kasvun jakauma (oikea) vuosina 2007–2010

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Advertisements

Sijoitusrahastomarkkinan trendejä Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
ELLO WP 3 Vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymät Tilastokatsaus Pertti Kiuru Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, LTT-tutkimuspalvelut.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Esiopetuksen huoltajat 2014 Generated on :41.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Kansantaloutemme menestystekijät, uhat ja mahdollisuudet Tammikuun kihlaus –seminaari Pääjohtaja.
• Kuvioita ja taulukoita raportista Finnish Science in International Comparison: A Bibliometric Analysis Annamaija Lehvo ja Anu Nuutinen Suomen.
Suhdannekatsaus maaseudun yritysten kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen 2009/2010 Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Maaseudulta.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
Tilastotietoa yrittäjyydestä ja PK-yrityksistä Suomessa
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen.

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen
Click to edit Master title style Testing Finnvera Oyj Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
3.45 3.40.
1 Apteekkien ansiokehitys 10/02-10/03 ilman tulospalkkioita Työaika vähintään 30 t/vko.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012.
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston palvelut yritysten ja työllisyyden kehittämiseksi Työllisyysseminaari Kaisa-Leena Ahlroth.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Yliopistokirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut marraskuu 2010.
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
ÄÄNESTÄ TAI KÄY HUONOSTI EDUSKUNTAVAALIT 2003
1 Apteekkien ansiokehitys 10/08-10/09 ilman tulospalkkioita Työaika vähintään 34 t/vko.
Alatunniste 1 Apteekkien ansiotilastoja 10/2010 – 10/2011.
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Sijoitusrahastojen vuosi 2010 Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
Rakentamisen tulevaisuus ja vaihtoehtoiset toimintamallit
Yrittäjien äänestyskäyttäytyminen 50,7 57,6 55,0 23,4 20,3 21,9 11,4 9,3 8,0 5,2 5,5 6,9 4,2 4,5 3,6 0,7 1,7 1,3 1,7 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 2,7 1,0 3,3.
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
1 Apteekkien ansiokehitys 10/00-10/01 Työaika vähintään 30 t/vko.
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
MAINOSTAJIEN LIITTO MARKKINOINTIVIESTINNÄN PANOSTUSTEN KEHITTYMINEN LOPPUVUONNA 2004 VERRATTUNA ALKUPERÄISEEN BUDJETTIIN SALDO MAINOSBAROMETRI.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
Liikevaihdon määrän kehitys prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: FiComin jäsentutkimus, lokakuu 2002 muutos % Keskiarvo 3 % ( keskimäärin.
Yritysten toimipaikkojen, niiden henkilöstön ja liikevaihdon vuosimuutos maakunnittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri 1 (6)
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
Pk-yritysbarometri, kevät 2015 Alueraportti, Pohjanmaa 1.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Tilinpäätös 2004.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Sijoitusrahastomarkkinan trendejä Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
1 Työvoiman työssäolo 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
Lehdistötilaisuus alkaen klo 9:00
Kauppa Suomessa Jaana Kurjenoja.
Tekes ja TEM/Energia: Parlamentaarinen yritystukityöryhmä - iltakoulukokous klo Tekesin avustukset, lainat, pääomasijoitustoiminta.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Bruttokansantuote kasvaa myös Suomessa, mutta takamatkaa muihin euromaihin on 8 prosenttia Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain Teknologiateollisuus *) IMF.
Esityksen transkriptio:

kasvun jakauma (oikea) vuosina 2007–2010 OECD/Eurostat-kasvuyritysmääritelmän visualisointi (vasen) ja yritysten kasvun jakauma (oikea) vuosina 2007–2010 Määritelmän muk. kasvuyritys Yritysten jakauma keskim. vuosikasvun suhteen, % 2007 2010 17,3 h. 80 h. Yli 20 % p.a. Yli 100 % p.a. 10 h. Kasvuyrityksiä 4,4 % Vähimmillään määritelmä tarkoittaa sitä, että 10 hengen yritys kasvaa kolmessa vuodessa 17,3 hengen yritykseksi; vastaavasti räjähdysmäinen vähintään 100 % vuosikasvu tarkoittaisi vähintään 80 hengen työllisyyttä (vasen). Lähes 60 % yrityksistä kutistuu; reilu 20 % ei kasva lainkaan tai kasvaa melko vähän; 15 % kasvaa siinä määrin vaatimattomasti, etteivät ne täytä tässä sovellettua määritelmää (oikea). Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, tiivistelmä. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Bkt:n ja työllisyyden kehitys Työllisyys, 2006 = 100 Norja Saksa Saksa Norja Suomi Suomi USA Tanska Bruttokansantuotteen volyymi-indeksi siten, että vuosi 2006 = 100 (vasen). Koko talouden työllisyyden kehitys kansallisia määritelmiä käyttäen, vuosi 2006 = 100 (oikea). Tanska USA Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.1. Aineistolähde: OECD Annual National Accounts.

