TCP/IP:n soveltuvuus langattomiin verkkoihin Pekka Vanhoja, TITE4.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
GPRS MATKAPUHELIN JÄRJESTELMÄT REIJO RANTA/ TIMO MÄKIPELTO.
Advertisements

LANGATTOMAT TEKNIIKAT
Sillat Alex Grönholm.
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Moniverkkoliityntä asiakkaan näkökulmasta
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
NAT NAT – Network Address Translation PAT – Port Address Translation NAPT – Network Address and Port Transalation.
Lähiverkot erikoistyökurssi
Tiedon yhteiskäyttö ja välimuistin hallinta Visa Röyskö.
Mikko Tyrväinen InSitu –Luentopalautejärjestelmän tekninen evaluointi.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Kimmo Koskenheimo Diplomityöseminaari Valvoja: Prof. Jorma Virtamo
1 1.
Chapter 7:Implementation of Ad Hoc Mobile Networks Mikko Kuokka.
Mobile IP  IP-reititys IP-osoitteen perusteella  koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee  kun kone siirtyy toiseen verkkoon.
Yhhhh S Diplomityöseminaari Autokonfigurointi ja palveluarkkitehtuurit Ad Hoc -verkoissa Niko Suominen Niko Suominen.
Constructing scalable services Ville Kyrki 1757 Rinnakkaislaskennan jk Kevät 2000.
Konvergenssin haasteita Internetin Quality of Service (QoS) –QoS hallinta, tarvitaanko montaa palveluluokkaa? –QoS monitorointi (mittaukset) Kapasiteetin.
Wireless Fidelity Systems + The Multimode – IEEE a/b/g Teemu Tarkkonen.
Verkot, IP-osoitteet ja verkkoaineistot
PiccSIM – TrueTime –integrointi Henri Öhman AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2006 Bluetooth-kirjautumismenetelmiä InSitu-järjestelmässä Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tuukka Puranen
Diplomityöesitelmä Ari Lappeteläinen Työn valvoja: prof Raimo Kantola
WLAN Langaton verkkoyhteys
Johtokoodaus Historia, toiminnalliset syyt ja toteutustapojen hintaerot ovat johtaneet eri johtokoodaustapojen kehittämiseen. Hyvälle johtokoodaukselle.
Wireless Local Area Network
Tietoliikenteen laadun seuraaminen ja parantaminen yritysverkossa Tekijä: Heikki Matikainen Valvoja: Raimo Kantola Yritys: Kemira Oyj.
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
Virtuaaliset lähiverkot
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
+ riippuu sovelluksesta »viini: vanha parempi kuin uusi »maito: uusi parempi kuin vanha + eriarvoiset paketit »perusdata/muutokset »teksti / kuva + käyttäjä.
Mobile IP (RFC 3220)  IP-reititys IP-osoitteen perusteella  koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee  kun kone siirtyy toiseen.
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2002 Liisa Marttinen ● Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking (2. edition) (kyllä 1. painoskin kelpaa,
Palomuurin peruskäsitteitä Palomuurin tehtävänä on erottaa ja kontrolloida tietoliikennettä yrityksen lähiverkon (LAN) ja yrityksen ulkoisen verkon (WAN)
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Wireless Internet & Mobile IP Mari Kurkan. Wireless Internet Palvelun laajennukset, joita Internet tarjoaa mobiilikäyttäjille sijainnista riippumatta.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Potentiaalien kertaus ja.
Kappale 8 - Ad-Hoc verkkojen tehokkuus Tietoliikennetekniikan seminaari – Markku Korpi.
Lähiverkot- erikoistyökurssi
Kuljetuskerros langattomissa Ad hoc verkoissa Pekka Vanhoja.
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Bluetooth-yhteydenmuodostus InSitu-järjestelmässä Tietotekniikan pro gradu -seminaari Tuukka Puranen
Kim Grönholm Ilmari Puustjärvi
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Luku 2 Pakettiradioverkot Eeva Ahonen Historiaa Infrastruktuurittoman verkon hyvät puolet havaittiin 1970-luvulla DARPA:n (Defence Advanced.
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi TCP/IP:n soveltuvuus lähi- ja langattomiin verkkoihin Jukka Nousiainen Toni Luukkonen.
OVERVIEW OF AD HOC ROUTING PROTOCOLS Chapter 5 Markku Huttunen.
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
Lightweight Messaging Systems Rinnakkaislaskennan jk. Esa Ruuth, 6703.
Spanning Tree Protocol Algorithm
Quality of Service Elina Koskela. QoS – Palvelun laatu Takaa sujuvan liikenteen verkossa Ottaa huomioon liikenteen luonteen Ottaa huomioon eri käyttäjien.
Seminaariesitelmien aihejako Ryhmä1: Fyysisen kerroksen toiminta (esimerkiksi) -Taajuusalueet -Bittinopeudet/modulaatiomenetelmät -Kantama, tehokulutuksen.
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari KärkkäinenSyksy 2015.
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2004 Liisa Marttinen ● Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking (3. edition) (Kyllä 2. painoskin kelpaa,
Edellisen kerran yhteenveto: IAPP (Inter Access Point Protocol) –Announce protokolla kertoo välittää verkon tukiasemille kaikkialla tarvittavan tiedon.
Edellisen kerran yhteenveto:
Seminaarien yhteenveto
Edellisen kerran yhteenveto
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja:
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2003 Liisa Marttinen
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja:
Viiveiden vähentäminen WWW-liikenteessä
WiMAX.
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2003 Liisa Marttinen
Verkon komponentteja Isäntäkone (host) reititin R R R R linkki R
Yhhhh S Diplomityöseminaari Autokonfigurointi ja palveluarkkitehtuurit Ad Hoc -verkoissa Niko Suominen Niko Suominen.
LTE LTE=EUTRAN=Super3G=3.9G.
Esityksen transkriptio:

