LÄNNEN KIRKKO POLIITTISENA VAIKUTTAJANA Ristiretket
Ristiretket taustalla islamin leviäminen ja kristittyjen pyhien paikkojen joutuminen ”pakanoiden” käsiin paavi Urbanus II kehotti Clermontin kirkolliskokouksessa v. 1095 lännen kristittyjä aseelliseen taisteluun ”pyhän maan” takaisin valtaamiseksi paavi lupasi ristiretkille lähteville anteeksiannon syntien vuoksi määrätyistä katumusharjoituksista ristiretkillä kaatuville syntien anteeksiannon
motiivit lähteä: uskonnolliset (vapautus katumusharjoituksista, synnit anteeksi) poliittiset (Pyhä maa kristittyjen haltuun) taloudelliset (mahdollisuus ryöstelyyn, kauppapaikkojen saanti) retkille lähti hurskaiden kristittyjen, ritareiden ja kuninkaiden lisäksi joukko onnenonkijoita vuosina 1096-1270 yhteensä kahdeksan ristiretkeä, joista neljä suuntautui Jerusalemiin
ensimmäisellä ristiretkellä Jerusalem valloitettiin v ensimmäisellä ristiretkellä Jerusalem valloitettiin v. 1099, kristityt ryöstivät kaupungin ja tappoivat toisuskoiset, valloitetuille alueille perustettiin pieniä kuningaskuntia → ristiretkien tuloksena kristittyjen ja muslimien välit tulehtuivat → vuoteen 1291 mennessä muslimit olivat ajaneet kristityt pois Pyhältä maalta neljäs ristiretki (1202–1204) turmeli lopullisesti lännen ja idän kirkon suhteet: ristiretkeläiset hävittivät ja ryöstivät Konstantinopolin