Maahanmuuttajien yrittäjyys ei ole pelkkää pizzaa ja pubeja Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan melko samanlaista kuin kantaväestön yrittäjyys. Varsinkin Helsingin seudulla maahanmuuttajayrittäjät toimivat paljolti samoilla toimialoilla kuin seudun muutkin yrittäjät, ja kokonaisuudessaan yleisimmät toimialat ovat tukkukauppa ja liike-elämän palvelut. Maahanmuuttajien yrittäjyys on onnistunut työllistämismielessä melko hyvin, vaikka pakkoyrittäjyys onkin maahanmuuttajien keskuudessa koko väestöä yleisempää. Lähde: Tuula Joronen, Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa

Maahanmuuttajayrittäjistä noin 70 % on lähtöisin muista Euroopan maista.  Yleisimmät lähtömaat ovat Viro, Venäjä, Turkki ja Ruotsi.  Myös maahanmuuttajaväestön enemmistö ylipäätään on lähtöisin muista Euroopan maista.  Pääkaupunkiseudulla Euroopan ulkopuolelta tulleiden osuus sekä maahanmuuttajaväestöstä että maahanmuuttajayrittäjistä on keskimääräistä suurempi.  Maahanmuuttajayrittäjien kokonaismäärä on Suomessa lähes 20- kertaistunut 1980-luvun puolivälin jälkeen. Voimakas kasvu on johtunut osittain maahanmuuton kasvusta ja osittain maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuuden kasvusta Helsingin kaupungin tietokeskus2

Maahanmuuttajien yritysten toimialarakenne vaihtelee alueittain.  Helsingin seudulla maahanmuuttajayrittäjät toimivat paljolti samoilla toimialoilla kuin seudun muutkin yrittäjät.  Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi ravintola-alan yritykset ovat vähemmän keskeinen toimiala kuin esimerkiksi Turussa tai Oulussa.  Yleisimmät toimialat ovat edelleen tukkukauppa ja liike-elämän palvelut.  Näin on ollut pääkaupunkiseudulla jo pitkään, vaikka julkinen kuva maahanmuuttajien yrittäjyydestä usein rakentuu näkyvän yrittäjyyden kuten ravintola-alan kautta Helsingin kaupungin tietokeskus3

Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus vaihtelee sukupuolen ja lähtömaan mukaan.  Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus on ollut luvun lopulta lähtien kantaväestöä korkeampi.  Helsingin seudulla, jossa maahanmuuttajien yleinen työllisyystilanne on ollut keskimääräistä parempi, heidän yrittäjyysaktiivisuutensa on vähäisempää kuin maahanmuuttajilla Suomessa keskimäärin Helsingin kaupungin tietokeskus4

Paikallisia etnisiä markkinoita löytyy Suomessa lähinnä pääkaupunkiseudulta.  Suomi on harvaan asuttu maa, jossa paikalliset markkinat ovat hyvin rajalliset ja etniset markkinat vielä rajallisemmat.  Suurin osa maahanmuuttajayrittäjistä onkin joutunut etsimään asiakkaita kantaväestöstä ja muista yrityksistä ja yhteisöistä Helsingin kaupungin tietokeskus5

Maahanmuuttajien yrittäjyys on toiminut työllistämismielessä kohtalaisen hyvin.  Maahanmuuttajien yritystoiminta alkoi Suomessa yleistyä 1990-luvun lamavuosina. Se liittyi maahanmuuttajien korkeaan työttömyyteen, joka työnsi heitä itsensä työllistäjiksi.  Pakkoyrittäjyys on maahanmuuttajayrittäjien keskuudessa edelleen keskimääräistä yleisempää Helsingin kaupungin tietokeskus6

Yritystoiminnasta luopumiseen liittyy maahanmuuttajilla kantaväestöä suurempi työttömäksi jäämisen riski.  Yrityksen perustamiseen liittyvän neuvonnan ohella maahanmuuttajayrittäjät ehkä tarvitsisivatkin viranomaisten neuvoja ja tukea nimenomaan sen hallittuun lopettamiseen Helsingin kaupungin tietokeskus7