Protokollahierarkia.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
GPRS MATKAPUHELIN JÄRJESTELMÄT REIJO RANTA/ TIMO MÄKIPELTO.
Advertisements

WLAN -tekniikkaa WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita.
Toni Kari Marko Kantola
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Oman kodin tietotekniikka CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet, harjoitustyö 1.
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Lähiverkot erikoistyökurssi
Seminaari Lähiverkot -erikoistyökurssi
Laajakaistaverkot tulevaisuudessa Nisse Husberg Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan osasto
Internet Maailmanlaajuinen tietokoneiden verkko
Tietoliikenne.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Anne Hietaharju Pia Aaltonen TK1-1
TIETOKONEVERKOT 2 päivää / 12 h
1 1.
Tietokoneohjelmat.
Chapter 7:Implementation of Ad Hoc Mobile Networks Mikko Kuokka.
IP ja Internet puheverkkona
A B&J Production :: Verkkolaitteet Click to start.
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
TCP/IP:n soveltuvuus langattomiin verkkoihin Pekka Vanhoja, TITE4.
Wireless Local Area Network (Wireless LAN)
Wireless Local Area Network
Wireless Local Area Network
S Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt tietoliikenteen perusasioita top-down -lähestymistapa ohjelmistotekniikan näkökulma tavoitteena toimivat sovellukset.
Murphy ja TLT eli mitä kaikkea voi mennä pieleen tiedonsiirron eri vaiheissa?
Verkkopalvelu. Verkon rajapinta 1 DATA XXX a DATA CONTROL DTMF.
Kajaanin Puhelinosuuskunta Mitä se laajakaista oikeastaan on? Nivan kylällä Marja Karjalainen KPO.
WLAN Langaton verkkoyhteys
Sovellustason protokollat. Sovellusohjelman rakenne pääohjelma käyttäjän kanssa kommunikoivat aliohjelmat (modulit) tiedostojen käsittelypakkaus tietoliikennettä.
IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host.
A KPNQwest Company Voice over IP Voice over IP Petri Helenius Director of Product Development
DHCP & DNS Joni Härmä EL3.
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia.
Virtuaaliset lähiverkot
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
DNS ja DHCP palvelut Linuxissa
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Mikko Lampinen Ti LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN.
Lähiverkot- erikoistyökurssi
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
VLAN Kimmo Tukiainen
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi
ATM-LAN Teemu Reisbacka. Sisällys ATM lyhyesti ATM-LAN  LANE  Klassinen IP/ATM  MPOA Nykyisyys.
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
DHCP Antti Pöyhönen.
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
HomePNA -Mikko Pehkonen, Tite4. Sisältö Yleistä Käytäntö Spesifikaatiot Tiedonsiirto Ongelmia Tilanne Suomessa Case Lappeenranta Johtopäätökset.
Spanning Tree Protocol Algorithm
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
Edellisen kerran yhteenveto: IAPP (Inter Access Point Protocol) –Announce protokolla kertoo välittää verkon tukiasemille kaikkialla tarvittavan tiedon.
Mobiiliverkot ja -palvelut Klaus Nieminen. COMPTEL Klaus Nieminen, Comptel Research OUG Helsinki Esityksen rakenne Mobiiliteknologiatrendit.
Logical Link Control (LLC)
Ryhmätyö / kotitehtävä
Suuren suomalaisen korkeakoulun kampusverkkosuunnittelu
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja:
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov kevät 2002
Verkon komponentteja Isäntäkone (host) reititin R R R R linkki R
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002
Esityksen transkriptio:

Protokollahierarkia

Verkkoja on monenlaisia Verkot Verkkoja on monenlaisia Internet yleiset verkot (WAN) alueverkot (MAN) lähiverkot (LAN) kiinteät yhteydet

Verkon valinta etäisyydet saatavuus siirtonopeus virheet luottamuksellisuus kustannukset

Verkkoesim. LINKKI ( HAARA, JÄNNE ) SOLMU RUNKOVERKKO (TRUNK NETWORK) PÄÄSYVERKKO ( ACCESS NETWORK )

Teknisiä jaotteluja trunk – access jänne (linkki) – solmu pakettikytkentäinen – piirikytkentäinen sopiva kehyskoko? fragmentointi? protokolla – merkinanto langallinen – langaton virheenkorjaus – ei korjausta

Verkkoprotokolla päätehtävänä reititys päästä päähän -tiedonsiirto yhteys- tai datagrammipohjainen yhteyspohjaisia: puhelinverkko, ISDN, X.25, frame relay, ATM datagrammipohjaisia: Internet, Ethernet

Käyttäjärajapinta (esim.) Asiakas id = connect(addr) disconnect(id) send(id,data) receive(id,data) Palvelin listen(id) conn_reply(id) disconnect(id) receive(id,data) send(id,data)

Kehys (esim.) CONN TO CHK CONF REF OK? CHK DATA REF NR DATA CHK ACK FIN REF CHK

DCE ja DTE verkkopääte (esim. modemi), DCE – Data Circuit terminating Equipment päätelaite (tietokone, puhelin…) DTE – Data Terminal Equipment mekaaninen, sähköinen ja looginen liitäntä

Modemin ohjaus ATDT 123 4567 OK ATC … +++ ATH

WAN: Piirikytkentäiset verkot Puhelinverkko ja ISDN GSM kiinteä vuokrayhteys

Pakettikytkentäiset verkot X.25 Frame Relay ja ATM Internet (Virtuaaliset) lähiverkot

