JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tietokoneen käyttöjärjestelmä
Advertisements

Hakukoneet Kotimaiset hakukoneetPortaalit Ulkomaisia hakukoneitaMetahakukoneet.
Kuluttajan e-lasku Lyhyt tietopaketti kuluttajalle
Tehdään nettisivu  suunnittelu  rakentaminen  testaaminen  julkaiseminen.
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
1 Java-kieleen pohjautuvien ohjelmien käyttökohteita Ohjelmat Appletit JavaBeans JavaScript Java Server Pages (JSP) Java Servletit J2ME, mobiililaitteet.
Verkot: internet ja HTML Jaana Holvikivi Metropolia.
HTML-kielen perusteet Osa 1 Vilho Kemppainen
Turvallinen etäyhteys – ratkaisuna: VPN (Virtual Private Network)
NAT NAT – Network Address Translation PAT – Port Address Translation NAPT – Network Address and Port Transalation.
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
PHP ja sessionhallinta Verkkotekniikan jatkokurssi Kevät 2003 V. Seppänen
Työskentely verkoissa Jaana Holvikivi EVTEK Tietojenkäsittelyn historiaa luku 2001 Ensimmäiset tietokoneet PC:t Suuret tietokoneet laskentaan,
Julkaisukielet ja - tekniikat tMyn1 Julkaisukielet ja -tekniikat •Verkko-ohjelmointi voidaan jakaa kahteen osaan: asiakaspuolen ja palvelinpuolen ohjelmointiin.
Carita, Kati ja Juuso OSAO Myllytulli ja Mytlpt09E 2010
Salattu selainyhteys HTTPS-protokolla eli SSL/TLS-salaus
Ubuntuun LAMP server sekä Samba tiedostonjako palvelu.
Internet  Lingua Franca, kaikkien ymmärtämä yhteinen kieli: TCP/IP tai UDP/IP. ”Kaikki maaiman tietokoneet, liittykää yhteen”.  Suomeen 1990-luvun alussa.
Klikkaa Työkalut ja Mobile Properties. Sender id = Puhelinnumero, jolta lähetetään ja jolle vastaussanoma palautuu. Password = Operaattorilta saatu palvelun.
Konvergenssin haasteita Internetin Quality of Service (QoS) –QoS hallinta, tarvitaanko montaa palveluluokkaa? –QoS monitorointi (mittaukset) Kapasiteetin.
Verkkotaitokoulutus Aloitus. Koulutuksen sisältö Verkonkäytön perustaitoja (3.11.) Tiedonhaku verkossa (10.11.) Työnhaku verkossa (17.11.) Asiointi ja.
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
Tekoäly-sovellusten levittäminen WWW-ympäristössä
1 WWW-lomakkeet Sähköisen liiketoiminnan tärkeä elementti.
S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt tietoliikenteen perusasioita top-down -lähestymistapa ohjelmistotekniikan näkökulma tavoitteena toimivat sovellukset.
Murphy ja TLT eli mitä kaikkea voi mennä pieleen tiedonsiirron eri vaiheissa?
Verkkopalvelu. Verkon rajapinta 1 DATA XXX a DATA CONTROL DTMF.
MULTI- JA HYPERMEDIAN PERUSTEET
HTTP-protokollatMyn1 HTTP-protokolla HTTP (HyperText Transfer Protocol) on web-asiakkaan ja –palvelimen keskinäiseen tiedonsiirtoon käyttämä yhteyskäytäntö.
Valtteri, Simo, Mika Myllytulli, My-tlpt09E 2010
Tietoturvan perusteet - Syksy 2005 SSH salattu yhteys & autentikointi Tekijät: Antti Huhtala & Asko Ikävalko (TP02S)
DHCP & DNS Joni Härmä EL3.
Ville Ahola EL5. Yleistä  Avoimen lähdekoodin www- serveriohjelma  Lähes jokaiseen käyttöjärjestelmään löytyy oma versio  Ollut suosituin www-palvelin.
vuorovaikutteiset www-sivut1 Palvelinpuolen www- ohjelmointi Dynaaminen Internet  käyttäjän tai selaimen tunnistaminen  käyttäjän toiveiden.
Ossi Rönnberg & Atte Koste OH5
PHP funktiot Jouni Juntunen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö.
HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen Tero Tähtinen Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio.
Hankintasuunnitelma.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
Lomakkeet © Reiska, Lomakkeet Varsinkin Web-sovelluksia ajetaan täyttämällä sivulla lomake ja lähettämällä tiedot palvelimella olevan Web-sovelluksen.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kesäkoulun tuntiopetus Opettajat palauttavat allekirjoitetun palkkiolaskulomakkeen Satu Lassilalle tarkastettavaksi. Satu Lassila.
XHTML-perusteita Teppo Räisänen
JohdantotMyn1 Johdanto MPEG, Moving Picture Experts Group, työryhmä aloitti työskentelynsä vuonna Työryhmä on osana ISO/IEC organisaatiota. Ensimmäinen.
Kaksi- ja kolmitasoiset sovellukset Two and Three Tier Systems.
HTTP (c) Reino Aarinen, HTTP yhteyskäytäntö Web asiakasohjelmat (yleensä erilaiset selaimet) käyttävät HTTP protokollaa tiedon siirtoon WWW sivustojen.
PHP Asiakkaan ja palvelimen välinen tiedon virtaus eri ”tiloissa” (http (esim. lomake), istunto, eväste, tietovarasto)
DNS ja DHCP palvelut Linuxissa
Joni Kelloniitty & Niko Säyriö
1 2. Tietoverkot Internet: maailman laajuinen verkko tietokoneverkoista Transmission Control Protocol/Internet Protocol (TCP/IP) Tieto lähetetään paketteina.
APACHE Kurssi: V Linux Sami Karjalainen OH3 Mika Haaja OH5.
XSL Teppo Räisänen
Pekka Paananen Toni Valkonen OH3. Historia 1994 NCSA:n HTTPd pääkehittäjä erosi NCSA:n palveluksesta syntyi Apache - A Patchy Server sekä Apache Group.
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
DHCP Antti Pöyhönen.
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
RADIUS ja PAM Ilmari Puustjärvi. Autentikointi Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista.
Internetworking-arkkitehtuuri Internet
WWW-palvelin Apache HTTP Server. Yleistä Siirtää HTTP-protokollaa käyttäen pyydetyt tiedostot Internetin välityksellä Portti 80 varattu HTTP-protokollalle.
Jonna Kyllönen mylept14B
Tietoturva internetissä

