Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TIES322 Tietoliikenneprotokollat 2
Advertisements

Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
Tietoverkot •Järjestelmien on vielä ymmärrettävä toistensa signaaleja. •Ne pitää paitsi purkaa myös tulkita. Tämä tapahtuu määrittelemällä bittivirtaan.
Ohjelmiston tekninen suunnittelu
Active directory.
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
Turvallinen etäyhteys – ratkaisuna: VPN (Virtual Private Network)
3 April, 2017 Sonera Multi-SIM Internal.
Luku 5 – Tietojen hakeminen sovelluksiin
Nuorten suosima nettiyhteisö
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Lähiverkot erikoistyökurssi
Mediatekniikan seminaari Paula Sanaksenaho Voice over Internet Protocol Paula Sanaksenaho
Työskentely verkoissa Jaana Holvikivi EVTEK Tietojenkäsittelyn historiaa luku 2001 Ensimmäiset tietokoneet PC:t Suuret tietokoneet laskentaan,
Web Services ©Reino Aarinen, Miksi?  Web Services tekniikalla voi muuttaa valmiit sovellukset Web sovelluksiksi.  Sovellus voi julkaista toiminnon.
Carita, Kati ja Juuso OSAO Myllytulli ja Mytlpt09E 2010
Olio-ohjelmointi. Mitä olio-ohjelmointi on ?  Pyritään mallintamaan jotain reaalimaailman kohdetta tietokoneohjelman avulla  Olio on luokan ilmentymä.
Chapter 7:Implementation of Ad Hoc Mobile Networks Mikko Kuokka.
Konvergenssin haasteita Internetin Quality of Service (QoS) –QoS hallinta, tarvitaanko montaa palveluluokkaa? –QoS monitorointi (mittaukset) Kapasiteetin.
OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT. LUOKKA JAVA ohjelma koostuu luokista LUOKKA sisältää metodeja molemmat sisältävät attribuutteja eli muuttujia.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
TSE Tutoriaali Alteran Triple Speed Ethernet Megacore
S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt tietoliikenteen perusasioita top-down -lähestymistapa ohjelmistotekniikan näkökulma tavoitteena toimivat sovellukset.
Murphy ja TLT eli mitä kaikkea voi mennä pieleen tiedonsiirron eri vaiheissa?
Verkkopalvelu. Verkon rajapinta 1 DATA XXX a DATA CONTROL DTMF.
SE-02 Olioperustainen ohjelmistokehitys Tampereen yliopisto, syksy 2000 Roope Raisamo perustuu Kai Koskimiehen Oliokirjaan ja kurssin aiempiin materiaaleihin.
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Käyttöönottokaavio – Deployment diagram Sami Stenius.
PHP funktiot Jouni Juntunen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö.
JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia.
IP Security Architecture RFC2401-RFC2412 Tommi Lepistö Mika Hiltunen.
CAT_TP-tiedonsiirtoprotokollan testausjärjestelmä Esittäjä: Antti Hämäläinen Päivämäärä: Työn tilaaja:Venyon Oy.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
LDAP Lightweight Directory Access Protocol. LDAP ja sen rakenne Hakemistopalvelujen käyttöön suunniteltu protokolla Hakemistopalvelu on esim. autentikointitietoja.
1 2. Tietoverkot Internet: maailman laajuinen verkko tietokoneverkoista Transmission Control Protocol/Internet Protocol (TCP/IP) Tieto lähetetään paketteina.
Palomuurin peruskäsitteitä Palomuurin tehtävänä on erottaa ja kontrolloida tietoliikennettä yrityksen lähiverkon (LAN) ja yrityksen ulkoisen verkon (WAN)
Wireless Internet & Mobile IP Mari Kurkan. Wireless Internet Palvelun laajennukset, joita Internet tarjoaa mobiilikäyttäjille sijainnista riippumatta.
Teknillinen korkeakoulu. Riitta Karhumaa Valvoja: Professori Riku Jäntti Ohjaaja: TkL Michael Hall.
Kappale 8 - Ad-Hoc verkkojen tehokkuus Tietoliikennetekniikan seminaari – Markku Korpi.
Tietokantapalvelimet Ville Parviainen. Sisältö Yleistä tietokannoista SQL PostgreSQL MySQL MySQL vs. PostgreSQL Linux -työ.
Lähiverkot- erikoistyökurssi
Kuljetuskerros langattomissa Ad hoc verkoissa Pekka Vanhoja.
Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.
VLAN Kimmo Tukiainen
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi
ATM-LAN Teemu Reisbacka. Sisällys ATM lyhyesti ATM-LAN  LANE  Klassinen IP/ATM  MPOA Nykyisyys.
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
Storage Area Network Jussi Murtola. Sisältö SAN-yleistä Eroavaisuudet tallennusmenetelmien välillä Topologiat SAN-verkkolaitteet Kuitukanavan arkkitehtuuri.
Lähiverkot- erikoistyökurssi Seminaari HomePNA Eeva Ahonen.
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI VOIP-puhelinpalvelu Asterisk PBX Arto Katajasalo 2007.
Luku 2 Pakettiradioverkot Eeva Ahonen Historiaa Infrastruktuurittoman verkon hyvät puolet havaittiin 1970-luvulla DARPA:n (Defence Advanced.
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi TCP/IP:n soveltuvuus lähi- ja langattomiin verkkoihin Jukka Nousiainen Toni Luukkonen.
Internetworking-arkkitehtuuri Internet
Protokollien kerrosarkkitehtuurit
HomePNA -Mikko Pehkonen, Tite4. Sisältö Yleistä Käytäntö Spesifikaatiot Tiedonsiirto Ongelmia Tilanne Suomessa Case Lappeenranta Johtopäätökset.
Liiketoimintaverkostojen hallintapaneeli HABA 2004: Ahti Kare Antti Mäki Marko Lähde Mika Stenberg Riina Henriksson Teemu Virtanen.
Edellisen kerran yhteenveto: Fyysisen kerroksen alikerrokset Fyysisen kerroksen tehtävät –Carrier Sense –Receive –Transmit Mitä tietoja PHY-kerroksen kehyksistä.
Edellisen kerran yhteenveto: IAPP (Inter Access Point Protocol) –Announce protokolla kertoo välittää verkon tukiasemille kaikkialla tarvittavan tiedon.
Tiedonsiirtotekniikka 2
Tietoturva internetissä

