Haluatko geenitekniikkaa lautasellesi? FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu

Kysymys geenimuuntelusta on Politiikkaa: Saavatko kansalaiset itse päättää mitä he syövät? Saavatko viljelijät päättää mitä kasvattavat? Onko puhdas maatalous enää mahdollista? Kauppapolitiikkaa: Saako EU rajoittaa geenikasvien tuontia? Voiko itse päättää mitä ostaa? Omistamista: kuka omistaa ruuan? Valtaa: kuka päättää ruuasta? Etiikkaa: Onko gm-tekniikka oikeutettua?

Geenimuuntelu perustuu vanhentuneeseen tietoon Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain 25.000 Venter et al. 2001 yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

Tekniikka on alkeellinen synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA:n järjestyksen valinnan apuna antibioottiresistenssi, joka kasveissa leviää ympäristöön

Riski eliökunnalle jo geenitekniikan keksijät itse vaativat, että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne eivät selviä laboratorion ulkopuolella koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia luontoon karannutta synteettistä virusta ei voi poistaa sieltä

DNA on aina DNA:ta? geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006 deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002 muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005

Tekniikka on hallitsematon viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001 bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v. 1996 USA:ssa (oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat) Mayeno & Gleich 1994

Paljon kuluja, vähän tuloksia kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi kaupallisia sovelluksia on vähän, koska gm-tuotteet eivät ole vakaita koska tuotteet eivät ole pysyviä, turvallisuustutkimukset eivät auta

Jalostuksessa aina yllätyksiä kuolioita lehdissä vehnällä muhkuroita perunan mukuloissa tuotannon aleneminen soijapavulla korkeampi ligniinipitoisuus soijalla lisääntyneet karvasaineet perunalla aineenvaihdunnan muutokset rapsilla uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä 34% enemmän nikotiinia tupakalla

Parempia tuotteita? sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet, sillä Guazzelli 2007 ne joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini)‏ tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp)‏ lisänä tuotteessa muut kasvin- suojeluaineet

Ympäristöystävällisiä? myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org vastustuskykyiset rikkakasvit pakottavat lisäämään myrkkymääriä Benbrook 2004 → ympäristövaikutukset pahemmat → uusia myrkkyjä kehitettävä sademetsiä raivataan gm-soijalle

Loppuuko nälkä? gm-soija tuottaa 13 % vähemmän, mutta kasvatus myrkyn avulla on helppoa pienviljelijät ahdistetaan tiloiltaan gm-soija tuodaan Eurooppaan sikojen rehuksi Sambialle gm-maissi ei kelvannut edes hätäapuna

Vain paikallinen vaikutus? Hyönteismyrkkyä syntyy koko ajan Raps et al. 2001. Maassa se vaikuttaa maan bakteerikantoihin, juuriston sienilajistoon ja maahengitykseen Baumgarte & Tebbe 2005, Castaldini et al. 2005. Myrkkyä löytyi petopistiäisistä Burgio et al. 2007. ja maakovakuoriaisista, jotka eivät ole tuholaisia Zwahlen & Andow 2005.

Erillään luonnosta? muuntogeenejä kulki siitepölynä tuulessa 24 km Watrud et al. 2004. joessa 82 km Douville et al. 2007. geenimuunneltu aines siirtyy valumavesiin ja säilyy viileässä Gulden et al. 2005 Kanadassa gm-ainesta on jo puhtaillakin pelloilla Lerat et al. 2007

Täsmätekniikkaa? Siirtogeeninen DNA kulkeutuu mullassa eliöstä toiseen kuten ympäristömyrkky Hart at al. 2009 gm-kasvin DNA kykenee tartuttamaan maaperäbakteerin de Vries 2004, ja toimimaan siinä Gebhard & Smalla 1998 gm-maissin DNA siirtyi lähijoen simpukoihin Kanadassa Douville et al 09

Testattuja ja turvallisia? tieteellisiä kokeita on vähän kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk ei ole seurattu sukupolvesta toiseen yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate, myös EU:n tarkastuksissa

Tulokset ja selitykset Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista Mazza et al. 2005. Gm-maissia syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa Chowdhury et al. 2004.

Gm-rehu näkyy tuotteessa Italiassa kaupan maidosta näkyi selvästi oliko lehmä syönyt gm-maissia vai gm- soijaa Agodi 2006 Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al. 2006

Kontaminaatiot maailmanlaajuisia Star Link gm-maissi oli hyväksytty USA:ssa vain eläinrehuksi: sekoittui ruokaketjuun Nelkin & Marden 2004. kontaminaatiota löytyi Egyptissä, Etelä- Koreassa, Boliviassa, Guatemalassa Nelkin & Marden 2004. LLRICE601 riisi hyväksytty vain koeviljelmille, sekoittui ihmisravintoon ympäri maailmaa, myös Pirkka-riisiin