Sanni Pietiläinen Myelpt14a
MULTI- JA HYPERMEDIAN PERUSTEET
Web-sovellusten kehittäminen - Johdanto
Istuntojen hallinta PHP-sovelluksessa
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
Välikokeen palautus 35 osallistui kokeeseen
Verkon komponentteja Isäntäkone (host) reititin R R R R linkki R
Esityksen transkriptio:

JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia sekä tietokantoja. Tiedonsiirto Internetissä perustuu pakettivälitteiseen tekniikkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että välitettävä tiedosto puretaan pieniin paketteihin, jotka varustetaan lähettävän ja vastaanottavan tietokoneen osoitteella.

JohdantotMyn2 Kun kaikki paketit ovat saapuneet vastaanottavaan koneeseen, niistä kootaan alkuperäistä vastaava tiedosto. Tämä tekniikka tunnetaan nimellä TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol).). TCP on kuljetuskerros, joka vastaa pakettien kuljettamisesta ja IP verkkokerros, joka huolehtii pakettien välittämisestä verkon yli oikeisiin osoitteisiin. Jokaisella Internetiin liitetyllä koneella on IP-osoite, jonka perusteella tieto pystytään välittämään koneiden välillä.

JohdantotMyn3 Sovellustason yhteyskäytäntö eli protokolla määrittelee, kuinka asiakas, joka yleensä on selain, ja palvelin keskustelevat keskenään. Jokaisella Internetin palvelulla on sovellustason yhteyskäytäntö, joka yleensä ilmoitetaan Internet- osoitteen alussa. WWW-palvelussa yhteyskäytäntönä on HTTP- (Hypertext Transfer Protocol) tai HTTPS-protokolla (Secure HTTP). HTTPS on yhteyskäytäntö, jossa tietoliikenne salataan SSL-menetelmällä (Secure Socket Layer). Salattu yhteyskäytäntö on käytössä esim. verkkopankki- ja kauppapaikkapalveluissa.