Yritysten aloittamisten ja lopettamisten kehitys Aloittaneet, 2006 k.a. = 100 Konkurssit, 2006 k.a. = 100 Tanska USA Suomi USA Saksa Norja Norja Aloittamisten (vasen) ja konkurssien (oikea) indeksit siten, että vuoden 2006 vuosineljänneksien keskiarvo = 100. Suomi Tanska Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.1. Aineistolähde: OECD Entrepreneurship 2011.

Yritysten aloittamiset (vasen) ja lopettamiset (oikea) Puuttuva tieto Lopettaneet, % Aloittaneet, % Aloittaneet ja lopettaneet suhteessa yrityskantaan vuonna 2007, %. Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde:TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.2. Aineistolähde: OECD Structural Business Statistics database. Huomaa: Norjan ja Tanskan lukuarvot ovat vuodelta 2006.

Selviytymistodennäköisyys, % Yritysten kolmen vuoden selviytymistodennäköisyys (vasen) ja työllisyysosuus (oikea) Puuttuva tieto 0–3 v. yritysten osuus työllisyydestä, % Selviytymistodennäköisyys, % Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Selviytymistodennäköisyys vuonna 2007 suhteessa kolme vuotta aiemmin aloittaneisiin, %. Kolme vuotta vanhojen yritysten työllisyys suhteessa yrityssektorin työllisyyteen vuonna 2007, %. Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde:TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.2. Aineistolähde: OECD Structural Business Statistics database. Huomaa: Norjan ja Tanskan lukuarvot ovat vuodelta 2006.

Yrittäjät nähdään kaikkia hyödyttävinä innovaattoreina (vasen) ja työpaikkojen luojina (oikea) Uusia tavaroita ja palveluita, % Luo työpaikkoja, % %-osuus, joka näkee yrittäjät kaikkia hyödyttävien uusien tavaroiden ja palveluiden lähteenä (vasen) tai työpaikkojen luojina (oikea). Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde:TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.3. Aineistolähde: Joulukuussa 2009 toteutettu ja toukokuussa 2010 raportoitu Flash Eurobaromter #283, jonka on Euroopan Komission toimeksiannosta toteuttanut The Gallup Organization. Kyseessä on ao. sarjan viimeisin yrittäjyyttä käsittelevä kysely.

Yrittäjäksi siirtymistä pidetään varsin mahdollisena (vasen), vaikka palkkatyö edelleen houkutteleekin yrittäjyyttä useampia (oikea). Ryhtyy mahdollisesti yrittäjäksi 5 v. aikana, % Yrittäjyys palkkatyötä houkuttelevampaa, % %-osuus, joka pitää yrittäjäksi siirtymistä mahdollisena seuraavan viiden vuoden aikana (vasen). %-osuus, joka katsoo yrittäjyyden palkkatyötä houkuttelevammaksi työllistymismahdollisuudeksi (oikea). Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde:TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.3. Aineistolähde: Joulukuussa 2009 toteutettu ja toukokuussa 2010 raportoitu Flash Eurobaromter #283, jonka on Euroopan Komission toimeksiannosta toteuttanut The Gallup Organization. Kyseessä on ao. sarjan viimeisin yrittäjyyttä käsittelevä kysely.

Yritystoiminnan aloittaminen (vasen) ja verojen maksaminen (oikea) Aloittamiseen kuluva aika, päivää Verojen maksamiseen kuluva aika, h/vuosi Yritystoiminnan aloittamiseen (päivää, vasen) ja verojen maksamiseen (tuntia/vuosi, oikea) kuluva aika. Lähde:TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.4. Aineistolähde: Doing Business 2012, www.doingbusiness.org.

Sopimusten täytäntöönpano (vasen) ja sijoittajansuoja (oikea) Sopimuksen riitauttamiskulut, % Sijoittajansuojan vahvuus, indeksi (1–10) Täytäntöönpanokulut suhteessa sopimuksen arvoon (%). Sijoittajansuojan vahvuus (indeksi 0–10). Lähde:TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.4. Aineistolähde: Doing Business 2012, www.doingbusiness.org.

Kasvuhakuisten (vasen) ja innovatiivisten (oikea) osuudet vuosina 2009–2011 Kasvuhakuisuus, % Innovatiivisuus, % Kasvuhakuisuusosuudet kaikista yrittäjyysaikeita omaavista (%). Osuus kaikista aloittelevista yrittäjistä, joilla innovatiivisia tuotteita (%). Odottaa työllistävänsä 5 v. kuluttua väh. 20 h. Odottaa työllistävänsä 5 v. kuluttua 5–19 h. Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.5. Aineistolähde: Kelley, Singer ja Herrington, The Global Entrepreneurship Monitor, 2011 Global Report.

Kansainvälisesti suuntautuneiden (vasen) ja palkkatyössään yritteliäiden (oikea) osuudet vuosina 2009–2011 Kansainvälisyys, % Yritteliäisyys, % Puuttuva tieto Osuus kaikista aloittelevista yrittäjistä, joilla yli 25 % kansainvälisiä asiakkaita (%). Yrittäjämäisesti toimivien palkansaajien osuus (%-osuus 18–64 -vuotiaista). Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.5. Aineistolähde: Kelley, Singer ja Herrington, The Global Entrepreneurship Monitor, 2011 Global Report.

Kasvuyritysten osuus teollisuudessa vuonna 2007, % Teollisuus, % OECD/Eurostat-määritelmän mukaiset kasvuyritykset suhteessa vastaavaan yrityskantaan vuonna 2007, prosenttia. Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.6. Aineistolähde: OECD Entrepreneurship 2011; Suomen osalta Tilastokeskus.

Kasvuyritysten osuus palveluissa vuonna 2007, % Palvelut, % OECD/Eurostat-määritelmän mukaiset kasvuyritykset suhteessa vastaavaan yrityskantaan vuonna 2007, prosenttia. Puuttuva tieto Puuttuva tieto Puuttuva tieto Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 1.6. Aineistolähde: OECD Entrepreneurship 2011; Suomen osalta Tilastokeskus.

Aloittaneet Jatkaneet Lopettaneet (väh. 10 h.) (alle 10 h.) Vuosien 2007 ja 2010 välillä aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten määrät Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 2.1. Aineistolähde: Tilastokeskus. Punaisen sävyillä kuvataan vuonna 2007 vähintään 10 hengen ja vuonna 2010 edelleen toimintaansa jatkanutta 15 107 yritystä. Kasvuyritysten lukumäärää kuvaa tummempi punertava ala; tummimmalla räjähdysmäisesti kasvaneiden lukumäärä, joka pienuutensa johdosta hädin tuskin erottuu. Sinisen sävyillä kuvataan vastaavasti pienempien, lähtökohtaisesti alle 10 hengen, yritysten lukumääriä. Harmaalla kuvattuja, vuoteen 2010 mennessä lopettaneita, yrityksiä oli yli nelinkertainen lukumäärä väh. 10 h. jatkaneisiin verrattuna. Vihreällä kuvattujen, vuoden 2010 jälkeen aloittaneiden, yritysten lukumäärä oli yli viisinkertainen (vs. väh. 10 hengen jatkaneet). Lopettaneet

Aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten työllisyys (1 000 henkeä) 1,48 milj. henkeä 1,44 milj. henkeä Vaikka lähtövuonna vähintään 10 hengen jatkaneet yritykset ovat vain noin 6 % kaikista jatkaneista, ne muodostavat yli 70 prosenttia jatkaneiden työllisyydestä. Kasvuyritysten osuus kaikkien jatkaneiden yritysten (väh. 10 h.) työllisyydestä nousee kolmesta yhdeksään prosenttiin. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 2.2. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Aineistossa yrityksen henkilöstömäärä on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä.

Aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten liikevaihto (mrd euroa 359 mrd. euroa Vähintään 10 hengen jatkaneet yritykset vastasivat lähtövuonna 83 %:sta ja loppuvuonna 82 %:sta kaikkien jatkaneiden yritysten liikevaihdosta. Kasvuyritysten osuus kaikkien jatkaneiden yritysten (väh. 10 h.) liikevaihdosta nousee kolmesta viiteen prosenttiin. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 2.3. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Vuoden 2010 liikevaihto on ennakkotieto.

