Verkot, IP-osoitteet ja verkkoaineistot Kirjastojen aineistoväki 14.3.2011 Seppo Syrjänen/Tietotekniikkakeskus Atk-verkko@helsinki.fi

Moderni (iso) yliopistoverkko 50 rakennusta Helsingin tienoilla 10 etäpistettä 10 tutkimusasemaa 15 000 työasemaa 50 valokuituyhteyttä: 10 Mb/s -> n x 1 Gb/s (CWDM-tekniikalla vikasietoisuutta) 1 Gb/s –yhteys Internetiin Funetin kautta verkko tarvitaan kaikkialle!

Verkkokin on laitteita ja palvelimia 10 reititintä kampuksilla (Cisco 6500, Juniper) 1200 kytkintä (HP): 30000 kytkinporttia 700 tukiasemaa (Buffalo, 3COM, Cisco WLAN Controller) 300 virtuaaliverkkoa (VLAN) 10 Linux-palomuuria (vikasietoinen, tilatietoinen: ulkopalomuurilla 400 000 yhteyttä) DNS-nimipalvelu supervikasietoisella anycast-tekniikalla DHCP-osoitepalvelu kahdella palvelimella

Verkon palvelut Langalliset yhteydet (DHCP, DNS, IPv6, Multicast) Langattomasti julkiset tilat, muutkin jonkinlaisella rahalla Vierailijaverkko www-kirjaantumisella (HUPnet) Turvallinen langaton (kansainvälinen) verkko: eduroam Etäyhteydet ja HUPnet VPN:llä (HY-VPN = OpenVPN)

Verkko koostuu osista VLAN = Virtual LAN, LAN=paikallisverkko VLAN on yhden laitoksen/käyttötarkoituksen verkko Voi ulottua useampaan rakennukseen tai jopa kaikille kampuksille VLANit yhdistetään toisiinsa reitittimillä tai palomuureilla (sama asia, eri lähtökohta: sallitaanko oletuksena vai ei) VLANissa koneille annetaan IP-osoitteet tietystä osoiteavaruudesta, IP-verkosta Lisätietoa: http://wiki.helsinki.fi/display/verkko/Protokollat

IP-osoitteet (IPv4) IP-liikenteessä koneet tunnistetaan IP-osoitteilla (IP Address) eli IP-numeroilla. IP-osoitteet ovat neljä tavua eli 32 bittiä pitkiä. Ne kirjoitetaan neljällä numerolla pisteellä erotettuna: a.b.c.d, esim. 128.214.180.12. IP-osoitteiden käyttöön käyttöön liittyy verkkomaskiksi/peitteeksi kutsuttu luku, joka kertoo mikä osa IP-osoitteesta on kertoo verkon numeron ja mikä konee numeron ko. verkossa. Verkkomaski annetaan muodossa 255.255.255.0 tai /24 (sama asia eli 24 ykkösbittiä) IPv6-osoitteet ovat 128 bittiä pitkiä, esim. 2001:708:110:30:216:3eff:fe51:2068

IP-osoitteiden omistajuus IP-osoitteet ovat maailmanlaajuinen yksikäsitteisyys syntyy hajautetulla, hierarkisella (manuaalisella) osoitehallinnalla. Kullekin organisaatiolle annetaan tietty osoitealue. Osoitteiden omistajaorganisaation voi selvittää WHOIS-palveluista, esim. http://www.db.ripe.net/whois IPv4-osoitteita on todella vähän (”loppuivat” 1/2011)

Yliopiston IP-osoitehallinto Helsingin yliopisto saa IP-osoitteensa Funetin puoltamana Euroopan IP-osoiterekisteritoimistolta (RIPE). Osoitteita hallinnoi tietotekniikkakeskuksen tietoliikenneryhmä (hostmaster@helsinki.fi) Yliopiston (tunnustamat) IP-verkot: http://www.helsinki.fi/atk/yhteydet/subnets.html http://www.helsinki.fi/atk/yhteydet/prefixes.html IP-osoitteiden sijoittuminen VLANeihin: http://www.helsinki.fi/atk/yhteydet/verkko.html Käytössä: 30000/40000, vapaana 2000

IP-osoitteen käyttäjä? Työaseman IP-osoite tulee siitä VLANista, johon se kytketään (osoite saadaan DHCP-palvelimelta) VLANiin reititetään vain juuri tarvittava määrä IP-osoitteita Jos osoitteet loppuvat, vaihdetaan tilalle suurempi IP-osoiteavaruus Liikkuvat koneen (ns. mobile-rekisteröinti) saavat vieralijaverkosta väliaikaisen IP-osoitteen Vierailijaverkoista (HUPnet, eduroam) tai etäkäytössä (HY-VPN) kone saa väliaikaisen IP-osoitteen, joka on voimassa vain sen käyttöajan Eli: IP-osoitteen sitominen käyttäjään on hankalaa (ja on elektronisen viestinnän tietosuojalainsäädännön alaista tietoa)

e-aineistot ja IP-osoitteet e-aineistoihin pääsy on yleensä sidottu kustantajan palvelinta käyttävän koneen IP-osoitteeseen Käyttäjän koneen IP-osoite on ehkä jotain muuta: välityspalvelin (proxy), etäyhteys (VPN), kotiverkko (NAT) ja näiden kaikkien yhdistelmä Ongelmien selvittely hankalaa www.ipchicken.com, www.whatismyip.com, www.fe.helsinki.fi/konetiedot IP-osoitteiden lisääminen/vaihtaminen (lähes) mahdotonta: uusien osoitteiden saaminen kustantajille vie joskus pitkään

Miten tarkka pitää olla? HY:n verkon (langallinen tai langaton) käyttämiseksi tarvitaan käyttäjätunnus - ei täysin avoimia kioskikoneita Etäkäyttö (HY-VPN, remote-proxy) onnistuvat kaikilla yliopiston käyttäjätunnuksilla Verkkoa käyttävät myös yliopistokonsernit muut jäsenet (Unigrafia, Unisport jne.

Jotain parempaa? Pääsyn pitäisi perustua käyttäjän tai roolin tunnistamiseen Hajautettu käyttäjäroolihakemistotekniikka Shibboleth Esimerkkinä Haka-federaatio: korkeakoulujen www-pohjaisen järjestelmien ristiinkäyttö Leviäminen kustantajapuolelle kestää aikansa

Jotain vähän parempaa? Kustantajalle näkyvän IP-osoitteen valinta käyttäjän roolin perusteella Oma rooli/ryhmä/IP-osoiteavaruus tiettyä e-aineistoryhmää varten Teknisesti työläs, ei valmiita ratkaisuja, tarvitaan maksullisia lisenssejä etäkäyttöpalvelimeen Voi tulla halvemmaksi ostaa lisenssit isommalle porukalle

Kiitos! www.helsinki.fi/atk/yhteydet atk-verkko@helsinki.fi