Katsaus työurien kehittymiseen ja osa-aikaiseen eläkkeellä oloon ja työskentelyyn Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu Jamit (työurien jatkamisen tuki) -hankkeen päätösseminaari 30.10.2014
Esityksen aiheita Työuran pitenemisen tärkeydestä Työuran pituuden mittarit Osa-aikainen eläkkeellä olo ja osa-aikainen työnteko Työnteko eläkkeen rinnalla Eläketurvakeskus
Työurien pidentämistä koskevat tavoitteet Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna nousee vähintään 62,4 vuoden tasolle vuoteen 2025 mennessä. (Vanhasen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärryksestä 3/2009 lähtien) Työurat pitenevät vuoden 2013 tasosta kahdella vuodella, siten, että eläkeuudistuksen vaikutus on 1,5 vuotta ja muiden toimien (työurien aloittamisen aikaistaminen ja työurakatkosten vähentäminen) 0,5 vuotta. (Rakennepoliittinen ohjelma, 08/2013 ) Eläketurvakeskus
Miksi työurien piteneminen on tarpeen? Elinaika pitenee. Väestörakenteen muutos on nopea: huoltosuhde (65v/15-64 v.) nyt noin 28 %, vuonna 2030 noin 45 %. Eläkkeensaajien määrä kasvaa ja eläkemeno nousee. Hoiva- ja hoitopalveluiden tarve kasvaa. Työllisten määrä ei kasva. Huoltosuhteen heikkeneminen vaarantaa hyvinvointivaltion rahoituksen ja sitoumukset. Suomen julkisen talouden pitkän ajan kestävyysongelma on syventynyt nopeasti merkittäväksi. Työssäoloaikana maksetaan vakuutusmaksua, eläkeaikana saadaan eläkettä. Työ- ja eläkeajan välinen suhde vaikuttaa vahvasti julkistalouteen. Työurien pidentymisellä voidaan vaikuttaa julkisen talouden kestävyyteen. Eläkemenot Työeläkemaksut ja kokonaisveroaste Työllisyys ja verotulot
Eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen ja työurien pidentäminen eivät ole sama asia Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ei mittaa työuran pituutta. Eläkkeelle siirtyminen voi myöhentyä ilman että työurat pitenevät. Työura voi pidentyä ilman että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy. Työurat syntyvät työllisyydestä eri ikäryhmissä, eri aikoina. Työurien pidentäminen = työllisyysasteiden nostaminen (=> työpanoksen kasvattaminen) Tavoitteiden toteutumista kannattaa tarkastella eri mittareilla -> ks. Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus
15-vuotiaan työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odote vuosina 2004–2013 Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus
15-vuotiaan työvoimaan kuulumisajan odote Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin vuosina 2003–2012 Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus
Työllisyysasteita vuosina 2004–2013 Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus
55–64-vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin vuosina 2004–2013 Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus
Vuonna 2012 eläkkeelle siirtyneiden toteutuneen työuran pituus, vuotta Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014.
Mitä pitäisi tapahtua, jotta vuodelle 2025 asetettu tavoite toteutuisi nykylain oloissa Työkyvyttömyyseläkealkavuus ETK:n peruslaskelmassa oletetaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähentymistä; 2010 -2025 alenema n. 15 %. 62,4 v tavoitteen toteuttaminen vaatisi seuraavana 15 vuotena liki 45 % aleneman. Vanhuuseläkealkavuus Peruslaskelmassa oletetaan myös vanhuuseläkkeelle siirtymisen myöhentymistä; 62-vuotiaan odote olisi 2025 64,7 v (nyt 64,1). 62,4 v tavoitteen toteutuminen vaatisi 62-vuotiaan odotteen nousua 65,5 vuoteen. Eläketurvakeskus
60- ja 62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 2004–2013, kaikki työ- eläkkeelle siirtyneet Lähde: Työeläkeindikaattorit 2014 Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisiän odote eläkkeelle siirtymisen mittarina Toteutunut kehitys 2005-2013, nykylain mukainen ETK:n arvioima kehitys (perus), ja ETK:n 2017 eläkeuudistuksen vaikutusarvion mukainen kehitys (vertailu) Tavoite 62,4 v. 2025 Eläketurvakeskus
Odotteen laskemiseen liittyviä kysymyksiä Odote lasketaan yksivuotisikäryhmiä koskevan eläkkeelle siirtymistä koskevan tiedon perusteella. Osa-aikaeläkeläisiä ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi (koska työn jatkuminen on eläkkeen peruste). Osatyökyvyttömyyseläkeläiset katsotaan eläkkeelle siirtyneiksi (eläke ei edellytä työtä). Tilastoissa ja eläkkeellesiirtymisiän odotteen laskennassa sama käytäntö Eläketurvakeskus
Osa-aikatyön merkitys kasvaa iän myötä Lähde: laskettu Tilastokeskuksen aineistoista. Eläketurvakeskus
Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet vuosina 2000–2013 Osa-aikaeläkkeitä koskevat muutokset näkyneet eläkelajin suosiossa. 80 % osa-aikaeläkkeistä päättyy siirtymiseen vanhuuseläkkeelle. noin 15 % osa-aikaeläkkeistä päättyy kun työntekoa koskeva ehto ei täyty. Eläketurvakeskus
Osa-aikaeläkettä saaneet vuosina 2000–2013 Vuonna 2002 huippuvuosi, jolloin alle 60-v. oli osa-aikaeläkkeellä 25 000. Vuoden 2005 jälkeen 60+ määrä ollut verraten tasainen. Julkisella sektorilla saajista kolme neljästä naisia. Eläketurvakeskus
Vuosina 2005–2013 työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Eläketurvakeskus
Vuonna 2013 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin Eläketurvakeskus
Kaikki osatyökyvyttömyyseläkettä saaneet vuosina 2000–2013 sukupuolen mukaan Naisten osuus saajista on kasvanut, lähinnä yksityisellä sektorilla. Eläketurvakeskus
Osatyökyvyttömyyseläkettä saaneet ikäryhmittäin, 31.12.2013 Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista kolme neljästä on 55 vuotta täyttäneitä ikärakenteessa ei sektorieroa kaksi kolmesta on naisia (julkisella sektorilla neljä viidestä) TULES yleisin peruste, mt-syillä olevilla osatk harvinaisempi. Eläketurvakeskus
Vuonna 2013 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmittäin Tuki- ja liikuntaelinsairaudet korostuvat, mielenterveysperusteisilla syillä ollaan työssä vähemmän kuin yleisyyden perusteella. Eläketurvakeskus
Vuonna 2013 päättyneet tai täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi muuttuneet osatyökyvyttömyyseläkkeet * Eläke lakkautettu työskentelyn vuoksi tai saamisen edellytykset eivät täyty. Eläketurvakeskus
18–68-vuotiaiden työeläkevakuutettujen työssäkäynti ja eläkkeellä olo 31.12.2012 Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014. Eläketurvakeskus
Koko vuoden 2012 työssä olleiden eläkeläisten osuus kaikista työssä olleista 18–68-vuotiaista eläkeläisistä eläkelajin mukaan Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014. Eläketurvakeskus
Joulukuussa 2012 työssä olleiden eläkeläisten eläkelaji, 18–68-vuotiaat Osatyökyvyttömyyseläkettä saaneista noin 80 % oli työssä. Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014. Eläketurvakeskus
Vuosien 2007–2012 joulukuussa työkyvyttömyys-eläkkeen ohella työssä olleet Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014. Eläketurvakeskus
Poikkileikkaus: joulukuussa työssä olleet osatyökyvyttömyyseläkkeensaajat ikäryhmittäin vuosina 2007–2012 Eläketurvakeskus
Muutama päätelmä Työllisyyden lisääminen vaatii myös osatyökykyisten työnteon lisääntymistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn lisääntyminen voi vaikuttaa sekä työurien katkoksia vähentävästi että täysiaikaiselle eläkkeelle siirtymistä myöhentävästi. Valtaosa osatk saajista on työssä, osatyökykyisenä työskenteleminen on lisääntynyt. Erityisesti naisten ja 60 v. täyttäneiden osa-aikainen työnteko on lisääntynyt. Kasvu noteerataan työllisyys- ja työuramittareissa, ja on osaltaan 60+ työllisyysasteen kasvun taustalla. Osa-aikaeläkkeen merkitys on ikärajamuutosten takia pienentynyt, ja tulee lakkautetuksi. Tilalle tulee osittainen vanhuuseläke, jonka suosio ei välttämättä ole yhtä suuri -> osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn merkitys voi entisestään kasvaa. Eläkkeen ja työn yhdistäminen on silti yleisintä vanhuuseläkeiässä. Täällä myös kasvu on ollut kaikkein nopeinta -> kun vanhuuseläkeikä nousee, osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn kysyntä ennen VE-ikää voi tämänkin takia kasvaa. Eläketurvakeskus