika on teoksen alkuperämaan suoja-aika, pääsääntöisesti 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.) Valokuvan tekijänoikeuden suoja kestää 50 vuotta sen valmistuksesta, kun taas valokuvateos saa saman suojan kuin muut teokset. Idea tai aihe ei ole suojattu, vaan sen omaperäinen ilmenemismuoto. Yhteistyössä syntyneiden teosten tekijät jakavat tekijänoikeuden.

7 ”Voinko tehdä mitään ilman lupaa?” Tekijänoikeuslain rajoitussäännösten mukaisesti ilman erillistä lupaa tekijänoikeuden haltijalta, käyttäjä voi: Siteerata kuvaa tieteellisessä esityksessä; opinnäyte, harjoitustyö, tieteellinen artikkeli tai luento. Kuvaa tulee käsitellä esityksessä, eli käyttö ei voi olla kuvituksenomaista. Valmistaa kappaleen kuvasta yksityistä käyttöä ja katselua varten (valokopiointi, valokuvaaminen, tuloste, jne.). Siteerata kuvaa päivän tapahtumaa käsittelevässä artikkelissa (esim. sanomalehtikirjoitus). Siteerattava kuva voi olla piirros, valokuva tai valokuva taideteoksesta.

8 Siteerausoikeus tieteellisessä (1) esityksessä Mistä kuvan voi ottaa tähän tarkoitukseen? Kuvan voi ottaa vain laillisesta lähteestä, eli esim. - skannata painetuista kirjoista ja lehdistä - taiteilijan verkkosivuilta tai blogista/wikistä (vain taiteilijan omia töitä kuvina) - verkkosivulta, missä annetaan esim. CC-lisenssillä lupa kuvan käyttöön

9 Siteerausoikeus tieteellisessä (2) esityksessä Miten julkaista? Tieteellinen työ voidaan levittää analogisessa tai digitaalisessa julkaisussa verkossa poikkeussäännön nojalla, mikäli käyttö ei ole kaupallista käyttöä. Kaupalliseen käyttöön tulee saada oikeudenhaltijan lupa. Näin esim. yliopiston tietokannassa voidaan julkaista opinnäytetyö kuvineen ja sitaatteineen tekijänoikeuslain rajoitussäännösten nojalla.

10 Siteerausoikeus tieteellisessä (3) esityksessä Kuvatietokantojen kuva-aineistoja ei saa kopioida ja käyttää tekijänoikeuslain rajoitussäännösten nojalla, koska kuvatietokannan tuottaja on sopinut kuvien käytöstä kuvien tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa. Tutustu aina jokaisen kuvatietokannan omiin kuvien käyttöohjeisiin. Aalto-yliopistolla on lisenssisopimus ARTstor-kuvatietokannan tuottajan kanssa. -> Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää ARTstorin kuva-aineistoa painetuissa opinnäytetöissä ja tieteellisissä julkaisuissa, kunhan näitä töitä ei julkaista tai välitetä kaupallisesti. Verkkojulkaisemista lisenssi ei salli.

11 Rakennusten kuvaaminen Tekijänoikeuslain mukaan rakennuksen saa vapaasti kuvata. Tämä poikkeussäännös koskee rakennustaiteen teosta, joka ilmenee fyysisenä kolmiulotteisena rakennuksena. Arkkitehdin nimi tulee mainita teosta toisinnettaessa. Kuvaaminen tarkoittaa ainoastaan kaksiulotteista toisintamista, valokuvaamista ja piirtämistä. Säännös ei anna lupaa pienoismallien tai muiden kolmiulotteisten esineiden valmistamiseen rakennuksesta. Käytettäessä rakennusta kuvaavaa valokuvaa tai piirrosta on kunnioitettava kuvan kohteen arkkitehdin moraalisia oikeuksia. Rakennuksen saa kuvata sekä sisältä että ulkoa ja kuvan saa käyttää tieteellisessä julkaisussa ilman arkkitehdin tai rakennuksen omistajan lupaa, myös kaupallisesti. Sisällä kuvaamista voi rajoittaa vain yksityisyyden suoja eräissä tilanteissa.

