Wireless Sensor Networks: An Information Processing Approach Luku 2: Canonical Problem: Localization and Tracking 2.1 A Tracking Scenario 2.2 Problem Formulation.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Yleistä Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys Käyttäytyminen
Advertisements

Ohjelmiston tekninen suunnittelu
Active directory.
Kaisa Koskinen Gradunteon eväät
Kulttuuri, mieli ja kasvatus
Alustava liiketoimintasuunnitelma
TEKSTIILITYÖ sisällöt Raija Ojama
Luku 5 – Tietojen hakeminen sovelluksiin
Toimittaja – Sovellusarkkitehtuuritas on pilkkominen Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Lähiverkot erikoistyökurssi
MCMC ja BUGS. Jakauman approksimointi simuloinnilla  Poimitaan jakaumasta suuri määrä satunnaislukuja  Käytetään otoksen tunnuslukuja jakauman tunnuslukujen.
Tekijät: Pekka Ala-Honkola, Mika Immonen
Mikko Tyrväinen InSitu –Luentopalautejärjestelmän tekninen evaluointi.
Yhteystila-algoritmi
Valvoja: Prof. Riku Jäntti Ohjaaja: FM, MBA Tapio Heinäaro
Konvergenssin haasteita Internetin Quality of Service (QoS) –QoS hallinta, tarvitaanko montaa palveluluokkaa? –QoS monitorointi (mittaukset) Kapasiteetin.
Maa Geomatiikka -luennot
Hajautettu toiminnan suunnittelu webissä Markku Syrjänen Teknillinen korkeakoulu.
C-ohjelmointi, kevät 2006 Taulukot Binääritiedostot Luento
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Kalakantojen arviointi: Merkintä-takaisinpyynti
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Energiatarpeen laskentaohjelmisto Jouni Huotari & IIZO3030 Tietokannat –opintojakson opiskelijat (S2010) Päivitetty : lisätty toimeksiantajan.
m0 M7 Maksimitermi Minimitermi Boole A = A A · 0 = 0 SOP De Morgan POS
Chapter 5: Sensor Tasking and Control Riikka Asikainen.
Ryhmä ja yhteisö Jokainen ihminen kuuluu useaan ryhmään
Pienin ja suurin arvo suljetulla välillä
XML -kielen perusteet SIMO Seminaari Antti Mäkinen.
Johtokoodaus Historia, toiminnalliset syyt ja toteutustapojen hintaerot ovat johtaneet eri johtokoodaustapojen kehittämiseen. Hyvälle johtokoodaukselle.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 27 – Tommi Kauppinen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Oppiminen Bayes-verkoissa.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 29 – Janne Ojanen Optimointiopin seminaari - Syksy Dynaamiset Bayesverkot Osa 1.
SQL Standardoitu kieli, jonka avulla voidaan
JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia.
SYKE projekti. Missä mennään? Partnership agreementit roikkuvat vielä Raportointi loppusuoralla, jotain puuttuu vielä Palkkaukset ja suunnittelu.
Linkkien tilaan perustuvan reititysprotokollan suorituskykyanalyysi Risto Sarala TKK/Tietoverkkolaboratorio Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja:
5. Lineaarinen optimointi
Mitä opetan ammatillisessa?
Bayesilainen tilastoanalyysi - priorijakaumista
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Mallinnusmenetelmät 5 – Emilia Partanen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 Mallinnusmenetelmät.
Hotelling, H. (1931). The Economics of Exhaustible Resources
Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (aihe-esittely)
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 2 - Jirka Poropudas Optimointiopin seminaari - Kevät 2005 / 1 Bayes-verkoista s
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Esitelmä 11 – Tuomas Nummelin Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Lokaalit uskottavuusmenetelmät.
T Ryhmä ”Tete” Henkilökohtainen SE-harjoitus Marko Nikula (Assesment of Architecture) Arkkitehtuurin arviointi.
Liikeidean esittelyohje
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 30 - Aatu Kaapro Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Dynaamiset Bayes-verkot Osa.
TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit
Todennäköisyyslaskentaa
1 Sensor Tasking and Control Jari Hassinen Riikka Asikainen
FTR (Formal Technical Review) Kimmo Airamaa. Johdantoa Muodollinen tekninen tarkastus = toiminta tarkastustilaisuudessa on tarkasti määritelty Muodollinen.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Potentiaalien kertaus ja.
Transmission power management schemes Jani Havukainen.
Ad Hoc Wireless Multicast Routing Mikko Koskinen
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Hajakoodaus Talletetaan alkiot avain-indeksoituun taulukkoon Hajakoodausfunktio Menetelmä avain-indeksin laskemiseen avaimesta Törmäyksen selvitysstrategia.
Computers: Information Technology in Perspective By Long and Long Copyright 2002 Prentice Hall, Inc. Tietotekninen vallankumous Johdanto.
Lentolaitteen tutkapoikkipinta-alasta riippuva lentoreitin uhkamalli
Paikkatietojärjestelmät Kaikesta tiedosta jopa 80 % on sidottavissa johonkin paikkaan (maantieteellinen koordinaatisto, hallinnollinen raja tai osoite)
Yleiskatsaus sähköoptioiden hinnoitteluun
Määrällinen tutkimus.
Miten korvataan kutistuvat jäsenmaksutuotot
Kansallinen palveluväylä PERTIVA-kokous
TULEVAISUUDEN HAASTEITA ILMANLAADUN MITTAAJILLE – kuntanäkökulma
Osaamisen näytön prosessi
Esityksen lopussa: Osoita päättäjälle!!!
FY2 kertaus
Seminaarien yhteenveto
Volitioprosessi, tahdon!
Thomas Kuhn Tutki luonnontieteiden historiaa ja päätteli, että tieteen historiassa voidaan tehdä ero normaalitieteen ja tieteen kriisi-vaiheiden välille.
Esityksen transkriptio:

Wireless Sensor Networks: An Information Processing Approach Luku 2: Canonical Problem: Localization and Tracking 2.1 A Tracking Scenario 2.2 Problem Formulation 2.3 Distributed Representation and Inference of States

Canonical Problem Paikantaminen ja seuranta Mukana monessa tulevaisuuden käytännön sovelluksessa CSIP (Collaborative Signal and Information Processing)  Ongelmana: ”Miten muodostaa sensoriryhmiä dynaamisesti perustuen annettuun tehtävään/resursseihin?” Seuranta  ”yhteisprosessointi”, tiedonjako, ryhmänhallinta eli kuka tekee mitäkin ja missä vaiheessa. (ennustaminen)

Localization and Tracking: Yleistä Sensor Netwrok: ”tuple” G = (V,E,P V,P E ) V ja E määrittää graafin, P V noden ominaisuudet, P E linkkien ominaisuudet A tracking task: (G,T,W,Q,J,C) rajoitettu optimointiongelma. T kohteiden joukko (muoto, signaali jne), W signaalin tyyppi (leviävyys, vaimennus), Q a set of user queries, J tavoitefunktio, C rajoitukset esim. aika, energia jne. Seurannan aikana osa tiedoista joudutaan ”ehkä” prosessoimaan heti  joudutaan ratkaisemaan hajautetusti eli keskitetty prosessointi ei kelpaa  dynaaminen ympäristö

2.1 A Tracking Scenario CSIP issues Problem

2.1 A Tracking Scenario CSIP issues Informaation prosessoinnissa nousee esille seuraavia asioita  hajautetun informaation… 1. havainnointi (paikantaminen, seuranta, sensor tasking) 2. esittäminen (datan käsittely, visualisointi) 3. kommunikointi (ryhmittyminen, reititys jne.) 4. varastointi (tietokannat) Perusrakenne: verkon alustus, virheidenhallinta, turvallisuus...

2.2 Problem Formulation Paikantamisen ongelmaa voidaan yksinkertaistaa eksplisiittisellä sensorin määrittämisellä  erotetaan (enemmän) dynaamiset asiat, jotta voidaan optimoida hajautettua arviointia. (Distributed estimation) Kirjassa esimerkki: Yhteispaikantaminen kolmella sensorilla, 2-d tasolla  Tarvitaan 3, 3. ratkaisee ”riitatilanteet”. (Eksplisiittinen määritys: esim. akustisilla sensoreilla signaalien vaimenemiset yms. tiedetään) Mikä on min. määrä sensoreita tasolla, joilla voidaan saada riittävän tarkka paikannus? Jos 2 sensoria havaitsee kohteen, mutta kolmas ei... (Tärkeää: sensoreiden geometrinen asettelu, etäisyydet jne.)

2.2 Problem Formulation Bayesian state estimation  teoreema: priori todennäköisyys esiintymisestä/poissaolosta ehdollinen tod.näk. esiintymisestä/poissaolosta. Centralized Estimation Keskusyksikkö laskee Bayesian metodilla kohteen paikan sensoreiden antamien tilatietojen perusteella Kommunikointi vie paljon energiaa, prosessointi kasvaa lineaarisesti sensoreiden lukumäärän kanssa, kaikki yhden vastuulla. Sequential Estimation (peräkkäis-) Kirjassa kuva. Tieto lisääntyy ajan kuluessa, lasketaan uusia arvoja peräkkäisesti ja lopulta kohteen sijainti tarkentuu

2.3 Distributed Representation and Inference of States Miten kohteen sijainti pystytään esittämään / laskemaan hajautetusti siten, että voidaan päätellä kohteen tila / paikka myöhemmin? 2 tapaa: parametric / nonparametric (yleistys) Parametric ei niin tarkka, tiedon välitys vaatii vähemmän dataa  esim. kaikki sensorit tietävät, että noudatetaan Gaussianin approksimaatiota. Lasketaan muutaman arvon perusteella arvio / approksimaatio tulevasta tilasta. Nonparametric, tarkempi, mutta joudutaan siirtämään enemmän dataa  esim. mitataan ja tallennetaan kohteen historia. Parasta? olisi kai käyttää ns. hybridiratkaisua eli molempien yhdistelmää. Aluksi nonparametric ja jonkin tietyn vaiheen jälkeen parametric. Gaussian menetelmä ei ole alussa tehokas. Esimerkki tiedon esittämisestä non-Gaussian jakaumien osalta sivulla 37. Jakauma ruudukolle  mitä tod. näk. sen valkoisempi... Ruudukon tarkkuus / resoluutio riippuu sensorin tehoista, kuinka tarkka arvio...

2.3 Distributed Representation and Inference of States Distributed Tracking Fixed node Tilatiedot lähetetään keskusnodellle. ”Communication cost” voi nousta liian isoksi, kun liikettä on enemmän. Leader node Leader kerää dataa muilta ja luovuttaa datan eteenpäin seuraavalle. Jatkuu kappaleessa 5 Leaderless distributed tracker Kaikki prosessoivat ja päivittävät tilatietoa. Haasteena on se, miten tulisi valita uusi leader? Ihan avoin tapaus???

Distributed Collaborative Signal and Information Processing Applications Suurimmat ongelmat: Tiedon esitys, säilytys ja saanti. Sensoriverkoissa tarvitaan ”ehkä” toisenlaisia reititys- ja ryhmänhallintamenetelmiä kuin perinteisessä TCP/IP:ssä.