TCP/IP:n soveltuvuus langattomiin verkkoihin Pekka Vanhoja, TITE4

Sisältö Johdanto IP langattomissa verkoissa TCP langattomissa verkoissa TCP/IP:n parametrien optimointi GPRS ja WLAN verkoissa

IP langattomissa verkoissa IP:n suunnittelun lähtökohta: kiinteät solmut IP-osoite: verkko- ja laiteosoite Langattomuus -> solmujen liikkuvuus

Mobile IP Care of Address (COA) Home Agent (HA) Foreign Agent (FA) Toimiva ratkaisu, sisällytetty IPv6:een Tehoton  Epäoptimaalisen reitin käyttö  Triangular routing

Mobile IP

TCP langattomissa verkoissa Syitä jotka laskevat suorituskykyä  Kaistanleveys  Pitkä Round Trip Time (RTT) Hidastaa lähetysikkunan koon kasvua Voi aiheuttaa tarpeettomia uudelleenlähetyksiä  Virheherkkyys (Bir-Error Rate, BER)  Päätelaitteiden liikkuvuus

Virheherkkyys TCP:n ruuhkanhallintaikkunan käyttäytyminen:

Päätelaitteiden liikkuvuus Liikkuvuus tukiasemien välillä -> handoff Tukiasemien hoidettava kaikki data päätelaitteelle  Puskurointia  Viivästytettyjä lähetyksiä Viivettä

Parannusehdotuksia Vaatimukset  Käyttöönotettavuus (deployability)  Yhteensopivuus (compatibility)  Joustavuus (flexibility)  Salaus (encryption)

I-TCP Reitin jako kahteen osaan  Langallinen  Langaton Erottaa vuon- ja ruuhkanhallinan langallisen ja langattoman yhteyden välillä Rikkoo TCP:n päästä-päähän semantiikan Datan puskurointi tukiasemalla Rikkoo joustavuuskriteeriä

SNOOP-protokolla Tukiasemalle SNOOP-moduuli Tarkkailee aseman läpi kulkevaa liikennettä  Välimuistissa kuittaamattomat paketit Mahdollista suorittaa uudelleenlähetykset suoraan tukiasemalta Piilottaa DUPACK:t lähettäjältä Joustavuuskriteeri ei täyty

TCP/IP:n parametrit GPRS ja WLAN verkoissa Segmentin maksimikoko (MSS)  Maximum Transmission Unit (MTU) IP-tasolla  Pieni MTU, todennäköisyys onnistua suurempi  Suuri MTU, vähemmän viivettä (overhead)  Pieni MTU, enemmän segmenttejä lähetysikkunassa -> fast retransmit ja fast recovery algoritmit toimivat paremmin  Suuri MTU, lähetysikkunan tavukoko kasvaa nopeammin

TCP/IP:n parametrit ja optiot Lähetysikkunan alkuarvo  Joissain TCP-toteutuksissa yksi segmentti  Kaksi tai kolme segmenttiä sopivampi arvo Selektiiviset kuittaukset (SACK)  Lähettäjälle tieto vastaanotetuista ja puuttuvista paketeista Aikaleimat (timestamps)  RTT:n tarkempi arviointi -> RTO:lle parempi arvo

GPRS verkon ominaisuudet IP-tasolla Viiveen vaihtelu eri MTU-arvoilla:

GPRS verkon ominaisuudet IP-tasolla Suorituskyky (throughput)

GPRS verkon ominaisuudet IP-tasolla Liikkuvuuden vaikutus:

WLAN verkon ominaisuudet IP-tasolla IEEE b Viive, RTS-CTS mekanismi käytössä:

WLAN verkon ominaisuudet IP-tasolla Suorituskyky: Handoff:n vaikutus: ~sekunnin viive  3Com AirConnect AP:n ja Cisco AIRONET AP:n välillä

TCP:n optimointi GPRS verkossa FTP tiedostonsiirto, downlink vakio-optioilla: SACK-optio päällä, downlink:

TCP:n optimointi GPRS verkossa SACK-optio päällä, uplink: SACK parantaa suorituskykyä hieman

TCP:n optimointi GPRS verkossa Aikaleimojen käyttö, downlink: Uplink: Ei merkittävää vaikutusta suorituskykyyn

TCP:n optimointi WLAN verkossa SACK optio:

TCP:n optimointi WLAN verkossa Aikaleimojen käyttö:

Tutkimuksen johtopäätökset MTU: suuri Lähetysikkunan koon yläraja: riittävä suhteessa kaistanleveyden ja RTT:n tuloon Lähetysikkunan alkuarvo: 2 tai 4 segmenttiä SACK-option käyttö: suositeltavaa Aikaleimojen käyttö: suositeltavaa WLAN:ssa, ei GPRS:ssä

TCP/IP:n parametrit GPRS ja WLAN verkoissa Calveras, A.; Paradells, J.; Gómez, C.; Catalan, M.; Vallés J.C.; ”Optimizing TCP/IP parameters over GPRS and WLAN networks”, Vehicular Technology Conference, IEEE, Volume 4, October Sivut: