LAN – Local Area Networks (Lähiverkot)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
Advertisements

WLAN -tekniikkaa WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita.
WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
Tietoverkot •Järjestelmien on vielä ymmärrettävä toistensa signaaleja. •Ne pitää paitsi purkaa myös tulkita. Tämä tapahtuu määrittelemällä bittivirtaan.
Sillat Alex Grönholm.
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Lähiverkot erikoistyökurssi
Seminaari Lähiverkot -erikoistyökurssi
Laajakaistaverkot tulevaisuudessa Nisse Husberg Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan osasto
Mikko Lampinen Harri Hänninen Ti LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI Kaapelointijärjestelmät.
A B&J Production :: Verkkotopologiat Click to start.
1 1.
Chapter 7:Implementation of Ad Hoc Mobile Networks Mikko Kuokka.
A B&J Production :: Verkkolaitteet Click to start.
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
TSE Tutoriaali Alteran Triple Speed Ethernet Megacore
Wireless Local Area Network
Wireless Local Area Network
Murphy ja TLT eli mitä kaikkea voi mennä pieleen tiedonsiirron eri vaiheissa?
WLAN Langaton verkkoyhteys
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Käyttöönottokaavio – Deployment diagram Sami Stenius.
JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia.
Virtuaaliset lähiverkot
Kaksi- ja kolmitasoiset sovellukset Two and Three Tier Systems.
Käyttöönottokaavio– Deployment diagram Vesa Jokikokko Tarmo Kemi TIK9SNA.
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Teknillinen korkeakoulu. Riitta Karhumaa Valvoja: Professori Riku Jäntti Ohjaaja: TkL Michael Hall.
Lähiverkot- erikoistyökurssi
802 Standardit Elina Koskela. IEEE Voittoa tavoittelematon organisaatio Tarkoituksena vakiinnuttaa elektroniikan alalla esille tulleita ideoita -> Standardointi!
Backup Janne Suominen. Sisältö Toimintaperiaate Asennus Konfigurointi.
, luento 9 Suurinopeuksiset lähiverkot. Neljä suurinopeuksisten lähiverkkojen päätyyppiä –Fast Ethernet (100 Mbps) –Gigabit Ethernet (1 Gbps)
Ti Lähiverkot -Erikoistyökurssi
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI SAN: Storage Area Network Mikko Hellstén Ville Pesonen.
Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.
VLAN Kimmo Tukiainen
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi
ATM-LAN Teemu Reisbacka. Sisällys ATM lyhyesti ATM-LAN  LANE  Klassinen IP/ATM  MPOA Nykyisyys.
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Storage Area Network Jussi Murtola. Sisältö SAN-yleistä Eroavaisuudet tallennusmenetelmien välillä Topologiat SAN-verkkolaitteet Kuitukanavan arkkitehtuuri.
Lähiverkot- erikoistyökurssi Seminaari HomePNA Eeva Ahonen.
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
Kalle Rantanen Tomi Tuominen
HomePNA -Mikko Pehkonen, Tite4. Sisältö Yleistä Käytäntö Spesifikaatiot Tiedonsiirto Ongelmia Tilanne Suomessa Case Lappeenranta Johtopäätökset.
Spanning Tree Protocol Algorithm
LAN - Lähiverkot Langattomat LAN:t Link Control & Medium Access Control LAN:ien yhdistäminen.
Langattoman systeemin arkkitehtuuri. Connectivity SW OSI-mallin esitystaso Miten voit kannettavalla laitteella ajaa ohjelman jossain kaukana lankaverkossa.
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
Edellisen kerran yhteenveto: Fyysisen kerroksen alikerrokset Fyysisen kerroksen tehtävät –Carrier Sense –Receive –Transmit Mitä tietoja PHY-kerroksen kehyksistä.
Edellisen kerran yhteenveto: IAPP (Inter Access Point Protocol) –Announce protokolla kertoo välittää verkon tukiasemille kaikkialla tarvittavan tiedon.
Tiedonsiirtotekniikka 2
Edellisen kerran yhteenveto
Logical Link Control (LLC)
Ryhmätyö / kotitehtävä
Seminaarien yhteenveto
Edellisen kerran yhteenveto
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
4.3 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)
WiMAX.
Välikokeen palautus 35 osallistui kokeeseen
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
Esityksen transkriptio:

LAN – Local Area Networks (Lähiverkot) 010602000 – Luento 7 LAN – Local Area Networks (Lähiverkot)

LAN - lähiverkot Lähiverkkokonsepti kehitetty 1970-luvulla korvaamaan kalliit point-to-point –linkit verkon jakaminen käyttäjien kesken Sittemmin tullut yleisimmäksi verkkotyypiksi Viime vuosina on lähiverkkojen tapahtunut suuria muutoksia teknologioissa suunnittelussa verkkojen kaupallisissa sovelluksissa Erityisesti suurinopeuksiset lähiverkot kehittyneet nopeasti

