Ossi Rönnberg & Atte Koste OH5

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TOSIBOX LOCK Turvallisuusasetukset
Advertisements

Johdatus Linuxiin Mauri Heinonen
Active directory.
Filipp Koivu, Tomi Virtanen, Niclas Arvela
IBM WebSphere Application Server Mediatekniikan Seminaari Mikko Matilainen.
Turvallinen ja tehokas kertakirjautuminen webbipalveluihin Pekka Lindqvist
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Lähiverkot erikoistyökurssi
Lähiverkot -erikoistyökurssi Maiju Kansanen 1 NIS Network Information System.
Samba seminaari. Historiaa  Ensimmäinen versio 1992  Kehittäjä Andrew TridgellAndrew Tridgell.
Hanke-ehdotuksesi nimi ja lyhenne Hanke-esityksen esittäjät + laitos/yksikkö.
Pekka Känninen Juha Heiskanen –
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
Ubuntu A LINUX DISTRIBUTION. Perustietoja  Debian pohjainen Linux käyttöjärjestelmä.  Julkaistiin 20 lokakuuta  Viimeisin julkaisu on Ubuntu.
Murphy ja TLT eli mitä kaikkea voi mennä pieleen tiedonsiirron eri vaiheissa?
Verkkopalvelu. Verkon rajapinta 1 DATA XXX a DATA CONTROL DTMF.
DHCP & DNS.
AAIEye – Palveluiden valvonta ja käyttötilastot Hakassa Mika Suvanto Tieteen tietotekniikan keskus CSC
IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host.
DNS-Nimipalvelin Eine Vahala 2006.
Gentoo Linux Niina Salmi Oh5. Yleistä Línux levitysversio Gentoo alunperin kehitetty olemaan –nopea –luotettava –vakaa Kaikki sen ohjelmat asennetaan.
DHCP & DNS Joni Härmä EL3.
IDS: Intrusion Detection System IPS: Intrusion Prevention System Antti Mattila Mikko Toivonen.
Ville Ahola EL5. Yleistä  Avoimen lähdekoodin www- serveriohjelma  Lähes jokaiseen käyttöjärjestelmään löytyy oma versio  Ollut suosituin www-palvelin.
JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia.
VERKKOTUNNUKSET  Mikä on Domain eli verkkotunnus?  Domain eli verkkotunnus mahdollistaa henkilöasiakkaalle persoonallisen ja helposti muistettavan sähköposti-
Virtuaaliset lähiverkot
Larry the cow was a bit frustrated at the current state of linux distributions......until he tried Gentoo Linux. Gentoo Linux Petri Pesonen Mikko Ratilainen.
Markus Riihelä Mikko Sallinen. Yleistä Samba on lähes kaikilla UNIX ja UNIX- tyylisillä käyttöjärjestelmillä pyörivä tiedosto- ja tulostinpalvelin. Samba.
Linux palomuurina Kimmo Karhu, EL0A
SAMBA..(Rumba bueno) Linux kurssin semonaartityö By Tauno Henttu.
Rautaa rajalle! Rautapalomuurit verkon reunalla
DNS ja DHCP palvelut Linuxissa
Joni Kelloniitty & Niko Säyriö
1 2. Tietoverkot Internet: maailman laajuinen verkko tietokoneverkoista Transmission Control Protocol/Internet Protocol (TCP/IP) Tieto lähetetään paketteina.
Apache - yhteisnimitys useille Pohjois- Amerikan intiaaniheimoille - yhteinen etninen ja kulttuurinen tausta - puhuvat eteläisiä athabasca- kieliä Apassipäällikkö.
APACHE Kurssi: V Linux Sami Karjalainen OH3 Mika Haaja OH5.
Samba - perustietoja Samba on ilmainen ”Open Source” –ohjelma (GNU GPL). Sitä on kehitetty vuodesta 1992 alkaen. Toimii mm. tiedosto- ja tulostuspalvelimena.
Jean Danielsbacka EL3 Linux. Samba? ● Tiedosto- ja tulostuspalvelin, joka toimii lähes missä tahansa TCP/IP:tä tukevassa ympäristössä ● Samba on ilmainen.
Linux-työ www-proxy Jussi Murtola. Proxyn toiminnallisuus.
Linux-järjestelmät (A271227) Gentoo Linux -käyttöjärjestelmä Petri Keltanen TI07.
Ti Lähiverkot –erikoistyökurssi
Ti Lähiverkot - erikoistyökurssi SNMP (Simple Network Management Protocol) Mikko Pöllönen.
Backup Janne Suominen. Sisältö Toimintaperiaate Asennus Konfigurointi.
Ti Lähiverkot -Erikoistyökurssi
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI SAN: Storage Area Network Mikko Hellstén Ville Pesonen.
Ti – LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI Verkontoiminnan seuraaminen (SNMP) Joni Partia.
Tietoliikennetekniikan seminaari Internet & Ad Hoc Service Discovery Mika Yrjölä.
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Kirjoitinpalvelin Ville P. Pesonen Lähiverkot –erikoistyökurssi Tietoliikennetekniikan laitos Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
DHCP Antti Pöyhönen.
DHCP IP-osoitteiden dynaamista konfigurointia jo vuodesta 1992.
Network Information System (NIS) Lähiverkot erikoistyökurssi Linux J. Heinikoski.
RADIUS ja PAM Ilmari Puustjärvi. Autentikointi Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista.
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI Samba Linux-työ Ville Mälkiä
Lähiverkot -erikoistyökurssi Linux -työ Network File System 22.4 Jarkko Pulli.
DNS - Domain Name System
WWW-palvelin Apache HTTP Server. Yleistä Siirtää HTTP-protokollaa käyttäen pyydetyt tiedostot Internetin välityksellä Portti 80 varattu HTTP-protokollalle.
Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi Verkonhallinta Atte Kilpelä Jukka Lankinen
DOMAIN NAME SYSTEM Ville Haanperä.
DNS ja DHCP-palvelut linuxissa

