Linux - asennus ● CD –asennus ● käytetään asentamiseen Debian 3.0r0 – asennusromppua ● 1. CD Debian Woody - asennussarjasta ● Debian versiot: stable (=woody),

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tietokoneen käyttöjärjestelmä
Advertisements

Lähiverkot -erikoistyökurssi Linux – harjoitus
Lähiverkot -erikoistyökurssi
Wikispace jatkokurssi Jarmo Heikkinen Karoliina Kemppainen Satu Kylmänen.
Active directory.
Filipp Koivu, Tomi Virtanen, Niclas Arvela
IBM WebSphere Application Server Mediatekniikan Seminaari Mikko Matilainen.
Internetin ilmaisohjelmat
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi löytyy myös kannettavia.
Linuxin rakenne ja ominaisuudet
Lähiverkot -erikoistyökurssi Maiju Kansanen 1 NIS Network Information System.
Redundant Array of Inexpensive Disks (RAID) Matti Hämäläinen.
Kiintolevyn osiointi.
Ari Rannisto1 Käyttöjärjestelmät •yhden käyttäjän yksiajojärjestelmät •yhden käyttäjän moniajojärjestelmät •monen käyttäjän moniajojärjestelmät.
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
VMware workstation. VMware •Virtual Machine •Yhtiö perustettu vuonna 1998 •1999 julkaisi ensimmäisen tuotteen: VMware for workstations •2001 tuli VMware.
Ubuntuun LAMP server sekä Samba tiedostonjako palvelu.
Asentaminen  Asennuspaketeista CentOS, RHEL, Windows  Lähdekoodista  Vaatii muutaman lisäkirjaston.
Java-ohjelmointikieli -Javasta ohjelmointikielenä -ohjelmontivälineistä -opasteista.
Päivi Kattelus EL5.
 Tärkeämpää kuin arvaatkaan 1. Et ole ehkä koskaan tarvinnut varmistuksia, mutta… …ennemmin tai myöhemmin se tapahtuu sinullekin. 2PowerPoint harjoitus.
Vapaa aihe Kysymykset.
Käyttöjärjestelmien käynnistyminen
Virtuaalisointi.
DNS-Nimipalvelin Eine Vahala 2006.
Tietokoneohjelman suoritus opintojakso Olioajattelu ja –ohjelmointi, osa I Hans Nieminen Syksy 2013.
Gentoo Linux Niina Salmi Oh5. Yleistä Línux levitysversio Gentoo alunperin kehitetty olemaan –nopea –luotettava –vakaa Kaikki sen ohjelmat asennetaan.
Liferay Portal © Reino Aarinen, Liferay Portal Olemassa jo Liferay Portal 4.3.0rc1. Tässä asennettu Liferay Portal Liferay on avoimeen.
Ville Ahola EL5. Yleistä  Avoimen lähdekoodin www- serveriohjelma  Lähes jokaiseen käyttöjärjestelmään löytyy oma versio  Ollut suosituin www-palvelin.
Mandrake linux Seminaarityö. Linux -Linux on vapaa Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä. Tavallisesti Linuxista puhuttaessa tarkoitetaan "levitysversiota"
Ossi Rönnberg & Atte Koste OH5
Larry the cow was a bit frustrated at the current state of linux distributions......until he tried Gentoo Linux. Gentoo Linux Petri Pesonen Mikko Ratilainen.
Gentoo Linux Jarno Niemelä & Mika Koivistoinen. Historia Daniel Robbins aloitti kehityksen 1999 Daniel Robbins aloitti kehityksen 1999 Enoch Enoch tarkoitus.
Roni Leinonen.  Nimi tulee Gentoo pingviinistä, joka on nopeiten uiva pingviinilaji  Ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2002  Käyttäjällä on täysi.
