Kielioppi Ssu112 Luento 5.12..

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
NOMINIEN TAIVUTUS Substantiivit: kissa Adjektiivit: pehmeä
Advertisements

Sijamuodot Sanataituri 5 & 6.
LanguageMaid Kielten oppimiseen ja opetukseen Itsenäiseen käyttöön Opettajan työvälineeksi.
Suomen kielen ominaispiirteet.
Kuka Marge on. - Marge on Bartin, Lisan ja Maggien äiti
Kielioppi 1 Ssu luento.
Suomen kielioppia edistyneille Astevaihtelu
Astevaihtelu (k, p, t –vaihtelu)
Harjoitus – Monikon genetiivi
Sisältää: Liitepartikkelisanat J:n kirjoittaminen I:n jälkeen Otta- ja oitta- verbit Lyhyt vai pitkä u tai y? Muita vaikeita sanoja.
Suomen kieli maailman kielten joukossa
Open Road    Yksikkö ja monikko p. 132.
Laskettavat substantiivit
Kielioppi Ssu112 Harjoitustehtäviä Ratkaisut tehtäviin 2 ja 3.
Vierassanojen oikeinkirjoitus
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110
Tee kysymys ja kysy parilta. ymmärtää + sinä + kiinaa +
Sano verbit minä-muodossa
Puhu parin kanssa. Täytyykö sinun opiskella tänään illalla
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 P Luento ma
Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110
Yleisen kielitieteen peruskurssi CCYK110
VOKAALIT, KONSONANTIT JA KAKSOISKONSONANTIT
Kielioppi 1 Ssu112 Harjoitustehtäviä
Kielioppi 1 Ssu luento.
1 Kielioppi Ssu112 Harjoitustehtäviä ) Etsi seuraavasta tekstikatkelmasta kaikki tapaukset, joissa sanavartaloon on liittynyt suffiksin i.
Substantiivit. Maskuliini Maskuliineja ovat yleensä sanat jotka päättyvät kirjaimiin: -o -o -or -or.
Matkalla.
Kielioppi 1 Ssu112 Luento
MONIKON GENETIIVI Päätteet.
Kielioppi Ssu112 Harjoitustehtäviä
S2-opetus esiopetuksessa
FIBS Paikallissijapeli Olla, käydä (2)+ MISSÄ? Tulla (3), lähteä (1)+ MISTÄ? Mennä (3), saapua(1)+ MIHIN?
Suomi 1B 15. maaliskuuta Mitä kello on? Kello on… 1.2. Yhdeksän puoli yksitoista 3.4. viisitoista/varttia vaille kuusi kaksikymmentäviisi yli kaksi.
Kielestä ja sen tehtävistä Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1.
SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEET Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, suomalais- ugrilaisten kielten ryhmään, ja sen sukukieliä ovat mm. viro, unkari ja.
Suomi 3A Maanantai 23. toukokuuta 2016 Vallisaari, Helsinki.
Vierassanat. Vokaalit Vokaali on pitkä seuraavissa tapauksissa: 1. toiseksi viimeisessä tavussa suomalaisen konsonantin edellä naiivi, intiimi, kemikaali.
FIBS Mitä sinä teit viime viikonloppuna? Kerro min. 3 asiaa. => Kysy parilta extrakysymys: Milloin? Missä? Kenen kanssa? Miksi? …
FINSKÝ PRAKTIKUM Titta Hänninen MOI KAIKILLE!
Suomi 3A Keskiviikko 25. toukokuuta Kotitehtävät Harjoitus 12 Harjoitus 15.
Suomi 1B Tiistai Viides huhtikuuta 2016 Eero Järnefelt: Kaski, 1893.
Suomi 1B Tiistai 30. elokuuta Ääntäminen – pronunciation Suomen vokaalit Harjoitus 1 (s. 73) Harjoitus 1 (s. 147)
FIBS Asiointisuomea: Lääkärissä Asioida (2): mennä lääkäriin, kirjastoon, apteekkiin, pankkiin… YLE:
Suomi 3A Torstai 12. toukokuuta 2016 Uimastadion - Stadikka.
Suomi 2A Keskiviikko 3. helmikuuta Runebergin päivä Johan Ludvig Runeberg ( ) oli suomalainen kirjailija. Hän oli suomenruotsalainen:
Suomi 3A Maanantai 16. toukokuuta 2016 Leijonat. Selkouutiset Uutiset helpolla suomen kielellä internetissä
Suomi 2A Mitä kuuluu? Oliko sinulla hyvä viikonloppu? Mitä sinä teit viikonloppuna?
Suomi 2B Sanna Rämö. Hei! Kuka sinä olet? Kuka? Mikä? Mitä? Missä? Mistä? Mihin? Millainen? Minkänäköinen? Minkävärinen? Kuinka? Milloin? Miksi?
Suomen kielen ominaispiirteet.
Suomi 1B
Suomi 3A Torstai 19. toukokuuta 2016.
Keskiviikko 18. toukokuuta 2016
Suomi 2A
Suomen kielen alkeiskurssi -k-p-t-vaihtelu: nominit
Keskiviikko 5. lokakuuta 2016
Suomi 3A Tiistai
Suomi 2A
Lukusanojen eli numeraalien merkintätavat
Suomi 2A
Nominien taivutus Hänelle/Häneen annettiin palkinto.
Mitä on kongruenssi?.
Suomi 1B Torstai
Suomi 2A
Partitiivin pääte 40 kilogrammaa, 40 prosenttia
Suomi 1B Maanantai 29. elokuuta 2016.
KUINKA VALITSEN OBJEKTIN MUODON ?
A-VA-RUUS Sakari Koistinen.

