Itä-Suomen liittoyliopisto

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteenliittymä FinELib 10 vuotta Helsinki Rehtori Anneli Pirttilä.
Advertisements

Kuntamarkkinat Helsinki
Suomen koulutusjärjestelmä
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
Click to edit Master title style Testing Finnvera Oyj Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Verkostoitumisen iloja Anu Perttunen Oulun RYSÄ
Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
LUOVUUS, OSAAMINEN, VERKOSTOT, RAHA Seudulliseen yhteistyöhön! -opetustoimen seutuseminaari Rehtori Yrjö Sotamaa, Taik
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
HÄTÄKESKUSLAITOS TÄNÄÄN
AlueKAVERI-hankkeen aloitusseminaari , Helsingin avoin yliopisto 1 Avoin yliopisto alueellisena toimijana -selvitys Ari Koski AlueKAVERI-hankkeen.
Savonlinna Perttu Vartiainen Rakennerahastot Itä-Suomen kehityksessä ja Itä-Suomen yliopiston strategiassa.
Strategiakausi käynnistyi. Mitä uutta opintohallintoon? Päivi Pakkanen Rehtorin kanslia/ Tutkimus- ja opintoasiat / Opintoasioiden.
Innovaatiojohtaminen, miten yhdistetään teknologian, markkinoiden ja organisaation muutokset. Heli Aramo-Immonen TTY/ Pori TETA osa 4.
MAAKUNTAKORKEAKOULU ALUEELLISEN OSAAMISEN KEHITTÄJÄNÄ
Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
 Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista suomalaisten ulottuville.  Tämä on suomalainen sivusto,
YVI Yrittäjyyskasvatus opettajankoulutukseen!
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Hallituksen iltakoulu YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOYLIOPISTON PERUSTAMINEN.
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Perusopetuksen ryhmäkoko
Tulevaisuuden koulutus ja osaamistarpeet IOY:n koulutuspäivä , Turku Hamburger Börs.
OSAAMISEN VIENNIN EDISTÄMISESTÄ Alueellisesta hankkeesta ja kansallisesta klusterista MYR:n koulutusjaosto Johtaja Kari Seppälä Turun yliopiston.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Yritykset luovat tämän päivän työpaikat Teknologinen kehitys varmistaa huomisen työpaikat Koulutus.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Päivi Jokitalo Kirjastoverkkopäivät 2010.
Osaamisen ja sivistyksen asialla Kansainväliset yhteistohtoriohjelmat Opetusneuvos Carita Blomqvist.
YLIOPISTO- KESKUKSET Esittely KUUSI YLIOPISTOKESKUSTA Yliopistokeskukset ovat osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Ne toimivat kuudella.
Tulevan hallituskauden tiede- ja yliopistopoliittiset painopisteet (Edistyksellinen tiedeliitto ) Rehtori Keijo Virtanen Turun yliopisto Suomen.
Psykologian koulutuksen abi-info 2012
EU KANSALLISEN KOULUTUSPOLITIIKAN SPARRAAJANA Jari Jokinen, projektijohtaja opetusministeriö.
OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yliopistoyksikkö/Ari Saarinen/pmm/ /1. YLIOPISTOKESKUSPÄIVÄT KAJAANI Yliopistokeskukset.
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö/ Hannu Sirén/ as / /1.
INSSI-KEHITTÄMISSEMINAARI Teknillisen korkeakoulutuksen kehittämisen tilanne Johtaja Hannu Sirén.
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Helsinki Anu Perttunen.
Osuustoiminnan opetusverkosto uuden ajan innovaatio Ruralia-instituutti / Pekka Hytinkoski / Osuustoiminnan opetusverkosto.
Laatua verkko-opetukseen Vopla-hankkeella Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
O PETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yliopistoyksikkö /Markku Mattila/ tk / /1 YLIOPISTOT JA ELINIKÄISEN OPPIMISEN SUUNTAVIIVAT.
Sunnuntai, 29. maaliskuuta 2015 KORKEAKOULUJEN RAKENNEMUUTOKSEN VAIKUTUKSET AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIRJASTOIHIN FinELib-päivä Timo Luopajärvi.
JIK KY:N TALOUS Tilinpäätökset Talousarvio 2013 Info-tilaisuus Etelä-Pohjanmaan Opisto Talousjohtaja Arto Saarela 1.
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
Tutkijaliikkuvuuden palvelut –roundtable Kv-kevätpäivät, Seinäjoki Marita Niemelä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
Oodi-konsortio ja yliopistojen yhteistyö
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja.
Duaalimallin lyhyt historiikki. Duaalimalli näkökulmia 1) Instituutiolähtöinen Yliopistolla ja ammattikorkeakouluilla erilaiset tehtävät, tavoitteet,
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Kuopion uusi hammas -seminaari Matti Uusitupa
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
Rakenteellinen kehittäminen, Lapin malli Rehtori Pentti Tieranta
AMMATTIKORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS TULEVAISUUDESSA Johtaja Hannu Sirén
Tavoitteena alueellinen osaamiskeskittymä – matkalla Lapin koulutuskonserniin Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan Tulevaisuusseminaari
TUTKE Koordinoivan hankkeen ja klusteritutkimusten väliraportti
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Esityksen transkriptio:

Itä-Suomen liittoyliopisto Tulevaisuuden yliopisto ajassa

Suomen yliopistot Opiskelijoita yhteensä 176 700 Hakijoita vuosittain n. 116 000, joista 29 300 hyväksytään; uusia opiskelijoita aloittaa 20 800 Monitieteisiä yliopistoja 10, muita tiedeyliopistoja 6, taideyliopistoja 4 Helsinki (7 kpl) Espoo (1) Turku (3) Tampere (2) Jyväskylä (1) Joensuu (1) Lappeenranta (1) Kuopio (1) Vaasa (1) Oulu (1) Rovaniemi (1) ROVANIEMI OULU KUOPIO VAASA JOENSUU JYVÄSKYLÄ TAMPERE LAPPEENRANTA TURKU HELSINKI ESPOO

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 15.4.2007 (1.) Koulutus- ja tiedepolitiikka Tavoitteena koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen Rakenteellista kehittämistä jatketaan Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tulevaisuuden yliopisto ajassa

Kansallinen korkeakoululaitoksen kehittämisprojekti Valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjaukset vuodesta 2003 lähtien Valtioneuvoston periaatepäätös 7.4.2005 Opetusministeriön keskustelumuistio 8.3.2006 Barcelonan ja Lissabonin strategia OECD:n arviot Jääskisen ja Rantasen talous- ja hallintoselvitys 17.1.2007

Suunnitteluryhmän tehtävät Tehdä esitys yliopistojen mahdollisimman pitkälle menevästä yhteisestä toiminta-rakenteesta Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopiston nykyisten koulutus-vastuiden puitteissa. Laatia hankkeen toteuttamissuunnitelma aikatauluineen. Määritellä tarvittavat osaprojektit ja niiden toiminnalliset tavoitteet ja taloudelliset vaikutukset.

Suunnitteluryhmän kokoonpano Puheenjohtaja, professori Reijo Vihko Maaherra Pirjo Ala-Kapee Rehtori Perttu Vartiainen, Joensuun yliopisto Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto Rehtori Matti Uusitupa, Kuopion yliopisto Hallintojohtaja Päivi Nerg, Kuopion yliopisto Sihteerinä erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen, Joensuun yliopisto

Joensuun ja Kuopion yliopistojen tutkimuksen vahvuusalat Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Kasvatus, kehitys ja koulutus Metsä ja ympäristö Optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia Raja ja Venäjä Molekyylilääketiede, lääketutkimus ja biotekniikka Ympäristöterveys ja ympäristön muutoksen tutkimus Lääketieteellinen ja hyvinvointiteknologia Hyvinvointipalvelu-tutkimus

Kansallinen osaamiskeskusohjelma 13 osaamisklusteria, joista yhdeksässä mukana Joensuun tai Kuopion yliopisto: HealthBio – terveyden bioklusteri (Kuopio) Hyvinvointiklusteri (Kuopio) Elintarvikekehitys (Kuopio) Tulevaisuuden energiateknologiat (Joensuu) Matkailu ja elämystuotanto (Savonlinna) Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit (Joensuu) Forest Industry Future (Joensuu) Asumisen osaamisklusteri (Joensuu) Ympäristöteknologiaklusteri (Kuopio)

Suunnitteluryhmän esitys: Itä-Suomen yliopisto Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostetaan liittoyliopisto vastamaan globaaleihin tulevaisuuden haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Varmistavat päätökset keväällä 2007 Aloitus kokonaisuudessaan vuonna 2010

Itä-Suomen yliopisto Lähtökohtana kahden tasavertaisen yliopiston yhteistyö, keskinäinen luottamus ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen Pääkampukset Joensuussa ja Kuopiossa, lisäksi kampus Savonlinnassa

Itä-Suomen yliopiston tunnuslukuja Valtakunnallinen osuus Opiskelijat 14 251 8 % Tutkinnot1 1 785 10 % Julkaisut 2 153 9 % Henkilötyövuodet 2 889 Budjettirahoitus2 (1 000 euroa) 130 332 Täydentävä rahoitus (1 000 euroa) 68 211 1 Joista tohtoreita 142. 2 Mukaan lukien harjoittelukoulut.