12 Kuvan siteeraaminen Tekijänoikeuslain mukaan tekijän nimi ja lähde on mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin, kuin hyvä tapa sitä edellyttää. On tärkeää merkitä kuvien kaikki oikeudenhaltijat, esim.: Tekijä ja valokuvaaja Teoksen nimi Teoksen ajoitus Kuvan lähde jos esim. kuvatietokanta (ARTstor jne.) Kuvan omistaja (museo, arkisto, kirjasto) Kuvan URI, URL Viittauksen päivämäärä

13 Creative Commons Yhä useammat verkkosivut tarjoavat aineistoja Creative Commons - lisenssein. Teoksen tekijä on luopunut joistakin tekijänoikeuksistaan ja tarjoaa aineistoa muiden käytettäväksi lisenssien määrittelemin ehdoin. CC-lisenssit eivät poista moraalisia oikeuksia: isyysoikeus ja respektio-oikeus. Suomen julkisen avoimen datan virallinen lisenssisuositus on nyt CC By 4.0 http://creativecommons.fi/ http://creativecommons.org/videos/wanna-work-together http://commons.wikimedia.org/wiki/Main_Page http://www.flickr.com/creativecommons/

14 Creative Commons LisenssiLisenssin laajuus Nimi mainittavamuut voivat käyttää ja muokata alkuperäistä teosta (mukaan lukien kaupallinen käyttö), kunhan teoksen alkuperäinen tekijä ilmoitetaan. Nimi mainittava – sama lisenssi muut voivat käyttää ja muokata alkuperäistä teosta (mukaan lukien kaupallinen käyttö), kunhan teoksen alkuperäinen tekijä ilmoitetaan ja jälkiperäinen teos jaetaan samalla lisenssillä. Nimi mainittava – ei muutoksia alkuperäistä teosta voi käyttää muuttamattomana mukaan lukien kaupallinen käyttö, kunhan teoksen alkuperäinen tekijä ilmoitetaan. Nimi mainittava – epäkaupallinen alkuperäistä teosta voi käyttää ja muokata kunhan käyttötarkoitus on epäkaupallinen ja teoksen alkuperäinen tekijä ilmoitetaan.

15 Creative Commons LisenssiLisenssin laajuus Nimi mainittava – epäkaupallinen – sama lisenssi muut voivat käytttää ja muokata alkuperäistä teosta, kunhan käyttötarkoitus on epäkaupallinen, teoksen alkuperäinen tekijä ilmoitetaan ja jälkiperäinen teos jaetaan samalla lisenssillä. Nimi mainittava – epäkaupallinen – ei muutoksia alkuperäistä teosta voi käyttää muuttamattomana, kunhan käyttötarkoitus on epäkaupallinen ja teoksen alkuperäinen tekijä ilmoitetaan.

16 Lisätietoa tekijänoikeusasioista Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelu http://copyright.aalto.fi/fi/ Maria Rehbinder, tekijänoikeusasiamies maria.rehbinder@aalto.fi Linkkejä https://wiki.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=55371963

17 Kuvahaku ja hakuprosessi Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja sanat ovat ainoa avain sen löytämiseen.

18 Kuva-aineiston hakuprosessi Kuva-aineistot ovat yleensä yksittäisten verkkosivujen sisältämien tietokantojen aineistoja ja siksi usein tavallisten hakukoneiden ulottumattomissa. Palveluiden maksullisuus ja niiden sisältämien aineistojen tekijänoikeudet asettavat pääsyrajoituksia erilaisten lisenssikäytäntöjen vuoksi. Digitaalisten aineistojen luonne ei-tekstuaalisina aineistoina asettaa erityisiä haasteita niiden hakuprosessissa. Aineistojen indeksoinnin laatu korostuu hakuprosessissa; sanat eivät aina riitä monimerkityksisen kuvan kuvailuun.

19 Kuva-aineiston hakuprosessi Haut tekstipohjaisia (kuvaileva metadata, asiasanat, tagit), vaikka ”tiedontarve” on visuaalinen. Miten sanallistaa kuva, jota etsitään? Kuinka muuttaa kuvatiedontarve hauksi tietokannassa? Mitä sanoja kuvien kuvailuun käytetään? Kuvailukäytännöt vaihtelevat eri tyyppisissä kuvatietokannoissa ja kuvapalveluissa. Kuvailun tarkkuus ja laajuus vaihtelee, indeksointi on toisinaan myös puutteellista.

20 Kysymyksiä etsijälleMiten tämä vaikuttaa hakuun? Minkälaista media- aineistoa olen etsimässä? (Still-kuvaa, liikkuvaa kuvaa, ääntä jne.) Kunkin aineiston voi määritellä sen mediatyypin mukaan (taideteos, valokuva, kartta, kaavio, musiikki, kuvitus, teksti, puhuttu ääni, elokuva, animaatio). Tyyppejä voi käyttää hakusanoina tietokannoissa. Minkälaista aineistoa etsin? (taideteoksia, rakennuksia, ihmisiä, paikkoja, esineitä, teemoja) Jotkut verkkopalvelut ja tietokannat erikoistuvat tiettyihin sisältöihin, kun taas toiset sisältävät hyvin laajalti eriaiheisia materiaaleja. Etsinkö vahempaa historiallista vai nykyajan materiaalia? Jos aineisto on vanhempaa, voit kokeilla museoiden, kirjastojen ja arkistojen palveluita. Mikäli haetaan uudempaa nykyajan aineistoa, kannattaa kokeilla myös kaupallisten kuvapankkien palveluita, kuvanjakopalveluita tai henkilöiden omia sivuja ja blogeja.

21 Kysymyksiä etsijälleMiten tämä vaikuttaa hakuun? Haenko tunnettuja teoksia, vai lähinnä yleistä kuvamateriaalia jostain geneerisestä aiheesta? Tunnettuja taideteoksia voi ensisijaisesti etsiä virallisista lähteistä (museot, galleriat ja laajat konsortioiden kuvatietokannat). Epävirallisemmat lähteet (henkilökohtaiset sivut ja blogit, fanisivut, kuvanjakopalvelut) voivat myös olla hyödyllisiä, mutta perehdy hyvin käyttörajoituksiin. Yleistä kuvamateriaalia erilaisista aiheista voi hakea myös tavanomaisia kuvahakukoneita käyttämällä. Mihin tarkoitukseen haen kuvamateriaalia? (tutkimus, opetus, kuvitus, referenssi, jatkokäyttö omassa luovassa työssä). Jos aineistoa tullaan tallentamaan, jakamaan ja käyttämään jatkossa jollain tavalla, tulee tekijänoikeuksien asettamat käyttörajoitukset huomioida ja palvelun yhteydessä olevat käyttöoikeussäännöt on hyvä lukea tarkasti. Olenko valmis maksamaan?Monet verkon kuvatoimistot tarjoavat korkealaatuista kuvamateriaalia erilaisin hinnoittelukäytännöin.

22 Visuaalisia tiedonlähteitä Julkaisujen painokuvat Analogiset kuvakokoelmat kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa (diat, vedokset, negatiivit, filminauhat) Digitoidut tai syntysähköiset kuva-aineistot kirjastojen, museoiden ja arkistojen tietokannoissa Kaupalliset kuvapankit ja kuvatoimistojen palvelut Avoimen internetin kuvasisältö ja kuvahakukoneet Kuvanjakopalvelut ja sosiaalinen media Taiteilijoiden omat verkkosivut ja blogit

23 Visuaalisten verkkotiedonlähteiden päätyypit Tiedonlähteet voidaan jakaa neljään pääkategoriaan: 1.Museoiden, arkistojen ja kirjastojen kuvatietokannat 2.Kuvapalvelukonsortiot (lisensoidut ja vapaasti verkossa käytettävät) 3.Kuvatoimistojen kuvapankit 4.Avoimen internetin kuvasisältö, kuvahakukoneet ja kuvanjakopalvelut Taiteen ja muotoilun alojen laadukkain kuvamateriaali ei ole haettavissa Googlen kuvahaulla…

24 Museoiden, kirjastojen ja arkistojen kuva-aineistot Muistiorganisaatiot tallentavat kuvallista kulttuuriperintöä ja digitointi tuo tämän käyttäjää lähemmäs.

25 Kuvan metadata: kuvan kuvailutietoa Kuva-aineistojen kuvailu ja haku perustuu pitkälti museoiden ja kirjastojen kokoelmaluetteloiden tapaan jäsentää metadataa: tekijä teoksen nimi kuvailutermit, asiasanat vapaa kuvailu tekniikka ja materiaali tekijänoikeus, käyttöoikeus omistaja, säilytyspaikka

26

27 Lisensoidut ja avoimet kuvapalvelukonsortiot Kansainvälisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen laajoja yhteistietokantoja: ARTstor, Bridgeman Art Library, Grove Art, Europeana, Joconde, jne. Tietokantojen tuottajat voivat asettaa käyttörajoituksia – esim. maksullisuus, tekijänoikeus, käyttölisenssit Lisensoidut tietokannat on rajoitettu palvelun hankkineen organisaation, kuten yliopiston yhteisölle käytettäväksi sen oman tietoverkon sisällä.

