Suomi kylmän sodan aikana

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kysymyksiä (s , ): Mitä oli ”Suomettuminen” ja miksi se oli uhka Suomen demokratialle? Millä tavoin demokratia heikkeni Suomessa 70-luvulla?
Advertisements

EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
EU-vaikuttaminen Suomessa
Lyhyt Suomen taloushistoria
Euroopan Unionin historia
Karjalan win-win –palautus
NEVILLE CHAMBERLAIN Saku Huhmo 2B. Nuori Neville Chamberlain.
Jatkosota
Kuuban kriisi: Historiallista taustaa:
Puolueet: Puolueiden merkitys:
TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Kommunismin romahdus ja kylmän sodan loppu:
Neuvostoliiton ulkopolitiikka:
Valtioiden välinen yhteistyö. Yhdistyneet kansakunnat YK – perustettiin 1945 sodan voittajavaltioiden johdolla – 192 jäsenmaata – Periaatteet Rauhan ja.
Suomen itsenäistyminen
Saksojen yhdentyminen
Saksan paketin solmijat
Liennytys: Paremmat supervaltojen väliset suhteet luvun lopulla ja 1970-luvulla. Mitkä olivat tärkeimmät taustasyyt (2 kpl) liennytyksen alkamiselle?
EU : Tärkeitä henkilöitä:. Perustajat… Robert Schuman ( ) Jean Monnet (1888 – 1979)
Kylmän sodan kriisejä.
Suomen presidentit.
Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen
Vaaran vuodet
Suomi luvulla s
Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
EUROOPAN UNIONI JA EUROOPPALAISUUS YH 4 EU:N TOIMIELIMET.
Keskusta Saija ja Julia. Yleistä ”Suomi kuntoon!” Keskustapuolue perustettiin vuonna 1906 Maalaispuolueen nimellä – Vuonna 1965 puolueen nimi muuttui.
Uusi ulkopoliittinen linja  J.K. Paasikivi presidentiksi v  Paasikivi halusi luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet itänaapuriin  Tämä oli monille.
Missä valta Suomessa sijaitsee? Poliittinen valta on perustuslain mukaan kansalla, joka käyttää sitä suoraan tai edustajiensa välityksellä. Suomi on edustuksellinen.
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen sodan jälkeen
Toisen maailmansodan loppu ja kylmän sodan alku
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
LÄHI-IDÄN SITKEÄ KRIISI
VÄLIRAUHAN AIKA Oppikirjassa s
Välirauhan Suomi 1940.
EUROOPAN UNIONIN SYNTY JA LAAJENEMINEN
Suomen liittyminen EU:n jäseneksi
Käsitteitä YH1 kokeeseen
Taulukuva ja tuntitehtävä: Miten Suomi säilyi demokratiana ja eheytyi?
TASAVALLAN PRESIDENTTI
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
TASAVALLAN PRESIDENTIN
Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen
NAPOLEONISTA HITLERIIN
Luku Idän etupiiristä lännen etuvartioksi, s. 160–164
Luku Idän ja lännen välissä, s. 138–155
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN
Suomi irtautuu sodasta
Luku Suomi toisessa maailmansodassa, s. 121–123
SUOMEN PUOLUEET Vasemmisto Porvarit Keskusta Oikeisto
Kansainvälisen politiikan käsitteistöä
Kylmän sodan rintamalinjat
Ajautuminen diktatuuriin
Valtiomuototaistelu 1918 Tilanne alkukesästä 1918: Suomi oli itsenäistynyt, mutta kansakunta oli jakautunut kahtia sisällissodan seurauksena -> Punaiset.
Kylmän sodan rintamalinjat
KANSAINVÄLISET SUHTEET
4 Hitler hurmaa Saksan s. 33– 37.
Sotakorvauksia ja säännöstelyä
Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin
22. Suomen yhteiskuntahistoria – lyhyt versio
18. NL:n varjosta EU:iin.
Maailmansoten välinen aika ja toinen maailmansota
Unkari Hungary.
Luku Idän ja lännen välissä, s. 148–157
SUOMEN PUOLUEET Vasemmisto Porvarit Keskusta Oikeisto
11. Kaksinapainen maailma
Kylmän sodan kriisit s
Suomen ulkopolitiikan
Esityksen transkriptio:

