Kirkonkylän kaupallinen rooli?

Nastolan Kirkonkylä on hyvin saavutettavissa ja sen palvelut ovat toimivia lukuun ottamatta Auratien varrella olevia huonosti hoidettuja kiinteistöjä, entistä Osuuspankin taloa ja taksiaseman taloa. Kirkonkylän palvelut elävät kunnantalon työntekijöiden varassa, mutta edustavat samalla mallia kylien tavanomaisille lähipalveluille. Olen realiteeteista johtuen painottanut valtatien ramppien merkitystä nastolalaisina liikepaikkoina. Lahti tekee samoin; suurimmat liiketilat sijaitsevat Renkomäki- Okeroisten ja kohta Kariston sekä Holman liittymissä. Kaupungin vanhan keskustan, Paavolan ja Launeen kaupalliset palvelut ovat joutuneet arvioitaviksi. Yhä useampi asiakas on kaupan kannalta ”haja-asutusalueen asiakas” siis autoileva eikä kauppaan kävelevä. Tämä painottaa liikenteellisesti helposti saavutettavien ”ramppikeskusten” merkitystä. Nastolassa on vielä Mäkelän liittymä kaavailujen alla, mutta liikenteen suurin solmu eli valtatie 4 ja 12 risteys on hahmotelmien ulkopuolella. Palveluiden luominen on meidän, asukkaiden käsissä. Elämme, asumme, tuotamme ja kulutamme täällä. Näkisin itseni mielelläni ”monipuolisena tuottajana” kuin ”vaativana kuluttajana”. Omien havaintojeni perusteella jälkimmäiseen ryhmään kuuluu kuitenkin meistä enemmistö. Kunnilla en nykyisellään näe merkittävää roolia palveluiden tuottamisessa lukuun ottamatta maankäyttöä. Paikalliselle yrittämiselle ja uusille yrittäjille on paljon tilaa.

Kauppakaaren ja Rakokiven kehittyessä kirkonseudun palvelutarjonnan kasvattaminen nykyisestä on haasteellista. Hajautus ei toimi nyt keskittymä on Rakokivi ja ABC:n alue. Minun nuoruudessani kirkonkylällä oli monta kauppaa. Nykymittapuun mukaan taitaa nykyiset palvelut riittää alueen asukaspohjaan nähden. Kirkossa, Pajulahdessa, Taarastissa, kunnantalolla kävijöiden tarpeet ehkä paremmin huomioonottaen voisi kauppapalveluita ehkä paremmin kohdistaa. Päivittäistavarat suurempaan laajentumiseen ei ole tiloja, kulttuuripalvelut Taarastista. Tällä hetkellä sellaista ei ole, Kirkon palvelut saa kirkollisverolla, kunnantalo taitaa olla työssäkäyvän tavoittamattomissa, apteekki ok ja muuta siellä juurikaan ole, no terveyskeskus mikä toimii kumileimasimena Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Hyvät tiet ja opasteet Rakokiveen.

Ei sitä ole. Eikä tarvitse oikeastaan ollakaan. Maankäytöllisesti mahdotonta isoihin muutoksiin. Symbolisen ja historiallisen roolin vahvistaminen. Elämyksiin perustuvaa kaupallista palvelutarjontaa. Omaleimaisuuden korostamista. Nykyisiä toimintoja tukeva rooli. Kasvua on vaikea hakea kun kauppakaari kasvaa, sinne on kovin lyhyt matka kirkonseudulta. Ensisijaisesti palvelut ovat "hallinnollisia", kaupalliset palvelut tulevat olemaan vähäiset. Peruspalvelujen ylläpitäminen. Kehittäisin laadukkaan ravintolapalvelun tuottajan konseptia kauniiseen ympäristöön. Päivittäistavarakaupan palvelut riittävät. Asiakkaat tulevat apteekkiin riippumatta siitä missä se sijaitsee.

Karmean isot parkkipaikat, mutta pienet yritykset, kirkon vieressä, mitä järkeä? Kaupalla ja kahvilalla taas liian pieni parkkipaikka. Mielestäni Kirkonkylä edustaa ns. vanhaa kaupunkia, missä pieni, idyllinen elämä lähikauppoineen sekä kivoine pikku putiikkeineen toimii! Kaunis, hoidettu ympäristö! Huom: Pitkäaikaistyöttömät ja joutoporukat tekemään yhdessä yleishyödyllistä työtä! Tietysti asuntoja myös, nimenomaan myös vuokra-asuntoja ja näin ymmärtääkseni onkin toteutumassa! Kuntakeskuksen alueella on useita merkittäviä olemassa olevia ominaistekijöitä. Kuten Kunnanvirasto, kirkko, hautausmaa, Taarasti, Pajulahti, Kukkasjärvet ja toki merkittävä määrä edustavia asuntoja ja niiden asukkaita. Unohtaa ei sovi huikeita maisemia. Näitä kaikkia tekijöitä ei palvelutarjonnassa olla vielä oivallettu. Uskon, että tuohon yhtälöön mahtuisi merkittävä määrä erilaista palvelua. Täytyy vain avata silmänsä näkemään ne. Päivittäistavarakauppa ja kokoontumistiloja sekä eri alojen toimistoja. Kirkonkylän palvelut aika hyvät, varsinkin vanhemmalle väelle