28 Lisensoidut ja avoimet muisti- organisaatioiden kuvatietokannat Aineistot on usein rajoitettu henkilökohtaista opiskelua, tutkimusta ja opetusta varten sekä jakamiseen oman organisaation sisällä. Aineistojen kaupallinen käyttö on kokonaan kielletty tai sopimuksenvaraista palveluntarjoajan ja tekijänoikeuden haltijan kanssa. Suomessa ei ole erillisiä lisensoituja kuvatietokantapalveluita

29 ARTstor ARTstor Digital Library tarjoaa pääsyn yli miljoonan kuvan kokoelmaan taiteen, arkkitehtuurin, muotoilun, kulttuurihistorian ja muilta humanististen- ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Palvelussa on tuotu yhteen satojen eri museoiden, gallerioiden, arkistojen ja kirjastojen kokoelmia ympäri maailman. Tarjoaa korkealaatuista kuvamateriaalia ja ainutlaatuista materiaalia visuaalisen kulttuurin eri osa-alueilta. Hyvät henkilökohtaiset työskentelytilat ja työkalut aineistojen katselua, jakamista ja esittämistä varten esimerkiksi opetustilanteissa. ARTstor on käytettävissä Aalto-yliopiston lankaverkkoon kytketyiltä koneilta, etäkäyttö on mahdollista Nelli-portaalin kautta (Nelliin kirjaudutaan Aalto-tunnuksilla).

30 ARTstorin käyttäminen Aalto- yliopistossa – mitä saa tehdä ARTstorin aineistoa saa käyttää opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa, kun em. toiminta on luonteeltaan ei-kaupallista. Aineistoa saa jäljentää, jaella ja esittää sekä käyttää seuraavissa yhteyksissä: - luokkaopetuksessa (Aalto-yliopiston sisällä, ei muissa oppilaitoksissa) - opiskelijatöissä ja tutkimuksessa, joihin on pääsy vain muilla auktorisoiduilla käyttäjillä - omassa portfoliossa, kunhan portfolio ei ole julkisesti saatavilla - julkisessa esityksessä, kun se on osa ei-kaupallista opiskeluun tai tutkimukseen liittyvää esitystä, kuten: seminaari, konferenssi, luento, näyttely, workshop (myös Aalto-yliopiston ulkopuolella)

31 ARTstorin käyttäminen Aalto- yliopistossa – mitä saa tehdä Painetuissa opinnäytetöissä, kuten väitöskirjoissa. (ARTstorin kuvia sisältävää opinnäytetyötä ei saa julkaista verkossa eikä myydä.) ARTstorin aineistoa saa tulostaa muutamia paperikopioita auktorisoiduille käyttäjille sekä esitelmän, luennon, seminaarin tai vastaavan ei-kaupallisen tieteellisen tapahtuman yleisölle. Tulostaminen tulee suorittaa käyttäen ARTstor-palvelun omia tähän tarkoitukseen olevia toimintoja. ARTstorin aineistoa saa tallentaa omaan käyttöön rajallisen määrän. Tallentamaansa aineistoa saa jaella vain muille auktorisoiduille käyttäjille. Tallentaminen tulee suorittaa käyttäen ARTstor-palvelun omia tähän tarkoitukseen olevia toimintoja.

32 ARTstorin käyttäminen Aalto- yliopistossa – mitä ei saa tehdä Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin Aineistoa ei saa välittää tai asettaa saataville muille kuin auktorisoiduille käyttäjille. Aineistoa ei saa muuttaa. Aineistoa ei saa sisällyttää painettuun tai elektroniseen julkaisuun, jota levitetään kaupallisesti (on ostettavissa esim. yliopiston julkaisuyksikön tai kirjakaupan välityksellä). ARTstor-tietokannasta ei saa ladata aineistoa systemaattisesti eikä tallentaa aineistoa edelleen levittämistä tai kaupallisia tarkoituksia varten.

33 Bridgeman Art Library – (http://www.bridgemanart.com/) Bridgeman tarjoaa pääsyn yli 8000 kansainvälisen museon ja gallerian kuva-aineistoihin. Bridgeman edustaa yli 30 000 yksittäistä taiteilijaa ympäri maailman. Sisältää arkkitehtuuria, nykytaidetta, kuvataidetta, muotoilua, valokuvia, painokuvia, kuvitustöitä sekä kuvia esineistä. Bridgeman toimii tekijänoikeuksien haltijoiden edustajana, joten palvelun kautta voi hankkia oikeuksia aineistojen käyttöön myös kaupallisissa tarkoituksissa. Palvelun pienet katselukuvat on tarkoitettu yksityistä tutkimusta ja opiskelua varten.

