Pronssikausi ja varhaismetallikausi luento 9 talous
2000 – 3500 calBC viljelynjäljet Lounais-Suomessa ja Hämeessä yllättävän varhainen tulos Pohjois-Suomesta, Puolangalta Oulujoen varrelta vielä varhaisempia ajoituksia raivauksenjälkiä jo 5500 calBC ei voida yhdistää suoraan maanviljelyyn ohra varhaisin viljelykasvi viljelymenetelmänä kaskiviljely hiilihiukkasia ja eroosion merkkejä kulttuurin indikaattorit
vanhempi pronssikausi 1500 – 1000 eKr. viljelyä Kaakkois-, Etelä- ja Lounais-Suomessa Joutseno, Taipalsaari, Valkeala, Ristiina myös Tornionjokilaaksossa mahdollista varhaista viljelyä muuten sisä-Suomessa hyvin vähän viljelynjälkiä ajateltu, että viljely levinnyt sekä idästä (etelästä) että lännestä
nuorempi pronssikausi ja esiroomalainen rautakausi 1000 – 1 eKr. viljelynjälkiä suuressa osassa maata maanviljelyn vakiintuminen Varsinais-Suomessa ja Hämeessä ei kuitenkaan Kainuussa tai Lapissa viljely taantuu Itä- ja Pohjois-Suomessa varhaismetallikauden lopulla ja rautakauden alussa ja varhaismetallikauden jälkeen alkaakseen uudelleen vasta rautakauden loppupuolella Karjalankannaksella viljely tuntuu alkavan hyvin myöhään jopa vasta rautakauden puolella todennäköisesti alueen varhaisinta viljelyä ei kuitenkaan vielä ole saatu esille
makrofossiilit vanhimmat viljanjyvät Turun Niuskalasta AMS-ikä 3200±170 BP mukana myös kulttuuririkkaruohoja Ristiina Kitulansuo 299060 BP neljä viljalajia ohra (Hordeum) 5 tyyppiä seitsemän vehnätyyppiä (Triticum) viisi ruistyyppiä (Secale) neljä kautatyyppiä (Avena) eniten viljalajeja n. 100 – 500 AD muita kasveja puolukka, mustikka, karhunmarja ym. kulttuurikasvit: mm. ahdekaura ja sikoangervo piisirpit kuutiokivet
villieläimet hylkeenmetsästys pronssi- ja varhaismetallikaudella keskeinen elinkeino rannikolla myös Saimaan alueella taantui pronssikauden lopulla suurnisäkkäät peura hirvi piennisäkkäät majava jänis ei kovin suurta muutosta faunassa
kalat ja linnut ei tunneta kovin hyvin (aineistot pienehköjä) linnut kanalinnut metso, teeri, pyy vesilinnut sorsat kalat vaikeita erottaa lajilleen lohi hauki särkikalat
kotieläimet jokilaaksojen suualueiden käyttö niittyinä alkavat yleistyä neoliitisen kivikauden lopulla lounaisrannikolla karjanhoito- ja maanviljelytalous sisämaassa karjanhoito satunnaisempaa rantaheinän ja –ruokojen keruu karjanhoito vasarakirveskulttuurista lähtien pääosin vain palanutta luuta säilynyt kotieläimet koira, lammas, hevonen, sika, naudat
talouden organisointi pysyvän asutuksen malli elementit peltoja talojen läheisyydessä siitepölykäyrissä erityppiä ”rajoja” absoluuttinen raja (C0) kivikauden lopun ja varhaismetallikaudella laajoilla alueilla Suomessa empiirinen raja (C+); Lounais-Suomessa mahdollisesti jo pronssikaudella rationaalinen raja (C++) keskiajalla ja historiallisella ajalla myös kaukokaskia hakamaat karjan käytössä vuoroviljelyä metsästys ja kalastus silti edelleen keskeisiä elinkeinoja
talouden organisointi sisämaa ja Pohjois-Suomi maanviljelyskokeilut eivät jääneet pysyväksi osaksi taloutta ilmaston huononeminen vaikutti epäedullisesti uuden talousmuodon käyttöönottoon? keskeiset elinkeinot metsästys ja kalastus jonkin verran mahdollisesti karjanhoitoa asumismuoto mobiilimpi kuin Lounais-Suomessa