Fotosynteesi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kannuksen kauppapuutarha
Advertisements

YHDISTELMÄ-DNA-TEKNIIKKA
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
6. Energia ja olomuodot.
Sähköinen kirja oppimisympäristönä
PLANKTON.
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
Kemiallista kielioppia!
mieluummin useampikin?
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Ilma Maapallon suoja.
Muovien kierrätys.
Pituus- ja paksuuskasvu
Elimistömme suurin sisäelin
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Typpi.
Ilmakehä suojaa elämää
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
HIILEN KIERTOKULKU. Hiili Esityksen nimi / Tekijä -Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia.
1. Hiili – elämän alkuaine
Tehtävät s.35.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Kasvien energiatalous kasvi sitoo valoenergiaa fotosynteesissä kasvi tarvitsee energiaa esim:  aineiden siirtämisessä soluista/kasvinosista toisiin 
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
BI1 - Eliömaailma.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Kertaus Aineenvaihdunta katalyytti entsyymi substraatti
Solu ottaa ja poistaa aineita
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ilmaston vaikutus maatalouteen
8. Solut tarvitsevat energiaa
Eliöt rakentuvat soluista
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
15. Hiilihydraatit ovat hiilen, hapen ja vedyn yhdisteitä
Hiili ja sen yhdisteet Hiiltä on kaikessa elollisessa (kasvit,
ILMA Emma ja Vilma 5B.
2. Mitä elämä on?.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Kemia luonnossa Maiju, Kasperi, Mika.
Yhteyttäminen.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Tiivistelmä 8. Palaminen
Kemian opetuksen päivät
Elinympäristömme alkuaineita
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
on elämän perusominaisuus
1 Biopolttoaineet Bioenergian lähteitä lämpölaitoksissa voivat olla
Solun toiminta II Solun toiminta.
Solun toiminta II Solun toiminta.
II Ekologia.
2 Palaminen ja päästöt Biomassan poltto
Esityksen transkriptio:

Fotosynteesi

Yleistä Yhteyttäminen eli fotosynteesi on prosessi, jossa kasvit ja jotkin muut eliöt, kuten esim. jotkut bakteerit, sitovat auringonvaloa kemialliseksi energiaksi. Yhteyttäminen tapahtuu viherhiukkasissa ja sen avulla eliöt tuottavat itselleen hyödyntämiskelpoista energiaa. Yhteyttämisessä hyödynnetään ilmakehän hiilidioksidia ja vettä. Yhteyttämistuotteita ovat glukoosi ja ilmakehään vapautuva happi, joka on yksi elämän edellytyksistä. Yhteyttämisreaktion kaava: 6H2O + 6CO2 →  C6H12O6 + 6O 6 vesimolekyyliä ja 6 hiilidioksidimolekyyliä muodosta- vat yhteyttämistuotteina 1 glukoosimolekyylin ja 6 hap- pimolekyyliä.

Fotosynteesin edellytykset Hiilidioksidi Hiilidioksidi toimii yhteyttämisen raaka-aineena, jonka kasvit ottavat ilmasta (vedenalaiset kasvit vedestä). Ne saavat hiilidioksidista kaiken orgaanisiin aineisiin tarvittavan hiilen eli suurimman osan kuiva-aineksestaan. Valo Valo on fotosynteesin osatekijä, joka useimmin rajoittaa tuottoa niukkuudellaan. Valoa täy- tyy olla juuri sopiva määrä, mutta oikeastaan sen määrä ei ole oleellisin seikka yhteyttämi- sen kannalta, vaan sen säteilykoostumus. Vain lehtivihreään imeytyvä säteily on tehokasta. Vesi Vaikka kasvi käyttää fotosynteesiin alle prosentin vedenkäytöstään, se tarvitsee riittävästi vettä, jotta kasvin ilmaraot pysyvät avoinna. Jos ilmarakoaukot pienenevät tai sulkeutuvat kokonaan, fotosynteesin tuotto hidastuu ja lopulta pysähtyy kokonaan.

Lämpötila Lehtivihreä Yhteyttämisen ihannelämpötila on tavanomaisesti alle 20°C. Useimmiten yhteyttäminen alkaa noin 0°C:ssa ja lämpötilan kasvu vaikuttaa fotosynteesin tehokkuuteen sekä yhteyttämistuotteiden kulutuk- seen hengityksessä. Lehtivihreä Lehtivihreä toimii valosäteilyn vastaanottajana. Kas- vi ei pysty vastaanottamaan valoa, jos lehtivihreää ei muodostu. Lehtivihreää on kasvisoluissa hyvin runsaasti viherhiukkasissa. Kokonaisuudessaan ihanteelliset ympäristöolosuh- teet fotosynteesille ovat riittävä valo, vedensaanti, hyvä lämpötila (tavanomaisesti alle 20°C) ja riittä- vä lehtivihreän muodostuminen. Lehtivihreän rakenne.

Valoreaktiot ja pimeäreaktiot Fotosynteesi tapahtuu kahdessa eri jaksossa. Ensimmäisen vaiheen muodostavat viherhiukkasen yhteyttämiskalvostolla tapah- tuvat valoreaktiot, joissa osa muunnetusta valoenergiasta sitoutuu ATP-molekyy- leihin ja NADPH-molekyyleihin ja osa käytetään veden hajottamiseen hapeksi ja vedyksi. Valoreaktioissa ATP –ja NADPH-molekyyleihin syntyy sitoutunutta kemial- lista energiaa ja vetyä. Toista vaihetta kutsutaan pimeäreaktioiksi eli Calvinin kierroksi. Pimeäreaktiot ta- pahtuvat viherhiukkasten nestemäisessä välitilassa. Pimeäreaktioissa fosforihappoon sitoutuneet sokerityyppiset yhdisteet muuttuvat toisiksi monien entsyymien avulla, jolloin lopputuotteena syntyy sokereita, joita kasvi varastoi tai käyttää erilaisina rakennusaineina.

Lähteet http://www.wikipedia.org/ http://www.ruokatieto.fi/ http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/kaasut/soluhengitys.html http://forestry-learning.blogspot.fi/2010/10/chlorophyll.html https://peda.net/oppimateriaalit/e- oppi/ylakoulu/biologia/vedet/joki/mediamappi/kuvat/yhteytt%C3%A4minen2