PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Lasten vaikutus äidin palkkaan Perhevapaiden palkkavaikutukset -seminaari Jenni Kellokumpu
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tutkimuksen tavoite Tutkia palkkaeroa lapsettomien naisten ja äitien välillä Suomessa Ts. selvittää ’lapsihaitan’ (family gap) suuruutta Suomessa
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS } ’lapsihaitta’ äidit lapsettomat naiset palkka työkokemus Lapsihaitta 1.lapsi 2.lapsi
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS ’Lapsihaitta’ Suomessa aineiston valossa Äitien ja lapsettomien naisten keskivuosipalkka vuonna 2001 iän mukaan Aineisto: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tutkimuksen toteutus Tilastollisten menetelmien avulla naiset saadaan ominaisuuksiltaan samankaltaisiksi (esimerkiksi koulutuksen, työkokemuksen, ammatin ja asuinpaikan suhteen) Naiset eroavat toisistaan vain yhden ominaisuuden suhteen: onko äiti vai ei?
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tulokset Lasten negatiivinen vaikutus äidin vuosipalkkaan on keskimäärin n. 10 %, työkokemuksen kontrolloinnista huolimatta Alle kouluikäisten lasten vaikutus suurempaa, n. -19 % Kouluiän saavuttaneilla lapsilla edelleen n. 5 %:n suuruinen negatiivinen vaikutus vuosipalkkaan
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tulokset Alle kouluikäisten lasten iällä ja lukumäärällä yhteisvaikutusta: - yksi alle kouluikäinen lapsi alentaa äidin vuosipalkkaa n.10 %:lla - kaksi alle kouluikäistä 19 %:lla - kolme alle kouluikäistä jopa 30 %:lla
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Tulokset Miehillä lapset eivät vaikuta palkkaan tämän tutkimuksen tulosten perusteella. Kotitalouden tulot Lasten lukumäärä Miehen ansiotNaisen ansiot
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Yhteenveto Lasten selittämätön negatiivinen vaikutus äidin vuosipalkkaan Suomessa on keskimäärin n. 10 % Lasten iällä on merkitystä: alle kouluikäisillä lapsilla suurempi negatiivinen vaikutus äidin vuosipalkkaan (-19 %) Lapsilla vaikutusta vielä kouluiässäkin (-5 %)
PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS ”the greatest barrier to economic equality is children” (Fuchs 1998, 147.)