34 Muita kansainvälisten muisti- organisaatioiden tietokantoja Europeana – portaali digitoituun eurooppalaiseen kulttuuriperintöön http://www.europeana.eu/portal/ Joconde - Musées de France - yli 60 ranskalaisen museon ja gallerian digitoituja aineistoja http://www.culture.gouv.fr/documentation/joconde/fr / Bildindex der Kunst und Architektur - 13:sta Euroopan maan kuvataidetta ja arkkitehtuuria http://www.bildindex.de Casselman Archive of Islamic and Mudejar Architecture in Spain http://uwdc.library.wisc.edu/collections/Arts/CasselmanImage University of Washington Digital Collections http://digitalcollections.lib.washington.edu/cdm/ Metropolitan Museum of Art http://www.metmuseum.org/collection/the-collection-online RIBApix - http://www.ribapix.com/index.php

35 Kotimaiset kuvatietokannat, esimerkkejä Finna - https://www.finna.fi/ Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmat samalla haulla. Museo Finna - https://museot.finna.fi/ Kuvia ja esineitä mm. Suomen merimuseosta, Suomen rautatie- museosta, Suomen kansallismuseosta, Suomen metsästysmuseosta ja Ateneumin taidemuseosta. Suomen Museot Online - http://www.suomenmuseotonline.fi Kansallismuseo, Museoviraston kuva-arkisto, kaupunginmuseoita Kansallisgallerian taidekokoelmat - http://kokoelmat.fng.fi/ Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon teokset, taiteilijat ja kokoelmat.

36 Kuvatoimistot

37 Kuvatoimistot myyvät korkeatasoista kuvitus- ja uutiskuvaa, liikkuvaa kuvaa sekä ääntä erilaisiin tarkoituksiin. Hinnoittelussa paljon vaihtelua käyttökohteiden mukaan. Hinnoittelumalleja: 1) subscription = jäsenyys / jatkotilaus: royalty-free aineistoja voi tallentaa ja jatkokäyttää jäsenyyden / jatkotilauksen voimassaolon ajan. 2) credit-based services = etukäteismaksuun perustuva käytäntö, missä etukäteen maksettavan summan edestä voi vapaasti ladata royalty-free aineistoja. 3) rights-managed = hinta riippuu yksittäisen aineiston käyttökohteesta ja mahdollisesta hankitusta yksinoikeudesta.

38 Kuvatoimistot esim. Getty Images, Corbis, Lehtikuva Myyvät kuvia uutispalveluille, kustantajille, lehtitoimituksille, mainostoimistoille ja muille luovan alan toimijoille. Palveluista voi hakea kuvituskuvia kaikenlaisista aiheista; tapahtumista, rakennetusta ympäristöstä, rakennuksista jne - tarkoinkin kriteerein. Aineistojen selailu yleensä vapaata ja ilmaista, mutta kaikki aineiston jatkokäyttö luvanvaraista ja maksullista. Palveluita voi käyttää myös oman projektin ideointiin, taustatiedon ja inspiraation lähteeksi.

39 Lisenssityypit Getty Images- palvelussa (www.gettyimages.fi) RF Royalty Free = lisensointi perustuu käytettävän kuvan kokoon ja hinnan saa heti selville valitun koon mukaan. Gettyn royalty-free tarkoittaa, että kuvaa voi käyttää rajoittamattomasti uudelleen, ”unlimited-use license”. RM Rights Managed = kuvan hinnoittelu määritellään sen käyttötarkoituksen mukaan ja se lasketaan käytöstä annettujen tietojen perusteella. Osalle kuvista on saatavilla yksinoikeus, eli kuvaa ei voi mikään muu taho käyttää.