X.25 vanha 64 kbps linkkitason virheentarkistus (HDLC) yhteyspohjainen veloitus siirron määrän mukaan vrt. ISDN

Frame Relay Permanent Virtual Circuit (PVC) Switched Virtual Circuit (SVC) Ei virheen korjausta (CRC on) pitkät kehykset (max. 4096 tavua), voivat sisältää muita kehyksiä suljetut käyttäjäryhmät mahdollisia lähiverkkojen yhteenliitäntä N*64kbps

käytetään lähinnä kuituyhteyksillä ATM nopea (2 Mbps – ) käytetään lähinnä kuituyhteyksillä kehys (cell) 53 tavua, otsikko 5 tavua PVC tai SVC VPI VCI PTI CLP HEC Payload (48 bytes)

AAL 5 pitkä, tiedonsiirtoon sopiva kehys lähetetään 48 tavun pätkinä end to end ei virheen korjausta UU esim. kehysnumero tai protokolla Payload (≤ 65535 bytes) UU Length CRC

Label switching IN OUT Port VC Port VC 1 2 3 8 9 11 4 5 6 3 11 12 1 6 1 2 3 8 9 11 4 5 6 3 11 12 2 11 5 3 4

Internet maailmanlaajuinen verkko perustana yhtenäinen osoite-suunnitelma ja IP-datagrammit ei omaa infrastruktuuria – toimii muiden verkkojen päällä sovellukset varsin moninaisia ei sama kuin WWW

Osoitteet URL – esim. www.comlab.hut.fi IP-osoite esim. 130.233.158.123 / 22 netid ja hostid A-luokka, B-luokka… ja CIDR DNS – Domain Name Server ICANN, RIPE, LIR viestintävirasto

Standardit vapaasti luettavissa tärkeimmät TCP ja IP sovelluksia HTTP, SMTP, FTP, TELNET… RFC – Request For Comments ftp.funet.fi

IP-kehys

TCP-paketti

Pääsyverkot (Access-verkot) Puhelinverkko (tilaajasilmukka) tavallinen modemi ISDN ADSL lähiverkko (LAN) Kaapelimodemi Puhelinverkko (E1)

Liittymästandardeja ADSL – Asymmetric Digital Subscriber Loop kaapelimodemi DHCP – Dynamic Host Configuration Protocol PPP – Point to Point Protocol

Langattomat pääsyverkot GSM GPRS UMTS WLAN oma linkki Useimmissa vaaditaan PPP (vast.)

Lähiverkot ja alueverkot lähiverkot esim. toimiston sisäisiä LAN – Local Area Network resurssien jakaminen – levytila, kirjoitin, skanneri, yhteydet ulospäin palvelin (server) väylä, rengas, tähti, puu parikaapeli, kuitu, koaksi, langaton

verkkokortti ajuri (driver) verkkokäyttöjärjestelmä omat kehykset ja protokollat ei välttämättä Internetissä alueverkot esim. Otaniemen kattavia MAN – Metropolitan Area Network esim. FDDI nykyisin lähiverkkojen kaltaisia

ylivoimaisesti tavallisin lähiverkko nykyisin lukuisia variaatioita Ethernet ylivoimaisesti tavallisin lähiverkko nykyisin lukuisia variaatioita datagrammipohjainen yhteisenä piirteenä Ethernet-kehys – max. 1518 tavua TO FROM TYPE CRC DATA

Klassinen Ethernet väyläpohjainen 10 Mbps koaksiaalikaapeli max. 500 m haaroituskaapelit – 4 paria verkkokortti (osoite) ajuri (driver) yhteentörmäykset – CSMA / CD

Uudempia variaatioita yleensä tähtimäisiä (puumaisia) 10 Mbps,100 Mbps,1 Gbps,10 Gbps toistin (repeater) ja keskitin (hub) kaapeli (segmentti) esim. 100 m – kuitu tai CAT 5 parikaapeli (UTP) tuleva ja menevä kaapeli kytkin (switch)

Langattomat lähiverkot WLAN – Wireless LAN ad hoc -verkot ja infrastuktuuriverkot ”luvaton” taajuusalue ja pienet tehot kantamat kymmeniä – satoja metrejä suuri siirtonopeus lyhyillä etäisyyksillä virhealttiita

Langaton Ethernet IEEE 802.11b (Wi-Fi) paljon käytetty Ethernet-kehykset 2 GHz taajuusalue laajakaistainen siirtotekniikka siirtonopeus 11 Mbps uudemmat standardit jopa 54 Mbps

Sillatut lähiverkot kytkin (switch) tai silta (bridge) yhdistää kaksi samanlaista verkkoa puskurointi – ei yhteentörmäyksiä eri nopeuksiset segmentit mahdollisia kehykset eivät leviä koko verkkoon usein itsekonfiguroituvia (oppivia)

Virtuaaliset lähiverkot yhdistetään kaukana toisistaan sijaitsevat lähiverkot – etäsilta käyttäjän kannalta yksi verkko todellisuudessa välissä jokin WAN, esim. ISDN tai Frame Relay reititin puskurointi ja virheet samantyyppiset LANit - tunnelointi

Lähiverkot ja Internet WAN Ethernet CLIENT IP SERVER TCP reititin, tunnelointi lähiverkot eri paria? palvelin ARP ja RARP palomuuri ja NAT

Yhteenvetoa Applic. protocol TCP hdr DATA IP hdr DATA TO FROM TYPE CRC