Aloittaneiden, lopettaneiden ja jatkaneiden yritysten jalostusarvo (mrd. €) euroa 83 mrd. euroa Vähintään 10 hengen jatkaneet yritykset vastasivat lähtövuonna 79 %:sta ja loppuvuonna 77 %:sta kaikkien jatkaneiden yritysten jalostusarvosta. Kasvuyritysten osuus kaikkien jatkaneiden yritysten (väh. 10 h.) jalostusarvosta nousee kolmesta kahdeksaan prosenttiin. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 2.4. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Vuoden 2010 jalostusarvo on ennakkotieto.

Kasvuyritysdynamiikka Mistä yritykset tulevat? (2001–2004) Väh. 10 hengen jatkavat yritykset 2004–2007 Minne yritykset menevät? (2007–2010) Kasvuyritysdynamiikka Kuviossa keskellä määritelmän mukaiset kasvu- ja muut yritykset 2004–2007. Kuviossa vasemmalla tarkastellaan, miten nämä kaksi ryhmää jakautuivat edellisenä kolmena vuotena 2001–2004 sekä seuraavana kolmena vuotena 2007–2010. Kasvuyritys Ei kasvuyritys Alle 10 h., kasvu yli 20 % Alle 10 h., kasvu alle 20 % Aloittanut Lopettanut Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 3.1. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Kasvuyritysdynamiikka (2004–2007 jatkaneet), työllisyys, 1000 henkeä Kasvuyritykset Ei kasvuyritykset Kasvuyritykset työllistävät vuonna 2004 runsaat 41 000 henkilöä ja vuonna 2007 noin 110 000 henkilöä. Niiden työllisyysosuus säilyy varsin hyvällä tasolla vielä kolme vuotta kasvuyrityskriteerin mittaamisjakson jälkeenkin. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 3.2. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Bruttokansantuotteen volyymin muutos, 3-vuoden liukuva keskiarvo, % Kasvuyritysten osuus vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä, % Bruttokansantuotteen volyymin muutos, 3-vuoden liukuva keskiarvo, % (asteikko oikealla) Kasvuyritysten osuuden kehitys on ollut varsin samankaltaista kuin Suomen yleisen talouskehityksen. Kotimaan talouden noususuhdanteessa kasvuyritysten osuus näyttäisi kasvavan ja vastaavasti talouden laskusuhdanteessa kasvuyritysten osuus yrityskannasta pienenee. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 4.1. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Vuosien 1988 ja 1990 tietoja kasvuyritysten osalta ei ole laskettavissa.

Kasvuyritysten osuus yritysten työllisyydestä, % Kasvuyritysten osuus työllisistä kasvoi 2000-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2007 saakka, jolloin se oli suurimmillaan 12 %. Viime vuosina osuus on ollut laskusuunnassa. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 4.2. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Aineistossa yrityksen henkilöstömäärä on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä.

Kasvuyritysten osuus yritysten liikevaihdosta, % Kasvuyritysten osuus liikevaihdosta on ollut alhaisempi kuin työllisyysosuus. Osuuden kehitys on kuitenkin ollut samansuuntaista kuin työllisyysosuuden. Osuus yritysten liikevaihdosta on viime vuosina ollut alle 7 %. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 4.3. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Vuosi 2010 on ennakkotieto.

Kasvuyritysten osuus yritysten jalostusarvosta, % Kasvuyritysten osuus jalostusarvosta on ollut alhaisempi kuin työllisyysosuus. Osuuden kehitys on kuitenkin ollut samansuuntaista kuin työllisyysosuuden. Osuus yritysten jalostusarvosta on viime vuosina ollut noin 8 %. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 4.4. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Vuosi 2010 on ennakkotieto.

Jatkavat yritykset kasvuluokittain 17 kpl Vaikka kasvuyrityksiä oli vuosina 2007–10 vain alle 5 % yrityskannasta, niiden osuus työllisyyden lisäyksestä oli 49 % ja liikevaihdon lisäyksestä 33 %. Huomionarvoista on, että 17 huippunopeasti, keskimäärin yli 100 % vuodessa, kasvaneen yrityksen osuus työllisyyden kasvusta oli 15 % ja tuotannon kasvusta kymmenesosa. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 5.1. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Kasvaneiden työllisyyden lisäys 106 267 henkilöä osuus työllisyyden lisäyksestä 51 % 21–99 % kasvaneiden osuus 34 % 100– % os. 15 % Kutistuneiden työllisyyden vähennys 151 729 henkilöä Kasvaneiden liikevaihdon lisäys 20,9 miljardia euroa osuus liikevaihdon 67 % 24 % 9 % liikevaihdon vähennys 38,8 miljardia euroa Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 5.1. Aineistolähde: Tilastokeskus. Jatkavat yritykset kasvuluokittain Vaikka kasvuyrityksiä oli vuosina 2007–10 vain alle 5 % yrityskannasta, niiden osuus työllisyyden lisäyksestä oli 49 % ja liikevaihdon lisäyksestä 33 %. Huomionarvoista on, että 17 huippunopeasti, keskimäärin yli 100 % vuodessa, kasvaneen yrityksen osuus työllisyyden kasvusta oli 15 % ja tuotannon kasvusta kymmenesosa.