LAN - lähiverkot Lähiverkkojen yleisyyden syitä halpa ja helposti saatavilla oleva tekniikka läheiset suhteet (locality of reference) tietokone on todennäköisemmin yhteydessä fyysisesti lähellä olevan koneen kanssa kuin kaukana olevan tietokone on todennäköisesti yhteydessä tiettyjen koneiden kanssa toistuvasti esim. työpaikat, perheet

Lähiverkkojen kehitys Lähiverkot ovat kehittyneet perinteisesti yhdessä PC-koneiden hyötykäytön kanssa PC-käytön tarpeet luoneet vaatimuksia myös lähiverkkojen kehitykselle Viime vuosiin asti lähiverkkojen tehtävänä on ollut yhdistää PC:t ja keskustietokoneet tai tarjota mahdollisuus työryhmäkommunikointiin verkon käyttö tiedostojen siirtoa, sähköpostia, tulostuspalveluiden käyttöä verkolta ei vaadittu suurta kapasiteettia tekniikoina Ethernet ja Token ring

Lähiverkkojen kehitys Kaksi merkittävää suuntausta PC-koneiden jatkuva tehonkasvu tuo mukanaan yhä monimutkaisemmat sovellukset yrityksissä keksitty uusia tapoja hyödyntää lähiverkkoa client / server –ajattelu intranetit Uudet suuntaukset vaativat myös verkolta enemmän kapasiteetti, viiveettömyys

Lähiverkkojen kehitys Esimerkkejä sovelluksista, jotka vaativat nopeita LAN:eja ”palvelinfarmit” erityisesti kuvan- ja videonkäsittelyssä ”tehotyöryhmät”, esim. työryhmissä tapahtuva CAD-työskentely paikalliset runkoverkot

Lähiverkkojen käyttökohteet PC-LAN yleinen LAN-kokoonpano, yhdistää PC-koneet ja yhteiset resurssit (esim. tulostin) kriteerinä edullisuus ja laitteiden liittämisen helppous Taustaverkot (Backend networks) yhdistää suurien järjestelmien osia toisiinsa (keskustietokoneet, supertietokoneet, tallennusverkot) piirteenä suurien tietomäärien siirto pienellä alueella, hyvä luotettavuus perusvaatimuksena edullinen hinta ei ykköskriteeri

Lähiverkkojen käyttökohteet Nopeat toimistoverkot perinteisten yhteistyötoimintojen lisäksi toimistoissa nykyään usein nopeita verkkoja vaativia toimintoja videon-/kuvankäsittely Yleensä toimita-ala laajempi kuin taustaverkossa Runkoverkko-LAN Korkeakapasiteettinen LAN yhdistämässä useita eri rakennusten tai osastojen LAN:t toisiinsa etuina yhteen LAN:iin nähden skaalattavuus, hinta, luotettavuus

Tallennusverkot Erottaa tallennuslaitteet tietyistä palvelimista, kaikki palvelimet voivat käyttää samaa tallennusverkkoa Siirtotie toteutettu yleensä valokuidulla Parantaa asiakaslaitteen ja tallennuslaitteen välistä tehokkuutta ja tallenuslaitteiden välistä yhteistyötä (varmuuskopio, monistus)

Tallennusverkot

LAN-arkkitehtuuri LAN arkkitehtuurien sisältö: Siirtotien tyyppi (pari- ja koaksiaalikaapelit, optinen kuitu Protokollatasot MAC = Medium Access Control LCC = Logical Link Control Topologiat Väylä ja puu -LANit Rengas-LANit Tähti-LANit Langattomat LANit

Lähiverkkojen siirtotiet, yleistä Erilaiset siirtotiet vaativat erilaiset laitteistot (verkkokortit) Siirtoteinä koaksiaali- ja parikaapeli, optinen kuitu, radiotie Käydään tarkemmin Ethernet-kaapeloinnin tyypit 10Base5, paksu ethernet (thick ethernet) 10Base2, ohut ethernet (thin ethernet) 10BaseT, parikaapeli-ethernet (twisted pair ethernet) 100BaseT (fast ethernet), 1000BaseT (gigabit ethernet)

10Base5, thick ethernet AUI – Attached Unit Interface

10Base5, thick ethernet multiplexor käytössä

10Base2, thin ethernet

10BaseT, twisted pair ethernet parikaapeli, lisäksi keskitin (hub) emuloimassa kaapeleita koneiden välillä

Esimerkki

Kaapelointien verkkoliittimet Parikaapeli-ethernet Paksu ethernet Ohut ethernet

LAN arkkitehtuuri LAN:ien arkkitehtuuri määritellään normaalisti kerrosmallin mukaisesti, kattaen 2 OSI:n kerrosta Fyysinen kerros Linkkikerros MAC (Medium Access Control) LLC (Logical Link Control) Ylemmän tason protokollat siirtävät datalohkoja lähiverkon ylitse OSI mallin alimmat 2 kerrosta (3. eli verkko-kerros on jo lähiverkosta riippumaton) IEEE 802 referenssimalli

