Taiga
Pohjoinen havumetsävyöhyke Lauhkean vyöhykkeen pohjoisosassa kylmän vyöhykkeen eteläpuolella. Suomen yleisin puulaji on mänty. Kiertää maapallon ympäri. Tunnetaan myös käsitteellä taiga.
Kasvukausi Aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli + 5⁰ C. Kasvukauden pituus vaihtelee sijainnin mukaan. Lämpötila & sademäärä vaikuttavat eniten kasvien elämään.
Pienilmasto Ilmasto-olot vaihtelevat pienelläkin alueella. Pohjoisrinteet ovat kylmimpiä, toisaalta myös yöllä alavat alueet (suot). Miksi ?
Maaperän happamuus ja ravinteet Happamuus (pH) vaikuttaa kasvien kasvamiseen. Mitä happamampi maaperä, sitä huonommim kasvit saavat ravinteita. Kalkkipitoinen kallioperä tai kalkitus vähentää happamuutta.
Maalajit Jaetaan kallioperästä rapautuneisiin kivennäismaalajeihin (sora, hiekka, hieta, siltti ja savi....sekä lajittumaton moreeni) ja eloperäisestä aineesta syntyneisiin eloperäisiin maalajeihin (turve, lieju, muta, multa).
Maannokset Maaperä muuttunutta pintaosaa sanotaan maannokseksi maan pinnasta noin 60 cm syvyyteen. Maannos syntyy yhdessä ilmaston ja kasvillisuuden vaikutuksesta. Podsolimaannos havumetsäalueella Ruskomaamaannos lehtimetsäalueella