Tietoturva internetissä
Linux pelikäytössä Simo-Pekka Taurama.
Linux Mint Heikkilä Visa.
DHCP & DNS Alex Manns.
Samba Tuukka Toropainen.
Verkon komponentteja Isäntäkone (host) reititin R R R R linkki R
Esityksen transkriptio:

Ossi Rönnberg & Atte Koste OH5 DHCP / DNS Ossi Rönnberg & Atte Koste OH5

Mikä on DHCP? Dynamic Host Configuration Protocol jakaa IP-osoitteita lähiverkkoon kytkeytyville laitteille yksinkertaistaa asiakaskoneiden asetuksien hallintaa huomattavasti.

DHCP:n toimintaperiaate Koostuu kolmesta eri komponentista Asiakaskone Palvelin Relay-agentti

DHCP-protkollan viestit Selitys DHCPDISCOVER Asiakas kone etsii verkosta DHCP palvelinta jolla on vapaita IP osoitteita DHCPOFFER Palvelin tarjoaa asiakkeelle IP tietoja DHCPREQUEST Asiakas on ottanut annetun IP osoitteen ja kysyy palvelimelta luvan sen käyttämiseen. Tätä viestiä käytetään myös lisäajan kysymiseen DHCPACK Palvelin hyväksyy tulleen pyynnön DHCPNACK Palvelin ei hyväksy tullutta pyyntöä DHCPDECLINE Asiakas ei hyväksy IP osoitetta DHCPRELEASE Asiakas kone vapauttaa annetun IP osoitteen

DHCP-Asennus Lähdekoodista kääntämällä Debian / Ubuntu Gentoo apt-get install dhcp Gentoo emerge dhcp Fedora / Redhat yum install dhc

DHCP-konfigurointi Asetustiedosto : /etc/dhcp/dhcp.conf Yleisimmät asetukset Domain-name Routers Lease time Subnet

Mikä on DNS? lyhenne sanoista Domain name system muuntaa Internetin verkkotunnukset kommunikaation mahdollistaviksi IP-osoitteiksi.

DNS-toimintaperiaate Vaihe 1 Asiakas ohjaa pyyntönsä nimipalvelimelle Vaihe 2 Kysellään muilta nimipalvelimilta Vaihe 3 Ohjataan yhä korkeamman tason nimipalvelimille.

DNS-toimintaperiaate Jokaisella Internetin toimialueella tulee olla kaksi nimipalvelinta ensisijainen ja toissijainen nimipalvelin Ensisijainen nimipalvelin sisältää resurssitietueen, johon on tallennettu kyseisen toimialueen osoitetiedot. Toissijainen sisältää kaikki samat tiedot kuin ensisijainen ja pystyy toimimaan täysivaltaisena nimipalvelimena ensisijaisen ollessa poissa käytössä.

DNS-asennus / konfigurointi suosituimmista DNS-ratkaisuista on ISC:n BIND (Berkeley Internet Name Domain) Asennus esim. apt-get install bind, emerge bind, lähdekoodista. BIND:n asetukset tiedostosta /etc/bind/named.conf

Yleisimpiä virheitä konfiguroinnissa Lame delegation tietyn DNS-verkkotunnuksen ylläpitäjä delegoi tunnuksensa nimipalvelimelle, joka ei tiedä mitään tunnuksesta. Yksityisten tietojen sekoittaminen Aivan liian monen verkkotunnuksen tiedoissa on yksityisiä verkkonimiä tai -osoitteita.