Solujen väliaine, jatkoa… Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä sisältää amorfista väliainetta, tyypin IV kollageenia (ei suuria säikeitä) ja laminiinia (M = 220 000 + 440 000) osittain epiteelisolujen syntetisoima paksuus 30-300 nm epiteeli tyvikalvo sidekudos 1

Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Munuaiskeränen: primaarivirtsan eritys Iho: estää mm. fibroblastien pääsyn kosketukseen epiteelin kanssa, päästää makrofagit ja hermosolujen haarakkeet läpi Mutaatiot tyvikalvon proteiineissa aiheuttavat kasvaimia ja niiden metastaaseja Kudosneste eli lymfa syntyy kapillaarien eli hiussuonten valtimonpuoleisissa osissa hydrostaattinen paine  vesi ja pienet molekyylit ulos (= veriplasma – makromolekyylit) kudosnesteen ja solujen väliaineen vuorovaikutus tärkeä ravinteiden ja kuona-aineiden kuljetukselle amorfinen matrix  kudosneste läpäisee säikeinen matrix (luu, rusto)  erityiset kanavat 2

vrt. Oidipus = paksujalka Lymfan takaisinontto osmoosi hiussuonissa lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon osmoottinen "imu" ”ylijäämä” hydrostaattinen paine Lymfasuoni  laskimoon Edema (vanh. ödema, tiet. oedema): kudosnesteen kertyminen elimistöön  turvotus vrt. Oidipus = paksujalka 3

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys paleltuma, palovamma, loiset Edeman syitä lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys paleltuma, palovamma, loiset proteiinien puutteesta johtuva osmoottisen "imun" heikentyminen nälkiintyminen (kwashiorkor), munuaisen toimintahäiriöt heikko laskimoverenkierto lymfasuonten toimintahäiriöt syöpä elefanttitauti (filaria-mato) 4

3. Peruskudokset Epiteelikudos solut järjestäytyneet levyiksi tai putkiksi peräisin ekto- ja endodermistä soluvälimateriaalia suhteellisen vähän ei veri- eikä lymfasuonia  diffuusio 'alhaaltapäin' (tyvikalvon läpi) tehtävät: valikoiva suodatus ja eritys, fyysinen suoja, 'rajapinta' osa epiteelisoluista erittää myös hormoneja ja kasvutekijöitä Ruumiinontelon mesoteeli ja verisuonten endoteeli vale-epiteelejä 5

Jako rakenteen mukaan (tumat maamerkkinä!) Jako toiminnan mukaan peittoepiteeli rauhasepiteeli aistinepiteeli Jako rakenteen mukaan (tumat maamerkkinä!) yksikerroksinen eli yksinkertainen epiteeli monikerroksinen epiteeli valemonikerroksinen epiteeli (1-solukerros, tumat eri korkeuksilla) Jako solun muodon mukaan levyepiteeli kuutioepiteeli lieriöepiteeli eli pylväsepiteeli 6

lieriöepiteeli (tumat yleensä tyvellä) levyepiteeli tyvikalvo kuutioepiteeli lieriöepiteeli (tumat yleensä tyvellä) 7

levyepiteeli (sammakon iho) kuutioepiteeli (munuaistiehyet) sukasauma, brush border (mikrovillukset) lieriöepiteeli (suoli) 8

Peitto- ja rauhasepiteelit 1. Yksinkertainen levyepiteeli esim. munuaiskeräsen Bowmanin kotelo, keuhkorakkulat 2. Yksinkertainen kuutioepiteeli umpi- ja avoeritteisissä rauhasissa (esim. kilpirauhanen, haima), rauhasputkissa (esim. sylki-rauhanen), munuaistiehyet, ovario munuaiskeränen munuaistiehyt 9

3. Yksinkertainen lieriöepiteeli erityisesti ruoansulatuskanavassa, myös munanjohdin, aivokammioiden seinämä ym. yleensä ulkopinnalla (lumenin eli ontelon puolella) mikrovilluskerros  pinta-alaa lisäävä (eritys ja absorptio) suolessa mukana yleensä limaa erittäviä pikarisoluja (goblet cells) 10