Kasvuyritykset ikäluokittain ja osuudet eri ikäluokkien kaikista yrityksistä, % Kasvuyritysten osuus ikäluokan kaikista yrityksistä, % Kasvuyritykset ikäluokittain Osuus kaikista kasvuyrityksistä, alkuvuoden iän mukaan 0–4 vuotta 34 % 5–9 vuotta 20 % 10–14 v. 19 % 25– 9 % Kasvuyritykset ovat keskimäärin nuorempia kuin muut yritykset. Kasvuyrityksistä alkuvuoden iän mukaan tarkasteltuna noin 34 % on alle viisi vuotta vanhoja. Joka kymmenes alle viisi vuotta vanha yritys luokitellaan kasvuyritykseksi. 15–19 13 % 20–24 5 % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 5.2. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Kasvuyritykset kokoluokittain ja osuudet eri kokoluokkien kaikista yrityksistä, % Kasvuyritysten osuus kokoluokan kaikista yrit., % Kasvuyritykset kokoluokittain Osuus kaikista kasvuyrityksistä, lähtövuoden koon mukaan 10–19 henkilöä 60 % 250– 2 % 100–249 4 % 20–49 henkilöä 27 % 50–99 7 % Kasvuyrityksistä kolme viidestä on lähtökooltaan 10–19 henkeä työllistäviä ja vain 2 % suuria, vähintään 250 hengen yrityksiä. Kasvuyritysten todennäköisyys pienenee yrityskoon kasvaessa. Eniten kasvuyrityksiä on 10–19 henkeä työllistävien yritysten kokoluokassa ja vähiten vähintään 250 henkeä työllistävien yritysten joukossa. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 5.3. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Kasvuyritysten toimialajakauma Kasvuyritykset ovat suurimmaksi osaksi palvelualojen yrityksiä. Kasvuyrityksistä noin viidennes toimii tietointensiivisillä palvelualoilla, kuten atk-, tutkimus- ja suunnittelupalveluissa ja muilla palvelualoilla noin puolet. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 6.1. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Toimialojen luokittelu (TOL 2002): Alkut., kaiv., energia: 01–14, 40–41, Teol. matala tekn.: 15–23, 25–28, 351, 354, 355, 36–37, Teol. korkea tekn.: 24, 29, 30–34, 352, 353; Rakentaminen: 45, Tietointensiiviset palvelut (Toivonen, 2001), Muut palvelut 50–99, pois lukien tietointensiiviset palvelut.

Kasvuyritysten ja koko yrityskannan toimialajakaumat Koko yrityskannan toimialajakaumaan verrattuna kasvuyritysten osuus on suurempi etenkin tietointensiivisissä palveluissa. Muilla aloilla kasvuyrityksistä toimii keskimäärin yhtä suuri tai pienempi osuus kuin koko yrityskannassa. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 6.2. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Toimialojen luokittelu (TOL 2002): Alkut., kaiv., energia: 01–14, 40–41, Teol. matala tekn.: 15–23, 25–28, 351, 354, 355, 36–37, Teol. korkea tekn.: 24, 29, 30–34, 352, 353; Rakentaminen: 45, Tietointensiiviset palvelut (Toivonen, 2001), Muut palvelut 50–99, pois lukien tietointensiiviset palvelut.

Kasvuyritysten osuus toimialoittain, % Kasvuyritysten osuus toimialoittain on suurin tietointensiivisissä palveluissa, joissa lähes joka kymmenes yritys luokitellaan kasvuyritykseksi. Teollisuudessa kasvuyritysten osuus on selvästi pienempi kuin koko yrityskannassa keskimäärin. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 6.3. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Toimialojen luokittelu (TOL 2002): Alkut., kaiv., energia: 01–14, 40–41, Teol. matala tekn.: 15–23, 25–28, 351, 354, 355, 36–37, Teol. korkea tekn.: 24, 29, 30–34, 352, 353; Rakentaminen: 45, Tietointensiiviset palvelut (Toivonen, 2001), Muut palvelut 50–99, pois lukien tietointensiiviset palvelut.