Mukana maailman huippuyliopistojen listalla Kuopion yliopisto 353. sijalla (suomalaisista yliopistoista neljäntenä) The Times Higher Education Supplement -rankinglistalla 2006 Helsingin yliopisto sijaluku 116 Teknillinen korkeakoulu 291 Turun yliopisto 317 Kuopion yliopisto 353 Tampereen yliopisto 383 Jyväskylän yliopisto 404 Oulun yliopisto 454 (lähde: http//www.topuniversities.com/)

Kokonaisviittauksien määrä

Itä-Suomen yliopiston visio 2012 Itä-Suomen yliopisto on kansainvälinen, monialainen ja yksi johtavista suurista tiedeyliopistoista maassamme. Joensuun ja Kuopion yliopistot ovat yhdistäneet voimansa vahvuusalueillaan ja kehittävät osaamistaan laadukkaassa opetuksessa ja kansainvälisesti kilpailukykyisessä tutkimuksessa ja ovat tärkeä osa Suomen innovaatiojärjestelmää. Tämä vahvistaa Suomen ja erityisesti itäisen Suomen henkistä, taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia kansainvälisessä toiminta-ympäristössä. Itä-Suomen yliopisto ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja vaalii sosiaalista ja kulttuurista pääomaa.

Itä-Suomen yliopiston missio Itä-Suomen yliopisto yhdistää alueen yliopistolaitoksen ja tehostaa sen toimintaa opetuksessa ja tutkimuksessa. Sen huippu-yksiköt ja kilpailukykyiset koulutusohjelmat muodostavat Itä-Suomen yliopistolle tutkimus- ja opetusprofiilin, joka on kansainvälisesti näkyvä ja lisää yliopiston vetovoimaa. Liittoutumisen kautta saavutetuilla kilpailueduilla kansallinen ja alueellinen innovaatiojärjestelmä vahvistuu.

Itä-Suomen yliopiston tavoitteet Kansainvälisesti kilpailukykyisen, monialaisen yliopistokokonaisuuden vahvistaminen Itä-Suomessa vastaamaan globaaleihin tulevaisuuden haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Yliopisto on yksi johtavista suomalaisista moni-alaisista yliopistokokonaisuuksista maassamme ja 200 parhaan joukossa maailmassa. Yliopisto on tärkeä osa suomalaista innovaatio-järjestelmää. Vahvuudet on yhdistetty koulutuksessa ja tutkimuksessa. Menestyminen huippuyksikköpolitiikan toteutta-misessa ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa. Koulutusyhteistyön tiivistäminen, yhteistyön ja työnjaon selkeyttäminen. Kansallisesti ja eurooppalaisesti merkittävä Venäjä-osaaja. Elinikäisen oppimisen erityisosaaja.

Kauppatieteet 1/2 Yhteinen kauppatieteiden tiedekunta, jolla on kauppatieteiden perus- ja jatkotutkintojen tutkinnonanto-oikeus Koulutuksessa ja tutkimuksessa painotetaan alueellisesti tärkeää pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmaa liiketoimintaosaamisen uusiin haasteisiin vastaavia koulutusohjelmia.

Kauppatieteet 2/2 Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa usealla eri tasolla. Keskittyminen sellaisen innovaatio-kulttuurin kehittämiseen, joka mahdollistaa uuden liiketoimintaosaamisen luomisen.

Luonnontieteet 1/2 Yhteistyötä syvennetään ensisijaisesti yhteisten tutkimuskeskittymien kautta: Ilmastonmuutoksen ja terveyshaittojen torjunta bioenergian tuotannossa Optinen sensoriteknologia lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan sovelluksissa Materiaalitutkimus Ympäristöriskien arviointi Soveltava eläintiede Kasvibiotekniikka

Luonnontieteet 2/2 Koulutusyhteistyötä tuetaan kolmella kehittämishankkeella Opetusteknologian kehittäminen Jatkokoulutuksen vahvistaminen Opiskelijarekrytoinnin kehittäminen Yhteiset rakenteet selvitetään vuosina 2007-2009

Yhteiskuntatieteet 1/2 Yhteinen yhteiskuntatieteiden tiedekunta, joka toimii kahdella kampuksella Opetuksellinen yhteistyö kandidaattivaiheen opinnoista jatkokoulutukseen Yhteinen opiskelijahaku- ja pääsykoejärjestelmä Jatkokoulutuksen tehostamiseksi yhteinen kansainvälinen tutkijakoulu.

Yhteiskuntatieteet 2/2 Tutkimuksessa yhteisiä tutkimus-kokonaisuuksia Kohdistuvat tutkimuksen vahvoille painoaloille. Yhteisen tutkimuksen kohdetaminen kahteen tutkimuskokonaisuuteen Hyvinvointi ja raja Yhteiskunta ja ympäristö

Toimintarakenne

Yhteiset rakenteet Tiedekunnat ja vastaavat Kauppatieteet Yhteiskuntatieteet Luonnontieteet, Ympäristötieteet, Informaatioteknologia Hallinnon yhdistäminen Tukipalvelut

Toimintarakenne: Hallitus Itä-Suomen yliopiston ylin päättävä elin Vastaa liittoyliopiston strategisesta johtamisesta Toimikausi neljä kalenterivuotta Opiskelijajäsenet valitaan kahdeksi kalenteri-vuodeksi kerrallaan Puheenjohtaja Liittoyliopiston johtava rehtori, President Vaihtuu rehtorin viisivuotisen toimikauden puolivälissä Aloittamisjärjestys sovitaan erikseen

Kuopio –kampus Savilahteen