4. Valemonikerroksinen epiteeli esim. henkitorvi, virtsaputki 1 solukerros, tumat eri tasoilla 5. Kerrostunut levyepiteeli yleensä vain ylemmät kerrokset levymäisiä, alla kuutioepiteeliä voi olla keratinisoitunutta iho, sarveiskalvo, ruokatorvi henkitorvi iho 11

6. Kerrostunut kuutioepiteeli  harvinainen, esim. hikirauhasten tiehyeet, 2-3 kerrosta 7. Kerrostunut lieriöepiteeli harvinainen, esim. virtsa-putki 8. Vaihettumisepiteeli  kuutiomainen vaihettuu levymäiseksi venymisen seurauksena virtsarakko, virtsaputki, munuaisallas usein kaksi tumaa virtsarakon seinämä 12

9. Endoteeli ja mesoteeli endoteeli: verisuonten sisäpinta mesoteeli: ruumiinontelon seinämä vale-epiteelejä, sillä peräisin mesodermista muistuttavat 1-kerroksista levyepiteeliä solut fagosytoivia, voivat muuttua fibroblasteiksi valtimon endoteeli (poikkileikkaus) mesoteeli (pinnalta, hopeavärjäys) 13

Epiteelisolujen liitokset (ks. solubiologia) liitoskompleksit solun yläosien välillä tiivis liitos zonula occludens, diffuusioeste vyödesmosomi z. adherens desmosomi macula adherens 14

rauhaset syntyvät epiteelin painumana sisäänpäin Rauhasepiteelit rauhaset syntyvät epiteelin painumana sisäänpäin jos tiehytyhteys säilyy  avoeritteinen eli eksokriininen rauhanen jos yhteys häviää  umpieritteinen eli endokriininen rauhanen eksokriiniset eritteet: entsyymit, lima-aineet, tali, maito ym. tyypillisesti ihon pinnalle tai ruoansulatuskanavaan eksokriiniset rauhastyypit putkimaiset eli tubulaariset rakkulamaiset eli alveolaariset kerrotut: rauhasyksikkö + tiehyeet; voi olla putkimainen, alveolaarinen tai akinaarinen yksisoluiset (esim. pikarisolut) 15

talirauhanen ihokarvojen tyvellä putkimaisia rauhasia ruoansulatuskanavan seinämän kuopakkeet (mm. Lieberkühnin kryptat)  entsyymit + lima-aineet rakkulamaisia talirauhanen ihokarvojen tyvellä kerrottuja sylkirauhaset, haiman avoeritteinen osa ("mahasylkirauhanen), suolen seinämän isot rauhaset 16

holokriininen: koko solu hajoaa  erite purkautuu Eritystapa holokriininen: koko solu hajoaa  erite purkautuu esim. talirauhanen apokriininen: solun kärkiosa irtoaa esim. maitorauhanen, pikarisolut merokriininen erite poistuu eriterakkuloissa (eksosytoosi) yleisin, mm. entsyymien eritys haima, sylkirauhaset 17

sisältää proteiineja  entsyymejä esim. haima mukoosinen (mucous) Eritteen laatu seröösinen (serous) juoksevaa, kirkasta sisältää proteiineja  entsyymejä esim. haima mukoosinen (mucous) lima-aineet, mukopolysakkaridit PAS-värjäys (Periodic Acid Schiff) esim. sylkirauhaset seröösinen acinus (rauhaskammio), mukoosinen acinus (jossa voi olla seröösiset 'puolikuut') 18

PAS-värjättyjä pikarisoluja (limaneritys) hiiren keuhkoputkessa PAS-värjättyjä pikarisoluja hiiren suolinukassa 19

Haiman acinus eli rauhaskammio Von Ebnerin puolikuut sylkirauhasissa 20

eritteet merokriinisesti suoraan verenkiertoon Umpirauhaset ei tiehyttä eritteet merokriinisesti suoraan verenkiertoon hormonit: peptidit, katekoliamiinit ja muut ah-johdannaiset, steroidit juosterakenne (mm. aivolisäke, lisämunuainen, lisäkilpirauhanen, Langerhansin saareke) follikkelirakenne (mm. kilpirauhanen) solujuosteet hiussuoni follikkeliepiteeli Webscope lisämunuainen 21

Aistinepiteeli, esimerkkinä hajuepiteeli 22