Ubuntu Linux Toni Rosenlund, EL4. Johdanto  Ubuntu Linux:n on perustanut eteläafrikkalainen miljardööri Mark Shuttleworth jonka toimesta on luotu sekä.
Markus Riihelä Mikko Sallinen. Yleistä Samba on lähes kaikilla UNIX ja UNIX- tyylisillä käyttöjärjestelmillä pyörivä tiedosto- ja tulostinpalvelin. Samba.
Gentoo Linux Ville Syttäne EL4. Yleistä Nimi pingviinilajin mukaan Nimi pingviinilajin mukaan Metajakelupaketti Metajakelupaketti Moderni Moderni Joustava.
Linux palomuurina Kimmo Karhu, EL0A
DNS ja DHCP palvelut Linuxissa
Apache - yhteisnimitys useille Pohjois- Amerikan intiaaniheimoille - yhteinen etninen ja kulttuurinen tausta - puhuvat eteläisiä athabasca- kieliä Apassipäällikkö.
APACHE Kurssi: V Linux Sami Karjalainen OH3 Mika Haaja OH5.
RAID Teemu Reisbacka.
Samba - perustietoja Samba on ilmainen ”Open Source” –ohjelma (GNU GPL). Sitä on kehitetty vuodesta 1992 alkaen. Toimii mm. tiedosto- ja tulostuspalvelimena.
Jean Danielsbacka EL3 Linux. Samba? ● Tiedosto- ja tulostuspalvelin, joka toimii lähes missä tahansa TCP/IP:tä tukevassa ympäristössä ● Samba on ilmainen.
Linux-työ www-proxy Jussi Murtola. Proxyn toiminnallisuus.
Linux-järjestelmät (A271227) Gentoo Linux -käyttöjärjestelmä Petri Keltanen TI07.
VTun VPN VPN – Virtual Private Network Tunnelointi Autentikointi
DHCP Antti Pöyhönen.
DHCP IP-osoitteiden dynaamista konfigurointia jo vuodesta 1992.
Windows 2000 Jukka Stranden Marko Suhonen Käyttöjärjestelmät Seminaari 2006.
Network Information System (NIS) Lähiverkot erikoistyökurssi Linux J. Heinikoski.
RADIUS ja PAM Ilmari Puustjärvi. Autentikointi Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista.
Lähiverkot -erikoistyökurssi Linux -työ Network File System 22.4 Jarkko Pulli.
MS-DOS Tekijät: Antti Pohjonen Juho Vartiainen Ville Varma.
PADS –ohjelmiston asetukset: Ohjeet kirjaston luontia ja ylläpitoa varten sekä varmuuskopiointi HUOM !!!! Kaikki piirilevysuunnittelu uudella PADS –versiolla.
WWW-palvelin Apache HTTP Server. Yleistä Siirtää HTTP-protokollaa käyttäen pyydetyt tiedostot Internetin välityksellä Portti 80 varattu HTTP-protokollalle.
Tietokantapalvelimet -Mikko Pehkonen, Tite4. Tietokantapalvelimista  DBMS (Database Management Systems)  Tarkoitettu tiedon keskitettyyn hallintaan.
Sähköisen kokeen pitäminen
Kovalevy-liitännät Ahti Kare.
Ubuntu - tiedostohallinta Seuraavassa läpikäydään Ubuntun peruskäyttöä: Tiedostohallinta ja hakemistorakenne Tiedostoselain Hakemistorakenne Lähteinä on.
Mysql ja Postgresql Henry Sunesson. Mitä ne ovat ● MySQL ja PostgreSQL ovat sql(standard query langue) palvelimia eli toiselta nimeltään tietokanta palvelemia.
Linux työpöydällä -kurssi. Kansiohierarkia ● Toisin kuin Windowsissa, Linuxissa (ja muissa POSIX-pohjaisissa järjestelmissä) ei ole C:, D: jne... asemia.
EV3-ohjelmointi Lumapäivät Lahti.
ARCH-Linux Juuso Lähdekorpi TI15STIVE
DNS ja DHCP-palvelut linuxissa
Petteri Lillberg TI15SPeli
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Samba Tuukka Toropainen.
PowerPoint-vinkkejä Jouni Huotari 11/16/2018 Jouni Huotari.
Esityksen transkriptio:

Linux - asennus ● CD –asennus ● käytetään asentamiseen Debian 3.0r0 – asennusromppua ● 1. CD Debian Woody - asennussarjasta ● Debian versiot: stable (=woody), testing, unstable ● Network –install ● käytetään asennukseen diskettejä tai CD – asennusromppua ● CD sisältää vain perusjärjestelmän, loput paketit haetaan pakettimirrorilta (palvelin Debian -ohjelmistopaketeille) ● 2 diskettiä kaiken varalta… (boot + root disketit)

Asennus – vaihe1 ● Asennus suoritetaan tekstipohjaisen valikkojärjestelmän avulla ● Lisäksi virtuaaliterminaali käyttäjän käskyille… ● alt+F2 ● sekä virtuaaliterminaali asennusjärjestelmän lokille ● alt+F3 ● Valikon yläosassa asennuksen tarjoamat seuraavaksi suoritettavat toimenpiteet, alaosassa aiemmin tehdyt toimet sekä lisävaihtoehdot

Asennus – vaihe1 ● Osiointi (partitioning -valinta) ● cfdisk:n käyttö ● ylös/alas –nuolinäppäimet ● selaavat osiolistaa ● oikealle/vasemmalle –nuolinäppäimet ● selaavat toimintoja ● osiomuutokset tallentuvat vasta write –käskyllä ● poistuminen tämän jälkeen - quit ● kaksi osiota (ensimmäiselle kovalevylle /dev/hda) ● primary Linux (suurin osa levystä), bootable -lippu ● primary swap (~300mb)

Asennus – vaihe1 ● Ajurien asennus ● Oheislaitteiden (verkkokortti) toimintaan saaminen ● Ei tarpeellista tällä kertaa, koska asennuskernel sisältää 3com –ajurin ● tarkistus ”ifconfig -a” komennolla ● Network –install ● ajuripaketti joudutan hakemaan pakettimirrorilta ● ● CD -install ● ajuripaketti rompulla

Asennus – vaihe1 ● Verkkokonfiguraatio ● hostname ”debian” ● verkkoasennuksen tekijöillä dhcp käyttöön ● Base-system ● sisältää järjestelmän perus-hakemistorakenteen ● CD-asennus: kopioidaan CD:ltä ● Network –install: kopioidaan mirrorilta ● ● LILO ● asennetaan MBR:iin (Master Boot Record) ● REBOOT

Asennus – vaihe2 ● Pakettien asennus ● GMT: ”kello ei GMT –ajassa” ● CD-asennus: ● paketit kopioidaan CD:ltä ● Network –install: ● kopioidaan mirrorilta ● deb testing main non-free contrib ● deb-src testing main non-free contrib ● Asennuslähteen voi myös vaihtaa kummankin asennusvaihtoehdon kesken (mirror, CD)

Asennus – vaihe2 ● Tasksel ● pakettikokonaisuuksien valintaan ● valitaan seuraavasti ● Development – ”C and C++” ● Dselect yksittäisten pakettien valintaan ● pakettien etsintä nimellä: ” / ” ● pakettien valinta: ” +” ● valinnan peruutus: ”-” ● valintojen varmistus: ” enter” ● valinnan peruutus (peruuttaa muutokset): ” shift+x” ● pakettilistan käsittelyn lopetus (ei huomioi riippuvuuksia): ” shift+q”

Asennus – vaihe2 ● Dselect:llä valitaan… ● kernel –lähdekoodipaketti ● kernel-source ● libncurses5-dev kirjasto ● tarvitaan menuconfig:lle ● Lokalisointi ● ISO ● default locale:

Kernel - kääntäminen ● Tarkoitus lisätä sysrq –tuki kerneliin ● Documentation/sysrq.txt ● käytetään asennuskernelin versiota (2.2.20) ● asennuskernelin konfiguraatio saatavilla /boot/config- (uname –a näyttää käytössä olevan version) ● voi käyttää uudempaa kerneliä mutta ei valmista konfiguraatiota ● käännetään sekä kernel että moduulit ● oma kernel eri versionimellä kuin asennuskernel ● esim custom ● moduulit asentuvat myös tällä versiolla (/lib/modules/ )

Käännösohjeet ● hae source –paketti (dselect, kernel-source ) ● pura paketti /usr/src –hakemistossa (tar xvjf.tar.bz2) ● kopioi "/boot" –hakemistosta asennuskernelin konfiguraatio, "config compact" –tiedosto purkautuneeseen hakemistoon ● editoi Makefile -tiedostoa (EXTRAVERSION=custom) ● make menuconfig ● lataa kopioitu konfiguraatiotiedosto ● konfiguroi sysrq päälle (kernel hacking) ● make dep ● valmistaa source –puun kääntämistä varten ● make bzImage ● luo kernel –imagen (ja mm. System.map) ● make modules ● kääntää moduulit ● make modules_install ● kopioi moduulit /lib/modules/ hakemistoon