Logical Link Control (LLC)
OWL2-profiilit Antti Hietasaari.
Edellisen kerran yhteenveto:
1. Tietokoneverkot ja Internet
1. Tietokoneverkot ja Internet
1. Tietokoneverkot ja Internet
Viiveiden vähentäminen WWW-liikenteessä
Välikokeen palautus 35 osallistui kokeeseen
Verkon komponentteja Isäntäkone (host) reititin R R R R linkki R
Esityksen transkriptio:

Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003 Kommunikointimalli Kommunikointijärjestelmän pääasiallisena tehtävänä on informaation välitys kahden käyttäjän välillä Komponentit Lähde: generoi datan Lähetin: muuttaa datan signaaliksi Siirtojärjestelmä Vastaanotin: vastaanottaa signaalin Kohde: toistaa vastaanotetun datan Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003

Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003 Kommunikointimalli Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003

Yleistä protokollista Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot käyttävät protokollaa kommunikointiinsa Oliolla (entity) tarkoitetaan tässä mitä tahansa järjestelmän osaa, mikä kykenee lähettämään ja vastaanottamaan informaatiota Järjestelmällä tarkoitetaan yhden tai useamman olion muodostamaa kokonaisuutta Jotta oliot voisivat kommunikoida keskenään, täytyy niiden puhua samaa kieltä eli mitä, kuinka ja koska täytyy olla molempien osa-puolien tiedossa Tätä yhteistä kieltä kutsutaan protokollaksi Protokolla voidaan myös määrittää kahden olion välistä kommunikointia säätelevien sääntöjen joukoksi Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003

Protokollien koostumus Syntaksi (Syntax) Pitää sisällään mm. sanaston, tiedon muotoilun (pakettien kentät) ja signaalitasot Semantiikka (Semantics) Pitää sisällään toimintalogiikan (mitä tehdään kun jonkin paketti saapuu) Ajoitus (Timing) Pitää sisällään mm. siirtonopeuden ja muut siirron ajoitukseen liittyvät toimenpiteet Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003

Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003 TCP/IP arkkitehtuuri Transmission Control Protocol/Internet Protocol Koostuu viidestä kerroksesta: Sovellus (application), kuljetus (TCP), internet (IP), verkko (network access) ja fyysinen (physical) Kerrosten tehtäviä Fyysinen kerros fyysinen siirtotien liityntä huolehtii siirtotien ominaisuuksien hyödyntämisestä, signaaleista, siirtonopeudesta, ... Verkkokerros huolehtii päätelaitteen ja verkon välisestä siirrosta myös muita verkkotoimintaan liittyviä toiminteita Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003

TCP/IP kerrosten tehtävät Internet kerros mahdollistaa useiden yhteen kytkettyjen verkkojen käytön datan siirrossa Internet protokolla IP mahdollistaa verkkojen välisen pakettien reitityksen Kuljetuskerros tarjoaa luotettavan tiedonsiirron järjestelmien välillä Sovelluskerros sisältää kunkin sovelluksen tarvitseman logiikan Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003

Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003 TCP/IP arkkitehtuuri Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003

Luotettavuus TCP protokollassa Luotettavuuden takaamiseksi käytetään seuraavanlaisia metodeja Pakettien numerointi ja kuittaukset Jokaisella dataoktetille annetaan järjestysnumero Kuittausnumero ilmoittaa seuraavan saapuvaksi oletetun dataoktetin järjestysnumeron TCP:n kuittaus ei takaa sitä, että data on välitetty käyttäjälle, vaan ainoastaan sen, että vastaanottava TCP on ottanut sen vastuulleen välitettäväksi Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003

HTTP-protokollan toiminta Vuonna 1990 kehitetty http 0.9 yksinkertainen protokolla raa-an datan siirtoon Internetin yli. Internetin ns. Killer-application joka aikaansai netin räjähdysmäisen leviämisen ja tulemisen suuren yleisön tietoon. netin eniten käytetty palvelu HTTP 1.0: RFC1945 HTTP 1.1: RFC2616 http://www.ietf.org Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003