Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla (LVM julkaisu 54/2007) PLL 38. vuosikokousseminaari Helsinki, Juha-Pekka Häyrynen, Sito Tampere

2 Keskisuuret kaupunkiseudut Keskuskaupungissa 40 – as. 14 kaupunkiseutua keskuskaupungeissa yhteensä yli as. (18 % Suomen väestöstä) Paikallisliikenteen runkona yrittäjien linjaliikenneluvilla ajama liikenne Lupaviranomaisena kaupungit ja kuntarajan ylittävässä liikenteessä lääninhallitukset Vajaa 10 % kaikista Suomen joukkoliikennematkoista Paikallisliikenteen palvelutasotavoitteet määritelty luvulla 10 kaupungissa ja seudullisen liikenteen tavoitteet 10 kaupunkiseudulla

3 Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen yleisiä ongelmia palvelutasonäkökulmasta Tarjonnassa suuri ero arkipäivien ja viikonlopun sekä talvi- ja kesäkauden välillä Lippujärjestelmät eivät ole kaikilta osin yhteensopivia kaupungin sisäisten ja kuntarajan ylittävien matkojen välillä. Kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen yhdistäviä lipputuotteita tarjolla erittäin rajoitetusti Uudet asuin- ja työpaikka-alueet jäävät usein pitkäksi aikaa tai jopa kokonaan ilman joukkoliikennepalveluita Toimijoilla ei ole resursseja markkinointiin

4 Mistä joukkoliikenteen palvelutaso muodostuu?

5 Esimerkki palvelutasotavoitteiston osasta Lähde: Kuopion paikallisliikennesuunnitelma

6 Joukkoliikenteen palvelutasokäsitteet erilaisilla toiminta-alueilla

7 Miksi määritellä palvelutasotavoitteita? Julkisen vallan näkökulma: PSA edellyttää määrittelyä, jos mukana julkista rahoitusta joukkoliikenteeseen käytettävän rahoituksen kohdentamiseksi alueiden ja väestöryhmien välisen tasa-arvon lisäämiseksi ohjaamaan kaavoitusta Asiakasnäkökulma: Jotta tarjonta muodostaisi yhtenäisemmän joukkoliikennejärjestelmän Käytettävyys, luotettavuus ”Laatutasotakuu” Operaattorin näkökulma: Mihin toimiin sitouduttu? Mihin toimiin oikeutettu? Mitkä ovat omat vaikutusmahdollisuudet?

8 Palvelutasotavoitteiden hyväksyntä luottamuselimissä (nykytilanne) Palvelutasotavoitteiden hyväksynnästä huolimatta vain yhdessä kaupungissa niillä on ollut jotain vaikutusta joukkoliikenteen rahoitukseen

9 Esimerkkejä toimintaympäristön muutoksista, joihin uusilla palvelutasosuosituksilla pyritään vastaamaan Työssäkäyntialueiden laajeneminen, seudullisten työ-, opiskelu- ja koulumatkojen lisääntyminen → Liikennetarjonta: seudullisesti integroitu linjasto → Lipputuotteet: seudullisesti integroitu lippujärjestelmä Työelämän muutokset: työpaikkoja siirtyy teollisuudesta palvelualoille, työaikaliukumat ja epäsäännölliset työajat, 24/7 -yhteiskunta → Liikennöintiajat: tarjontaa tasaisesti koko päivän ja kaikkina viikonpäivinä Väestön vanheneminen → Kävelyetäisyys: nykyinen maksimi 600 – 1000 m on pitkä matka → Palveluliikenteet: yksilöllisempi palvelu Joukkoliikenteen käyttötaidon väheneminen → Tiedottaminen: tietoisuus palveluista on huonoa → Järjestelmän selkeys ja hallittavuus: käytön helppous

10

11 V V / Y M / V M / V / Y V V / Y Y / V Vastuutahot?Käyttäjämäärään vaikuttavimmat?