Käännösohjeet ●kopioi bzImage "/boot" –hakemistoon ● cp arch/i386/boot/bzImage /boot/vmlinuz custom ● nimi erottaa muista imageista ● kopioi System.map /boot –hakemistoon ● cp System.map /boot/System.map custom ● nimeäminen samoin kuin imagella ● sisältää moduulien toiminnan kannalta tärkeää tietoa ● muokkaa lilo.conf sisältämään uuden kernelin merkinnän ● /etc/lilo.conf ● #oma kernel ● image=/boot/vmlinuz custom ● label=custom ● read-only ●LILO:n asetukset voimaan ajamalla komento ”lilo”

Käännöksen testaaminen ● Käynnistä kone uudella kernelillä ● custom –label LILO:n valikosta, tai ”custom” LILO:n kehoitteessa ● Alt+SysRq+k ● tappaa käyttössä olevasta virtuaaliterminaalista prosessit ● esim. aja komento ”top” ja kokeile miten käy!

Hakemistorakenne ● /bin ● tärkeitä yleisiä komentoja (mount...) ● /boot ● käynnistykseen liittyvät tiedostot (kernel -image...) ● /cdrom ● cdrom -mount-point ● /dev ● laitenimet (hdX IDE-kovalevyille, dsp äänikortille...) ● /etc (!) ● passwd, group, käynnistysscriptit, järjestelmän laajuiset asetukset (bash, profile..., palvelut)

Hakemistorakenne ● /floppy ● levykkeen mount-point ● /home ● normaalien käyttäjien kotihakemistot ● /initrd ● käynnistyksessä käytetyn initrd -imagen mounttimista varten ● initrd -image tarvitaan esim. jos root -tiedostojärjestelmä moduulina, tällöin moduuli initrd -imagessa josta se välittyy lilon avulla kernelille käynnistyksessä ● /lib ● tärkeitä jaettuja kirjastoja (libc, libm, modules/)

Hakemistorakenne ● /mnt ● väliaikaisten tiedostojärjestelmien liitospiste (esim. FAT) ● /opt ● "laajoille" ohjelmistopaketeille (OpenOffice) ● /proc (!) ● järjestelmän ja prosessien tila esitetettynä tiedostoina ● mahdollista muuttaa järjestelmän toimintaa ja seurata sitä ilman root -oikeuksia ● /root ● root -käyttäjän kotihakemisto

Hakemistorakenne ● /sbin ● staattisesti linkitettyjä ohjelmia (ei nykyään yleisesti) ● tarkoituksenä järjestelmän palautusmahdollisuus kaiken muun pettäessä (jaettujen kirjastoen puuttuessa moni ohjelma ei toimi) ● /tmp ● väliaikaishakemistoille/tiedostoille, kirjoitusoikeudet kaikille käyttäjille ● /usr (!) ● toisiohierarkia (/usr/lib, /usr/bin, /usr/share...) ● /var (!) ● vaihtuvaa dataa (/var/log: lokitiedostot)

Palvelut ● /etc/init.d ja /etc/rcX.d missä X 0-6 ● 7 runleveliä joilla mahdollista personoida koneen toiminta ● käynnistettävät palvelut (esim. www -palvelin), verkkoasetukset (langallinen/langaton) ● /etc/rcX.d –hakemistoissa linkkejä /etc/init.d –hakemistoon jossa varsinaiset palvelujen halloinnointiscriptit ovat ● käyttö esim. /etc/init.d/apache start|stop|status ● linkkien nimeäminen kertoo käynnistymisestä (S) tai sammuttamisesta (K) ja prioriteetista (esim. S20sysklogd), pieni numero -> aikainen käynnistyminen (esim. 20 ajetaan ennen 40) ● /etc/rcS.d: ● sisältää aina käynnistyvät palvelut

Asennuksessa huomattavaa ● Root -salasana –6218lahiverkot ● asennuksen aikana käytössä oleva editori –nano