IEEE 802 referenssimalli

LAN protokollat, IEEE 802 referenssimalli Fyysinen kerros Signaalien koodaus ja purku Synkronointi (preamble) Bittien siirto Siirtotie ja topologia Yleensä fyysisen kerroksen “alla”, mutta kuitenkin tärkeä LANien suunnittelulle. Siksi ovat mukana 802-mallissa

LAN protokollat, IEEE 802 referenssimalli Linkkikerros (Yhteys ylempiin kerroksiin) Kokoaa datan kehyksiksi yhdessä osoitteiden ja virheenkorjauksen kanssa Purkaa kehykset vastaanotettaessa Vastaa siirtotien “käyttövuoroista” Vuon valvonta ja virheenkorjaus Yhtenäinen rajapinta erilaisille verkoille Nämä OSI-mallin 2. kerroksen työt jaettu IEEE 802:ssa MAC ja LLC alikerroksille Käyttövuorojen hallinta MAC-protokollilla LLC:lle useita mahdollisia MAC-protokollia

MAC / LLC

LAN Topologiat Mahdollisia LAN-topologioita: Väylä Puu Rengas Tähti Väylärakenne on puun erikoistapaus (yksi runko, ei oksia) Erotettava fyysinen ja looginen toiminta parikaapeli-ethernet fyysisesti tähti, mutta loogisesti väylä

LAN Topologiat

Väylä ja puutopologia Yhden aseman lähetys kuuluu kaikille (signaali etenee lähettäjältä molempiin suuntiin) Terminaattorit poistavat signaalin siirtotieltä Vastaanottajan tunnistus (kaikilla asemilla yksikäsitteinen osoite) Lähetysvuorojen hallinta Yhtäaikaisuus / jatkuva lähetys ongelmina Käytetään datan siirtoon lähetyksiä

Väylä ja puutopologia

Väylä ja puutopologia Siirtotie Parikaapeli Ei parhaimmillaan nopeilla datanopeuksilla Kantataajuuskoaksiaalikaapeli (ohut Ethernet) Ethernet-käytössä Laajakaistakoaksiaalikaapeli (Paksu Ethernet) Sisältyy 802.3 spesifikaatioon, muttei enää käytössä Optinen kuitu Kallis Saatavuusongelmat Ei yleisessä käytössä lähiverkoissa

Rengastopologia Renkaassa yhdistetään joukko toistimia point-to-point linkeillä renkaan muotoon Toistin välittää bitit yksitellen tulevalta linkiltä lähtevälle Linkit toimivat yksisuuntaisesti Asemat liittyvät toistimiin Asemat lähettävät kehyksiä verkkoon, jossa ne kiertävät kunnes saapuvat takaisin lähettäjälle ja lähettäjä poistaa ne verkosta

Rengastopologia

Rengastopologia Siirtotie: Parikaapeli Koaksiaalikaapeli Optinen kuitu

Itsepalautuva rengas

Tähtitopologia Asemat on liitetty point-to-point linkeillä keskussolmuun (yleensä kaksi linkkiä) Keskussolmulla kaksi toimintavaihtoehtoa: Broadcast eli lähetys kaikille asemille (keskussolmuna kaapelointia emuloiva keskitin) => Fyysisesti tähti, loogisesti väylä Kytkentä eli saapuva kehys talletetaan keskussolmuun ja välitetään ainoastaan oikealle vastaanottajalle

Tähtitopologia Parikaapeliin perustuvat tähdet Parikaapelin käyttömahdollisuus lisännyt parikaapelitähtiä, koska Joissain tapauksissa ei ole kaapelikuluja (vanhat puhelinkaapelit kelpaavat) Kattavuus (puhelinkaapelit ovat jo lähes kaikkialla) Uuden kaapelin vetäminen edullista ja helppoa Asemat yhdistetään keskittimillä/kytkimillä (hub/switch) Keskittimet/kytkimet toimivat toistimina (toistetaan tuleva data joko kaikille asemille (hub) tai vain oikealle asemalle (switch)) Lähes kaikki nykypäivän lähiverkot ovat topologialtaan kytkettyjä tähtiä Keskittimiä/kytkimiä voidaan asettaa hierarkkisesti tasoihin

Kytkimen toimintaperiaate

Tähtitopologia (Kaksitasoinen)

Topologiatyyppien etuja ja haittoja Rengas- ja väylätopologia verkon saannin koordinointi ja verkon toiminnan tarkkailu helppoa jos rengas tai pääväylä katkaistaan, koko verkko katkeaa Tähti Kaapelin irrottaminen katkaisee vain 1 koneen yhteyden Vaatii enemmän kaapelia kuin toiset tekniikat (toisaalta puhelinkaapelointi usein riittävä)