Kasvuyritysten osuus toimialoittain, muutos 2007-2010, %-yksikköä Kasvuyritysten osuus on alkutuotantoa, kaivannaisalaa ja energiahuoltoa lukuun ottamatta vähentynyt kaikilla toimialoilla vuosien 2007–2010 välillä. Eniten kasvuyritysten osuus on vähentynyt teollisuuden korkean teknologiatason aloilla sekä tietointensiivisissä palveluissa, noin 4 %-yksikköä. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 6.4. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Toimialojen luokittelu (TOL 2002): Alkut., kaiv., energia: 01–14, 40–41, Teol. matala tekn.: 15–23, 25–28, 351, 354, 355, 36–37, Teol. korkea tekn.: 24, 29, 30–34, 352, 353; Rakentaminen: 45, Tietointensiiviset palvelut (Toivonen, 2001), Muut palvelut 50–99, pois lukien tietointensiiviset palvelut.

Kasvuyritysten ja koko yrityskannan ELY-aluejakauma Kasvuyrityksistä lähes puolet sijaitsee Uudenmaan ELY-alueella. Koko yrityskantaan verrattuna kasvuyrityksistä keskimäärin useampi sijaitsee Uudenmaan, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-alueilla. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 7.1. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Kasvuyritysten osuus ELY-alueittain, % Kasvuyritysten suhteellinen osuus yrityskannasta on suurin, lähes kuusi prosenttia, Uudenmaan ELY-alueella. Koko maan keskiarvoa suurempi prosentuaalinen osuus kasvuyrityksiä on myös Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-alueilla. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 7.2. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Kasvuyritykset ja ELY-alueet ELY-alueen osuus maan kaikista kasvuyrityksistä Kasvuyritysten osuus ELY-alueen kaikista yrityksistä Lukumääräisesti tarkasteltuna kasvuyritykset painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tarkasteltaessa kasvuyritysten osuutta eri alueiden yrityskannasta saadaan kuitenkin pirstaleisempi kuva. Uusimaa (46 %) 3,5 – 8,7 % 0,3 – 3,4 % Yli 4,4 % 3,5 – 4,4 % Alle 3,5 % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 7.3. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Kasvu- ja ei-kasvuyritykset viennin harjoittamisen suhteen, % Yrityksistä Ei vientiä 86 % Ei vientiä 77 % Ei kasvu- yrityksiä 96 % Kasvuyr. 4 % Kasvuyrityksistä noin joka seitsemännellä on vientitoimintaa Suomesta ulkomaille. Muista yrityksistä vientiä harjoittavia on 23 %. Vientiä 23 % Vientiä 14 % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 8.1. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Yritys on luokiteltu vientitoimintaa harjoittavaksi, mikäli yrityksen viennin arvo on joko kokonaisuudessaan yli 120 000 euroa vuodessa tai vaihtoehtoisesti yli 12 000 euroa vuodessa jakaantuen vähintään kahdelle kuukaudelle.

Yritysten jakauma viennin harjoittamisen suhteen, % Yrityksistä Ei kasvu- yrityksiä 95 % Ei kasvu- yrityksiä 97 % On vientiä 22 % Ei vientiä 78 % Vientiä harjoittavista yrityksistä 3 % on kasvuyrityksiä. Vastaavasti vientiä harjoittamattomista kasvuyrityksiä on 5 %. Kasvuyr. 5 % Kasvuyr. 3 % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 8.2. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Yritys on luokiteltu vientitoimintaa harjoittavaksi, mikäli yrityksen viennin arvo on joko kokonaisuudessaan yli 120 000 euroa vuodessa tai vaihtoehtoisesti yli 12 000 euroa vuodessa jakaantuen vähintään kahdelle kuukaudelle.