JohdantotMyn4 Protokolla ilmoitetaan Internet-osoitteen protokollaosassa, joka erotetaan varsinaisesta osoitteesta kaksoispisteellä ja kahdella kauttaviivalla tai pelkällä kaksoispisteellä. Nykyään protokollaosaa ei tarvitse kirjoittaa selaimen osoitekenttään, mutta se on määriteltävä www- sivujen linkeissä. Protokollaosoitteen alussa on http tai https, jos linkki viittaa www-sivulle, tai ftp, jos linkki viittaa tiedostopalvelimelle. Jokaisella protokollalla on oma porttinumero, jonka läpi tiedonsiirto tapahtuu koneiden välillä.

JohdantotMyn5 Porttinumeroiden avulla tietoliikenne pystytään ohjaamaan oikeille sovelluksille, kun samalla palvelimella toimii useita Internet-palveluita. WWW-palvelut toimivat yleensä portissa numero 80, jota kuuntelemalla palvelinohjelma vastaanottaa selaimen lähettämiä sivupyyntöjä. Verkon tiedonsiirto perustuu asiakas-palvelin- arkkitehtuuriin (client-server). Asiakassovelluksena toimii yleensä selainohjelma, joka lähettää pyyntöjä palvelimelle.

JohdantotMyn6 Asiakasohjelman lähettämät pyynnöt ovat GET- tai POST-tyyppisiä. Molempia metodeja käytetään myös HTML-kielellä tehdyissä lomakkeissa, kun lomakkeiden kentät lähetetään palvelimelle. Selaimen lähettämässä HTTP-pyynnössä on myös tiedot selaimesta User-Agent -kentässä. Nämä tiedot tallentuvat palvelimella lokitiedostoon, jonka perusteella saadaan selville pyyntöjä lähettävät selaimet. Kun palvelin vastaanottaa pyynnön, se lähettää selaimelle vastauksena tilakoodin, selaimen pyytämän tiedoston ja sen tiedostotyypin.

JohdantotMyn7 Tilakoodi voi olla esim. virheilmoitus, jos pyydettyä tiedostoa ei löytynyt palvelimelta. Selaimet pystyvät esittämään ilman erillisiä ohjelmia muutamia tiedostotyyppejä. Näitä ovat kuvatiedostot JPEG, GIF ja PNG sekä HTML- ja tekstitiedostot. Kun palvelin lähettää selaimelle tiedoston, sen tiedostotyyppi ilmoitetaan http-otsikkokentässä. Content-Type –otsikko sisältää tiedoston MIME- tyypin (Multipurpose Internet Mail Extensions), jonka perusteella selain osaa näyttää tiedoston tai ohjata sen tiedoston esittämiseen soveltuvalle ohjelmalle.

JohdantotMyn8 Selainohjelmat käyttävät laajennuksia tietyn tyyppisten tiedostojen esittämiseen. Selainlaajennuksia ovat esim. Windows Media Player, RealPlayer ja Quickime, joiden avulla selain kykenee toistamaan ääni- ja videotiedostoja. WWW-sivut löydetään verkkotunnuksen perusteella. Verkkotunnuksesta käytetään myös nimitystä domain-nimi tai URL (Uniform Resource Locator). Osoitteen perusteella selain lähettää selvityspyynnön Internetiin löytääkseen verkkotunnusta vastaavan palvelimen. Jos palvelin löytyy Internet-verkosta, se palauttaa selaimelle sen pyytämän kotisivun.

JohdantotMyn9 WWW-palvelin on Internetissä oleva tietokone, jossa toimii palvelinohjelma. Kun www-sivut halutaan julkaista, ne siirretään Internetiin liitetylle palvelimelle. Yksi suosituimmista palvelinohjelmista on Apache. Windows-käyttöjärjestelmään sisältyy myös oma palvelinohjelma IIS (Internet Information Server).