Tietokoneen arkkitehtuuri ja konekieli Tietotekniikan perusteet 6.10.1998 Pekka Orponen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tietokonetekniikka 2 Tietokoneen historia
Advertisements

Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Tietokonetekniikka 4 Tieto ja tiedon talletus
Tietokonetekniikka 5 Operandien osoittaminen ja tietokoneen käskykanta
Tietokonetekniikka 3 Tietokoneen Rakenteen ja toiminnan perusteet
PROSESSIT Tehtäviä: Limittää usean prosessin suoritus, jotta resurssien käyttö olisi tehokasta, mutta samalla taata, että kaikki prosessit etenevät mielekästä.
4. Lausekielinen ohjelmointi
Synkroniset tilakoneet
Sovellusohjelman suunnittelu & toteutus
Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1
Käyttöjärjestelmät Johdanto. Kurssimateriaalista 15 lukua, jotka vastaavat enemmän tai vähemmän 15 kahden tunnin pakettia Perustuu Gary Nuttin Operating.
E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e
5.3.3 Koodin generointi Koodin generointi tarkoittaa objektikoodin eli konekielisen ohjelman tuottamista. Generointi jakautuu kolmeen osatehtävään: 1.Muistin.
Ohjelmoinnin tekniikkaa Sisällys for -lause lyhemmin. Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely.
Konekieli.
2. Vuokaaviot.
13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1)
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Käyttöjärjestelmien käynnistyminen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Tietokoneohjelman suoritus opintojakso Olioajattelu ja –ohjelmointi, osa I Hans Nieminen Syksy 2013.
Ohjelmointikielet ja ohjelmointi Tietotekniikan perusteet Pekka Orponen.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op ALU.
1 9. Muistinhallinta l Moniajojärjestelmässä keskusmuisti on jaettu usean prosessin kesken l => ohjelman paikka muistissa ei ole kiinteä, vaan koodi on.
Tietotyypit Tietotyyppi määrittää muuttujan sisältämän datan luonnetta, muistista tarvittavaa tilaa ja sitä, millaisia operaatioita siihen voidaan kohdistaa.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Johdanto Teppo Räisänen, Principal Lecturer Oulu University of Applied Sciences, School of Business and Information Management
HIILIJALANJÄLKIEN MIKROEKONOMETRIAA Seminaariesitys Sanna Ala-Mantila
Rinnakkaisuus Järjestelmässä, jossa voi olla useita prosesseja rinnakkain suorituksessa voi tulla tilanteita, joissa prosessien suoritusta täytyy kontrolloida.
Tietokoneen rakenne matalalla tasolla KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Jarkko Ansamäki, kevät 2002.
John von Neumann
Tietokone asiantuntijan työvälineenä ICT01D Tietokoneen toiminta Juhani Merilinna.
Visual Basic -ohjelmointi
EDSAC-Tietokone Esa Kallioniemi. Johdanto Tultaessa 1930-luvulle mekaaniset laskennan apuvälineet yleistyivät Ensimmäinen reletekniikalla parannettu reikäkorttilaskin.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Visual Basic -ohjelmointi
Arkkitehtuuri prosessori esitelmä Itanium & TMS320C67x
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 9 - Jaakko Niemi Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Kotitehtävä 9 Ratkaisu.
1 Rio / Auvo Häkkinen Kertaus: Semaforit Semaforin operaatiot: sem s = n; # semaforin alkuarvo P(s); # jos s
Loogiset piirit Puolijohteet Puolijohdekomponentit Loogiset piirit.
Ohjelma Mikro-ohjelmointi Symbolinen konekieli Osoitustavat.
Kiikuista jatkoa.
Mikro-ohjelmoitava tietokone
Aiheet ● Ohjelmointikielten kääntäminen ● Kieliopin määrittely ● Kääntäjän toiminta.
Tietokoneen toiminta ja laitteisto
PHP Muuttujien määrittely, sijoituslause ja aritmeettiset operaattorit Jouni Juntunen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö.
Tietokonetekniikan historiaa luku 2001 Ensimmäiset tietokoneet PC:t Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet Sovellukset Henkilökohtaiset.
Missä kaupunki X? Esimerkki PaikkaOpin käytöstä opetuksessa tehtävän idea: luokanopettaja Minna Glogan toteutus: koordinaattori Virpi Hirvensalo.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembler.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Virheiden käsittely Hyvä ohjelma ei koskaan kaadu hallitsemattomasti, vaan tuottaa järkevän virheilmoituksen tai muuten käsittelee virhetilanteen jollain.
Missä kaupunki X? Esimerkki PaikkaOpin käytöstä opetuksessa
Tietokoneen toiminnasta ja rakenteesta
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
16. Ohjelmoinnin tekniikkaa
Tietokoneen toiminta (2 ov)
Tietokoneen toiminta (2 ov)
Tietokoneen toiminta (2 ov = 4 op)
2. TTK-91 –tietokone 2.0 Mikä TTK-91? Ja mitä hyötyä siitä on?
3. TTK-91-käskykanta Symbolisen konekielen tavalliset käskyt
4. Ohjelmointi konekielellä (TTK-91 ja Titokone)
Kurssin tavoitteet Miksi? Keskeiset asiat
Tietokoneen toiminnasta ja rakenteesta
3. TTK-91-käskykanta Symbolisen konekielen tavalliset käskyt
Tervetuloa uuteen PowerPointiin
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
16. Ohjelmoinnin tekniikkaa
Esityksen transkriptio:

Tietokoneen arkkitehtuuri ja konekieli Tietotekniikan perusteet Pekka Orponen

Väylät Tiedonsiirtoa tietokoneen osien välillä ei kannata toteuttaa johdottamalla kaikki osat kaikkiin (n osaa  O(n 2 ) johtoa) Väylä (engl. bus): usean komponentin yhteisesti jakama tiedonsiirtolinja Toteutus ks. monisteen kuvat Jaettu resurssi  osallistujien täytyy tahdistaa (synkronoida) toimintansa  kättelysäännöt (engl. handshake protocols)

Kolmen signaalin kättelymenettely Esitys vuorovaikuttavina automaatteina: process wait_2 wait_1 readwait write process RECEIVESEND R  1 A  1 D = 1? R  0 D = 0? A  0 R = 1? D  1 A = 1? D  0 RDA 000 receive100 send110 receive010 receive011 send001 receive000

Tietokoneiden von Neumann -arkkitehtuuri Oikeammin: ”EDVAC-arkkitehtuuri”. John von Neumann, ”First Draft of a Report on the EDVAC”, Moore School of Electrical Engineering, Univ. of Pennsylvania, June Ensimmäinen toteutus: EDSAC (Electronic Delay Storage Calculator), Cambridge Univ., May Monisteen kuvat 28, 29. Toimintaperiaate: –Laitteiston käsittelemä tieto on talletettu sen muistiin. –Laitteisto muuntaa muistin sisältöä suorittamalla jonon synkronoituja toimenpidekokonaisuuksia, konekäskyjä. Suoritettavaa käskyjonoa sanotaan koneen (konekieliseksi) ohjelmaksi. –Tallennetun ohjelman periaate: myös ohjelma (so. suoritettavien käskyjen koodit) on tallennettu koneen muistiin. Erittäin tärkeä idea laitteiston joustavan käytön kannalta.

Tietokoneen komponenttijako Ohjausyksikkö (CU, control unit) –Automaatti, joka säätelee (tahdistaa & ohjaa) käskyjen ja datan noutoa muistista, käskyjen suoritusta ja tulosten tallennusta takaisin muistiin Aritmeettis-looginen yksikkö –Logiikkapiirit laskutoimitusten suorittamista varten Rekisterit –Kiikuista rakennettuja kulloinkin välittömästi käsiteltävänä olevan tiedon tallennuspaikkoja Muisti –Käsiteltävän tietoaineiston sekä käsittelyohjelman tallennukseen Oheislaitteet –Syöte- ja tulostuslaitteet –Massamuistilaitteet

Tyypillisiä konekäskyjä Merkintöjä: –M[i]-- muistipaikan i sisältö –AC-- rekisterin AC (”akun”) sisältö –PC-- ohjelmalaskuri: suoritettavana olevan käskyn muistiosoite KäskyToiminto LOADiAC  M[i] STOREiM[i]  AC ADDiAC  AC + M[i] SUBiAC  AC - M[i] CLEARAC  0 NOPei mitään HALTpysäytä kone JUMPiPC  i JMPZijos AC = 0, niin PC  i (muuten PC  PC + 1)

Käskynhakusekvenssi Tietokone suorittaa muistiinsa osoitteesta p 0 alkaen tallennettua ohjelmaa pääpiirteissään seuraavasti (yksityiskohtiin palataan ensi kerralla): 1PC  p 0. 2Nouda muistipaikkaan M[PC] tallennettu käsky käskyrekisteriin INSTR. 3Suorita rekisterissä INSTR oleva käsky. -jos käsky oli hyppykäsky, päivitä rekisteriä PC siinä määrätyllä tavalla; -muuten aseta PC  PC + 1 4Palaa kohtaan 2.

Esimerkkiohjelmia Oletetaan, että ohjelmat on tallennettu muistiin alkaen muistipaikasta 10. Esimerkki 1. Muistipaikkoihin 100 ja 101 tallennettujen lukujen yhteenlasku; tuloksen tallennus paikkaan 102: 10:LOAD100 11:ADD101 12:STORE102 13:HALT

Esimerkkiohjelmia (jatkuu) Esimerkki 2. Muistipaikkaan 100 tallennetun luvun n neliöinti; tuloksen n 2 tallennus paikkaan 102. Oletetaan, että muistipaikkaan 101 on ennalta tallennettu lukuvakio : CLEAR-- M[102] = lopputulos n 2, 011:STORE102--alkuarvo 0 012:LOAD100-- M[103] = kierroslaskuri, 013:STORE103--alkuarvo n 014:JMPZ021-- jos M[103] = 0, jatka os :LOAD102-- M[102]  016:ADD100--M[102] + n 017:STORE :LOAD103-- M[103]  019:SUB101--M[103] :JUMP013-- jatka osoitteesta :HALT-- loppu; tulos = M[102] … 100: : : :000000