Kasvu- ja ei-kasvuyritykset ulkomaalaisomistuksen suhteen, % Yrityksistä Ei ulkomaa- laisomisteisia 91 % Ei ulkomaa- laisomisteisia 92 % Ei kasvu- yrityksiä 96 % Kasvuyr. 4 % Kasvuyrityksistä 9 % on ulkomaisen yrityksen tytäryritys, kun vastaava osuus muiden yritysten joukossa on 8 %. Ulk. om. 9 % Ulk. om. 8 % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2011, kuvio 8.3. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Yritysten jakauma ulkomaalaisomistuksen suhteen, % Yrityksistä Ei kasvu- yrityksiä 96 % Ei kasvu- yrityksiä 95 % Ei ulkomaalais- omisteisia 92 % On ulk. om. 8 % Kaikista ulkomaalaisomisteisista yrityksistä kasvuyrityksiä on 5 %. Vastaavasti muista kuin ulkomaalaisomisteisista yrityksistä kasvuyrityksiä on noin 4 %. Kasvuyr. 5 % Kasvuyr. 4 % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 8.4. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Kasvu- ja ei-kasvuyritykset henkilöstön koulutustason suhteen, % Yrityksistä Ei ylemmän kork.k.tutk. suor. työnt. 57 % Ei ylemmän kork.k.tutk. suor. työnt. 51 % Ei kasvu- yrityksiä 96 % Kasvuyr. 4 % On ylemmän kork.koulu- tutkinnon suorittaneita työntekijöitä 49 % On ylemmän kork.koulu- tutkinnon suorittaneita työntekijöitä 43 % Kasvuyrityksistä 49 %:lla on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä, kun vastaava osuus muiden yritysten joukossa on 43 %. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 9.1. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Yritysten jakauma henkilöstön koulutustason suhteen, % Yrityksistä Ei kasvu- yrityksiä 95 % Ei kasvu- yrityksiä 96 % On ylemmän korkeakoulu- tutkinnon suorittaneita työntekijöitä 43 % Ei ylemmän korkeakoulu- tutkinnon suorittaneita työntekijöitä 57 % Kasvuyritysten osuus yrityksistä, joilla on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työtekijöitä, on noin 5 %. Vastaavasti yrityksistä, joissa ei ole yhtään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta työntekijää, kasvuyrityksiä on noin 4 %. Kasvuyr. 5 % Kasvuyr. 4 % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 9.2. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Kasvu- ja ei-kasvuyritykset t&k-panostusten suhteen, % Yrityksistä Ei t&k-menoja 93 % Ei t&k-menoja 92 % Ei kasvu- yrityksiä 96 % Kasvuyr. 4 % Kasvuyrityksistä tutkimus- ja kehittämismenoja (t&k) on raportoinut Tilastokeskuksen t&k- kyselyissä 7 %. Osuus on hieman alhaisempi kuin muiden yritysten keskuudessa. On t&k-menoja 8 % On t&k-m. 7 % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 9.3. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Yritysten jakauma t&k-panostusten suhteen, % Yrityksistä Ei kasvu- yrityksiä 96 % Ei kasvu- yrityksiä 96 % Ei t&k-menoja 92 % On t&k-menoja 8 % Aktiivista t&k-toimintaa tekevistä yrityksistä kasvuyrityksiä on noin 4 %. Kasvuyritysten osuus on samaa suuruusluokkaa myös t&k-toimintaa harjoittamattomien yritysten joukossa. Kasvuyr. 4 % Kasvuyr. 4 % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 9.4. Aineistolähde: Tilastokeskus.

Google Revenues and Expenditures, 1999-2011, billions of USD Costs Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 12.1. Aineistolähde: Google filings with U.S. Securities and Exchange Commission various years.

Kuvio 13.1 Suomalaisten pääomasijoitus-yhtiöiden tekemät sijoitukset, miljoonaa euroa tai lukumäärä Ensijoitukset (M€, asteikko vasemmalla) Jatkosijoitukset (M€, asteikko vasemmalla) LKM Jatkosijoitukset (lkm, asteikko oikealla) Ensijoitukset (lkm, asteikko oikealla) Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 13.1. Aineistolähde: Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, Perep Analytics.

Venture capital –sijoitukset suhteutettuna BKT:hen, % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 13.2. Aineistolähde: Norwegian Venture Capital & Private Equity Association, Perep Analytics.

Venture capital –rahoitus per capita Euroopan maissa, USD USD per capita Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 13.3. Aineistolähde: investiere | Verve Capital Partners AG.

Cross-border -sijoitukset Suomessa 2011 Ulkomaiset institutio-naaliset sijoittajat Suomalaiset institutio-naaliset sijoittajat Sijoitukset Irtautumiset, hank. hintaan Ei määritelty 136 m€ 252 m€ 27 m€ Ulkomaiset pääoma- sijoittajat Suomalaiset pääoma-sijoittajat (FUM 5,3 mrd. €) 512 m€ 259 m€ 99 m€ 86 m€ 251 m€ 185 m€ Ulkomaiset kohdeyhtiöt Suomalaiset kohdeyhtiöt Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 13.4. Aineistolähde: Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, Perep Analytics.

Pääomasijoituksia saaneiden yritysten kasvu verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin, % Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 13.5. Aineistolähde: The Impact of Venture Capital and Buyout Investments in Finland, Tomi Alén 2012.