Esityksen transkriptio:

Kielioppi Ssu112 Luento 5.12.

Nominintaivutus Partitiivi kaksi päätevarianttia: A ja tA pääte liittyy yksivartaloisissa sanoissa vahvaan vokaalivartaloon kaksivartaloisissa sanoissa konsonanttivartaloon

Partitiivi: jatkuu A esiintyy pääpainottoman tavun lyhyen vokaalin jäljessä tällaista vokaalia seuraavan j:n jäljessä kive-ä trio-a omeni-a arkoj-a

Partitiivi: jatkuu tA esiintyy konsonantin jäljessä askel-ta vet-tä pääpainollisen tavun vokaalin jäljessä maa-ta tei-tä

Partitiivi: tA-pääte jatkuu tA-pääte esiintyy pääpainottoman tavun pitkän vokaalin jäjessä tiivii-tä sivupainollisen tavun diftongin jäljessä astioi-ta hakijoi-ta

Partiviivi: tA-pääte jatkuu tA esiintyy supistumadiftongin jäljessä (supistumadiftongi: kaksi alkuaan eri tavuihin kuulunutta vokaalia on joutunut samaan tavuun ja muodostaa supistumadiftongin) *varkahita > varkai-ta rakkai-ta

Partitiivi: tA-pääte jatkuu tA esiintyy yksikön partitiivissa sanoissa, joissa A-pääte aiheuttaisi hankalia vokaalikasaumia autio-ta (autioa) akvaario-ta (akvaarioa)

Genetiivi yksikön genetiivin n liittyy heikkoon vokaalivartaloon luenno-n kaupa-n monikko muodostetaan monikkovartaloon > 1. genetiivi: pien-i-en yksikkövartaloon > 2. genetiivi: pien-ten

Monikon genetiivi: jatkuu ten esiintyy konsonantin jäljessä sävel-ten ihmis-ten en esiintyy lyhyen i:n ja lyhyttä vokaalia seuraavan j:n jäljessä sieni-en katuj-en

Monikon genetiivi: jatkuu in esiintyy muiden lyhyiden vokaalien kuin i:n jäljessä tyttö-in omena-in den ~ tten esiintyy diftongin sekä pitkän i:n jäljessä kevyi-den; kevyi-tten kaunii-den

Illativii Päätevariantit: Vn, hVn, seen, siin Vn esiintyy pääpainottoman tavun lyhyen vokaalin jäljessä kylä-än kauppa-an

Illatiivi: jatkuu hVn esiintyy pääpainollisen tavun jälkeen aina maa-han puu-hun öi-hin pääpainottoman tavun diftongin jäljessä kauppoi-hin estei-hin

Illatiivi: jatkuu seen esiintyy siin ~ hin esiintyy pääpainottoman tavun pitkän vokaalin jäljessä taivaa-seen valmistee-seen siin ~ hin esiintyy vapaata vaihtelua esiintyy tapauksissa, joissa nominin monikkovartalo päättyy supistumadiftongiin tai pitkään i:hin huonei-siin kaunii-siin ohui-siin; ohui-hin