40 Kotimaisia kuvatoimistoja Kuvaliiteri - http://www.kuvaliiteri.fi/ kuvia mm. aiheista koti ja asuminen sekä rakennukset Plainpicture - http://www.plainpicture.com/fi/main kuvia esim. aiheista kaupunki, liikenne, uskonto Kuva-Plugi - http://kuvaplugi.fi/ kuvia esim. aiheista arkkitehtuuri, muoti, työ, urheilu Lehtikuva - http://kuvakauppa.lehtikuva.fi/ edustaa Suomessa useita maailman kuvatoimistoja ja kuvaajia

41 Käyttöoikeuksiltaan vapaata tai osittain rajoitettua kuva-aineistoa Suomen valokuvataiteen museo http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/ Kuvia kaikille -sivuston kuvat ovat vapaasti käytettävissä yksityiseen käyttöön sekä opetuksen, tutkimuksen Flickr Commons https://www.flickr.com/commons Rijksstudio https://www.rijksmuseum.nl/en/rijksstudio n. 200 000 kuvaa Rijksmuseumin kokoelmista vapaasti käytettävissä Svenska litteratursällskapet i Finland https://www.flickr.com/photos/slsarkiva/ Aalto-yliopiston Raami-kuvatietokanta https://www.flickr.com/photos/aaltocommons/

42 Internet ja hakukoneet

43 Kuvahakukoneet Kuvahakukoneet ovat verkossa toimivia palveluita, jotka haravoivat ja indeksoivat Internetin kuvasisältöä. Kuvahakukoneiden avulla voi hakea Internetin sisältämää kuvasisältöä laidasta laitaan, mutta ei esimerkiksi kuvatietokantojen aineistoja. Metahakukoneet syöttävät kyselyt samanaikaisesti useampiin hakukoneisiin ja näyttävät tulokset yhdessä näkymässä. Kuvahakukoneet käsittelevät kuvaa tekstin avulla. Hakukoneen tuloksen laatu riippuu täysin siitä minkälaista tekstuaalista informaatiota kuvien yhteyteen on liitetty, kuten tiedostonimi, ympäröivä teksti, sivun otsikko, “alt”-tekstit ja muu kuvaan liittyvä teksti HTML- koodissa.

44 Kuvahakukoneet Kuvahakukoneet eivät koskaan pysty indeksoimaan koko internetin valtavaa kuvasisältöä. Kuvahakukoneet eivät näytä kaikkea kuvasisältöä mitä ne onnistuvat poimimaan. Vaikka hakukoneet väittävät, että niillä on pääsy miljooniin kuviin, suurin osa asettaa hakutuloksen noin tuhanteen. Kuvahakukoneet eivät ole koskaan täysin ajan tasalla JISC Digital Media Search Engines http://www.jiscdigitalmedia.ac.uk/crossmedia/advice/finding-video-audio- and-images-online/#search-engines

45 Kuvahakukoneita Google Image Search http://www.google.com/advanced_image_search Everystockphoto http://www.everystockphoto.com/ Dogpile - metasearch http://www.dogpile.com/

46 Kuva-aineistojen arvioinnista

47 Kuvan laatu Mihin tarkoitukseen kuvaa tullaan käyttämään? Onko kuva tarpeeksi suurikokoinen käyttötarkoitusta varten? Onko se tarpeeksi iso tarvittavaa tulostusta tai painoa varten? Toistuvatko värit oikein kuvassa (tärkeää esim. taideteosten osalta). Onko kuvatoisintoa luotaessa kiinnitetty huomiota väreihin ja kuvan laatuun? Jos kuva on skannattu painokuvasta, näkyykö kuvassa häiriötä painokuvan pinnasta? Onko kuvasta häipynyt yksityiskohtia kuvan tummilta ja vaaleilta alueilta? Onko kuvatiedoston pakkaus / kompressio huonontanut kuvan laatua?

48 Säilytä kuvan alkuperätiedot (provenienssi) Mistä kuva on peräisin? Kuka on kuvan tekijä, valokuvaaja, ja mistä se on peräisin (julkaisu, verkkosivu, kuvatoimisto, kuvatietokanta). Onko mahdollista että kuvan levittäjä / julkaisija on jättänyt tekijänoikeusasioita huomioimatta? Miten kuva vertautuu muihin siitä valmistettuihin jäljennöksiin? Etsi muitakin versioita. Onko kuvan tekijä / julkaisija nimettävissä ja tavoitettavissa?

49 Lisätietoa Kuva-aineisto opas http://libguides.aalto.fi/kuva-aineistot Nelliportaali www.nelliportaali.fi -> Monihaku -> Aihealue=Yleinen - >Kuvatietokannat Tekijänoikeudesta http://copyright.aalto.fi/ Etäkäyttöohje http://lib.aalto.fi/fi/materials/guides/e-off-campus_use/

50 Kiitos! eila.ramo@aalto.fi