Julkisten ja yksityisten pääomasijoittajien suhteelliset osuudet sijoituksista 1995–2011 Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 13.6. Aineistolähde: Suomen pääomasijoitusyhdistys ry.

Finnveran rahoituksen vaikuttavuus, teollisuusyhtiöt 2000–2008 Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, taulukko 14.1. Aineistolähde: Ylhäinen (2012).

Aallon tärkeimmät kasvuyrittäjyyteen liittyvät toimijat Yhteis- työskentely ympäristö ACE Kaupallistamis- rahoitus Koulutus Kiihdytys- ohjelmat Kasvuyrittäjyys harjoittelu Aalto Center for Entrepreneurship Aalto Ventures Program M. Sc. Startup Sauna Design Factory Startup Life ACE Pre-seed Financing 5-300+Keur Aalto Venture Garage AppCampus 5-100+Keur Aalto Executive Education MBA Summer of Startups Aalto Entrepreneurship Society (Aalto Student Community) Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 15.1. Aineistolähde: Aalto Center for Entrepreneurship.

ACE:n teknologian siirtoprosessi ja kaupallistamisrahoitus 1. Evaluation 2. Concept development 3. Validation 300 proposals received 250 evaluated 50 accepted 10 completed Investment 5K euro Investment 50K euro Investment 300K euro Start at ACE TT program IP transfer agreement A. Start-up / Spin-out Validation B. Sale of IP / License of IP Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 15.2. Aineistolähde: Aalto Center for Entrepreneurship.

Segmenttikohtaiset palvelumallit Yrittäjiksi haluavat keksijät ja muut yrityk-sen perus-tajat Suuryri-tykset Kansainvälistymisellä kasvua hakevat pk-yritykset Yrityksen perusta- jat Nopean kasvun yritykset Kasvuväylä Pienet nopean kasvun suuryrit. Tutkijat ja kork. kou-luissa,oppi-laitoksissa syntyvät yritykset Kotimarkkinoille keskittyvät pk-yritykset Aloitta- van yri- tyksen erityis- palvelut Foreign investors Erityisessä kasvu-, kehitys- tai muutosvaiheessa olevat Fokus 50 Yrityksistä ”spinnaa- vat” uudet yritykset Paikallisesti toimivat pienyritykset Yrityskoko kasvaa Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 16.1. Aineistolähde: TEM:n yritysasiakkaiden palvelumallit -raportti 31.1.2011.

Vigo-kiihdyttämöprosessi: ohjelman tehtävät ja julkisen rahoituksen kohdistus Hankevirran lähteet Kiihdyttämöiden toiminta ja tulokset Jatkorahoitus-mahdollisuudet Tekesin ja Finnveran rahoitus Yliopistot ja tutkimuslaitokset Pääomasijoitus- rahastot ELY-keskukset, OSKE:t Yksityissijoittajat Pre-seed -kiihdyttämöt KIIHDYTTÄMÖT Teolliset sijoittajat Yrityshautomot, Keksintösäätiö Orgaaninen kasvu, Muu Yritysten spin-offit, Muut Aktivointi Koti- ja ulkomaiset Tiedottaminen Tilaisuudet Välineet Tulokset ja ohjaus Käytännöt, välineet ja tuki Kiihdyttämövalinta Neuvonta ja koulutus Toimintamallit, pelisäännöt Konsultointi ja kehitys Tulokset ja ohjaus Suhteet, kiinnostus ja sijoitukset Tiedotus Esittelyt Sijoittajatilaisuudet Tulokset ja ohjaus Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio 16.2. Aineistolähde: TEM.

Kasvuyritysten osuus vähintään 10 henkeä työllistävistä yrityksistä, % Jalostusarvokriteeri Liikevaihtokriteeri Henkilöstömääräkriteeri Kasvuyritysten osuus on noin kaksinkertainen liikevaihto- ja jalostusarvokriteereillä tarkasteltuna verrattuna henkilöstömääräkriteeriin. Kehitys yli ajan on kuitenkin kaikilla vaihtoehdoilla varsin samankaltaista. Lähde: TEMin Kasvuyrityskatsaus 2012, kuvio A.1. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Jalostusarvo- ja liikevaihtotiedot on mitattu nimellishinnoin. Kaikissa kolmessa tarkastelussa lähtökoon minimi on 10 henkilöä; kasvu (henkilöstö/jalostusarvo/liikevaihto) keskim. yli 20 % p.a. edellisen kolmen vuoden aikana, jotta on kasvuyritys.