Gm ei pysy erillään Maat, joissa gm-lajikkeiden on usein ilmoitettu levinneen luvattomasti: Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia, Kanada, USA, Brasilia, Japani ja Uusi- Seelanti. Japanissa ja Uudessa Seelannissa gm- viljely ei ole sallittua lainkaan, mutta eristysetäisyys ei silti riitä

Invaasio, ei rinnakkainelo Kanadassa puhdasta kylvösiementä ei enää saa lajeista joita viljellään gm- lajikkeina Marvier & Van Acker 2005 rapsin luomutuotanto on mahdotonta Kanadassa, sillä gm-rapsin siitepöly leviää kaikille pelloille Friesen et al. 2003. luomun vientimarkkinat Eurooppaan on menetetty

Eristäminen ei onnistu gm-rapsi leviää junaratojen ja teiden varsilla Kanadassa: 2/3 tutkitusta rapsista siirtogeenistä Yoshimura et al. 2006. Luonnosta löytyi siirtogeeninen hybridi B. napus x B. rapa (rapsi, lanttu x rypsi, nauris, kiinankaali) Yoshimura et al. 2006. myrkyn kestävät rapsikarkulaiset hankalia rikkaruohoja kaikilla pelloilla Légère 2005

Lepsu tarkastus Gm-firmat tekevät itse turvallisuustutkimukset Tulokset vain EFSA:lle Salatut tulokset paljastivat että gm-maissi on myrkyllinen de Vendemois et al. 2009 EFSA:n lepsuus yleisen arvostelun kohteena Then & Potthof 2009 Testejä ei ole vakioitu

Suomen "Rinnakkainelolaki" valtio korvaa sekoittumisen vahingot, eli veronmaksajat kustantavat saastumisen Mietintö sanoo suoraan, että gm-viljely vie tavanomaisen ja luomutuotannon puhtauden ei koske kauppaa, varastointia ja kuljetuksia tilan ulkopuolella Gm-perunan eristysetäisyys 18 m Eduskunnan käsittelyssä tänä keväänä

Laissa korjattavaa: Ei yhteiskoneita, sillä ne ovat suurin kontaminaation riski Jussi Tuomiston tutkimukset Ei sekaisin gmo- ja ei-gmo-kasvatusta Viljelyyn tulee saada naapureiden lupa 10 km säteellä, sillä hekin ottavat riskin Gm-vapaille alueille lain suoja Viljelijälle ankara vastuu vahingoista siementen myyjän ja kehittäjän kanssa, ei valtiolle ja veronmaksajille Tarkastusten tulokset julkisiksi

Gm-perunalle kenttäkoe? BASF on 2010 hakenut Lammille ja Ylistaroon kenttäkoelupaa gm-perunalle Peruna on tarkoitettu teollisuudelle, mutta jalostusjäte rehuksi? Vastuuhenkilön nimi on salattu Valumavesille ei ole käsittelyä Eristysetäisyys vain 5 metriä Gm-perunaa ei ole hyväksytty EU:ssa Kenttäkokeita jo Ruotsissa, Saksassa, Alankomaissa ja Tsekeissä -miksi vielä Suomessa?

GM-vapaus on todellisuutta Euroopassa gm-vapaita Itävalta, Unkari, Ranska, Kreikka, Saksa, Luxemburg, Irlanti, Romania, Latvia, Sveitsi ja Norja. Puola, Italia ja Belgia käytännössä myös. Lisäksi muissa maissa 93 lääniä, yli 30.000 viljelijää Saksan kirkot kieltäneet maillaan Gm-peltoja on maailmassa alle 3 %

Gm-vapaita Suomessa Viljelijät: MTK Uusimaa, Kainuu, Kymi ja Pohjois-Karjala Ruokahankinnoissaan gm-vapaat kunnat: Vaasa, Espoo, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Loppi, Pernaja, Keuruu, Tampere

Miljoonan EU-kansalaisen adressi vaati keväällä 2007 gm-rehulla kasvatetun lihan merkitsemistä. Merkintää vaativan lakialoitteen teki 104 kansanedustajaa Suomessa syksyllä 2007 Kaikki kyselyt osoittavat että gm-tuotteille ei ole kysyntää Suomessa

Gm-vapaus kannattaa Päätös gm-vapaudesta tekee meistä heti erikoistuotanto-maan Mildola ja Valio käyttävät gm-vapautta markkinoinnissaan Gm-vapaille tuotteille on merkintä Saksassa, tulossa Ranskaan Gm-vapaita ovat Nestle, Schweppes, Foster's, Kellog's, Heinz ja Lindt

Onko tarvetta? Onko oikeutta? Pellolla geenikasvit ovat yhä osa ekosysteemiä jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa otetaan riski jonka suuruutta emme tiedä

Päätä itse ruuastasi! KOKO SUOMI GMO-VAPAAKSI kunnallisaloite, poliitikkokyselyt yleisönosasto, tuotekyselyt www.telemail.fi/liisa.kuusipalo www.gmovapaa.fi, jossa sähköpostilista viljelijöillä sivut www.gmo-vapaa.fi oma koti, yritys, kunta, maakunta ja KOKO SUOMI GMO-VAPAAKSI