Suomi kylmän sodan aikana

Paasikiven kausi pääministeriksi 1944, presidenttinä -46 - 56 ”ulkopolitiikka käy sisäpolitiikan edellä Paasikiven linja: rauhanomaiset suhteet NL:n kanssa tukevat Suomen itsenäisyyttä Suomi Pohjoismaiden neuvostoon -55 YK:n jäseneksi -55 Porkkalan palautus -56 Suomen ja Neuvostoliiton suhteet vakiintuivat

Kekkosen kausi Kekkonen (maal.) presidentiksi 1956 Tiukka äänestys, Kekkonen vs. Fagerholm 151 - 149

Urho Kaleva Kekkonen presidentti 1956 – 81 56-62 62 – 68 68 – 78 (kautta jatkettiin poikkeuslailla -73) 78 – 82 ( vetäytyi tehtävistä sairauden takia) hyvin vahva johtaja, joka puuttui niin ulko- kuin sisäpolitiikkaankin koetteli usein demokratian rajoja

Sisäpolitiikkaa 1.3.56 yleislakko (SAK ja MTK) taustalla mm. hintojen nousu hallitukset lyhytikäisiä vasemmisto hajosi 1950-l. lopulla, SDP:stä erkani Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattinen liitto (TPSL) 1960-l. sai myös vasemmiston tuen, koko kansan presidentiksi

Ulkopolitiikkaa Suomi idän ja lännen välissä: kun kumarsi toiselle, pyllisti toiselle Paasikivi-Kekkosen linja: Suomi pärjää diplomatialla, ei aseilla Hruštšov 1958 – 1964: hyvät välit Kekkoseen puolueettomuuspolitiikka ajatus ydinaseettomasta Pohjolasta Leonid Brežnev 1964 – 82: Suomi idän ja lännen välissä sovittelijana 1969 SALT-neuvottelujen isäntä Euroopan turvallisuus ja yhteistyökonferenssi ETYK -75 suhteet varovaisemmat, NL suhtautui varauksella Suomen puolueettomuuteen

Kriisejä NL:n kanssa Yöpakkaset 1958 SKDL suurin puolue vaaleissa Fagerholmin (SDP) hallitus, jossa maalaisliitto ja kokoomus mukana kauppasuhteet jäihin, suurlähettiläs pois maasta Kekkonen kävi neuvotteluissa idässä, hallitus erosi tilalle Sukselaisen (maal.) hallitus

Noottikriisi 1961 Kekkonen lämmitti suhteita länteen nootti, jossa YYA-sopimukseen viitaten vaadittiin sotilaallisia yhteistyöneuvotteluja Länsi-Euroopan kärjistynyt tilanne virallisesti Saksan varustautuminen todellisuudessa NL ei halunnut Olavi Hongan nousua presidentiksi Kekkonen kävi juttelemassa Honkaliitto hajosi tilasiko Kekkonen nootin?

Suomettuminen Neuvostoliitto pystyi vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan Esim. hallitusten muodostus Ajan reaalipolitiikkaa?

Talous sotakorvaukset piristys teollisuudelle, laivoja, junia, koneita 1952 sotakorvaukset maksettu Loi pohjaa Suomen idänkaupalle NL:n kanssa kahdenkeskiset kauppasopimukset Tuotiin öljyä Vietiin metalliteollisuuden ja tekstiiliteollisuuden tuotteita Suuria rakennushankkeita

Metsäteollisuus tärkein teollisuuden ala, veti varsinkin länteen Euroopassa taloudellinen yhteistyö 1950-l, EEC ja Efta vapaakauppaliitto EEC poliittinen liitto, Suomen liittynen ei sopinut NL:lle Finnefta sopimus 1961, NL samat edut vakautti taloutta EEC 1973

Taloudessa laaja yhteistyö TUPO-neuvottelut 1968 alkaen hallitus, työmarkkinajärjestöt ja maataloustuottajat Korosti työmarkkinajärjestöjen merkitystä talouspolitiikassa Korporativismi Talouskasvun tuloksella ja tulonsiirroilla rakennettiin 1960- ja 1970-luvulla hyvinvointivaltiota Sosiaalipolitiikkaa kehitettiin Hyvinvointivaltio nyt?