Barokki, Rokokoo ja uusklassismi: 1600- ja 1700 – luvuilla Euroopan taiteessa vaikutti kolme tyylisuuntaa 1) 1600 – luvun Barokki, joka syntyi tukemaan yksinvaltiutta ja toisaalta katolisen kirkon asemaa 2) 1700 – luvun Rokokoo, joka haki vaikutteita Kiinan kulttuurista 3) Uusklassismi, jossa antiikin taideihanteet otettiin uudelleen käyttöön (taas!)
Barokki: Terminä ”barokki” tulee sanoista barokko (italia), mikä merkitsee ”merkillinen” tai ”konstikas” tai sitten espanjan sanasta bamuecco, joka tarkoittaa epäsäännöllistä helmeä Barokki näkyi kuvanveistossa, arkkitehtuurissa, maalaustaiteessa sekä musiikissa Yleisinä piirteinä olivat mahtipontisuus, raskas koristeellisuus, vallan korostaminen sekä dramaattisuus ja tunteellisuus Katolinen kirkko käytti barokkia propagandakeinona korostamaan herran pelkoa, aatelisto ja kuninkaat korostivat sillä omaa asemaansa
Barokki musiikissa: Suurimmat nimet J.S. Bach ja Georg F. Händel Bach teki paljon urkumusiikkia ja sanoi säveltävänsä musiikkia Jumalan kunniaksi Musiikissa myös ooppera syntyi, tosin Bach ei niitä säveltänyt Barokkiajan soittimina cembalo, Viola da gamba, poikkihuilu, sello, urut
Hehän ovat niin kuin kaksi marjaa!!!
Barokki arkkitehtuurissa: Barokki talo Leys – kadulta Alankomaiden Antwerpenissa. Barokkiarkkitehtuuri näkyi komeina palatseina, muina julkisina rakennuksina ja ylhäisten taloina, kirkkoina, linnoituksina sekä geometrisin säännöin toteutettuina puistoina ja komeina suihkulähteinä Barokkiarkkitehtuurit jatkoivat pidemmälle renessanssin aloittamaa antiikin ihannetta. Siihen lisättiin tunnetta, koristeellisuutta. Katsojassa pyrittiin aikaansaamaan vahva tunnereaktio
Versaillesin linna Pariisissa Versaillesin linna Pariisissa. Aurinkokuningas Ludvig XIV laajensi isänsä rakentamaa metsästysmajaa hieman. Tuloksena oli barokkilinna, joka asetti standardit kuninkaallisten linnojen loistolle ainakin sadaksi vuodeksi
Barokki kuvataiteessa: Kuvataiteessa olivat yleisiä uskonnolliset teemat. Värit olivat tummia ja runsaita. Tunnetta ja dramatiikkaa riitti. Jälleen tavoiteltiin voimakasta tunnereaktiota katsojassa Tunnetuimpia barokin ajan maalareita olivat Rubens, Rembrandt ja Caravaggio
Rubens: Daniel
Rubens: Kolme sulotarta
Rokokoo: Rokokoossa haluttiin irti raskaasta ja kaavamaisesta barokista Tyyli syntyi Ranskassa 1700 – luvulla Ludvig XIV:n jälkeen Tyylin kultakausi oli siis n. 1715 – 1750 Tyyli suosi sisustuksessa kasviornamentteja, epäsymmetriaa, kaaria, simpukka-teemoja. Koristeelliset tapetit tulivat taloihin. Sisustuksessa käytettiin avarampia ikkunoita ja peilejä. Värit olivat vaaleita ja pehmeitä. Muodissa olivat myös Itämaiset teemat Tähän kepeään ja epäviralliseen aikaan liittyi myös uusi hupimuoto, naamiaiset.
Uusklassismi: 1700 – luvun lopulla antiikin kulttuuri tuli taas muotiin. 1800 – luvulla tämä suuntaus vahvistui mm. Rooman arkeologisten kaivauksien ja Pompeijin raunioiden löytymisen myötä Tyylillisesti haettiin puhtaita linjoja Barokin ja Rokokoon koristeellisuuden jälkeen Ihanteena antiikin Kreikka ja Rooma Ruotsin ja Suomen alueella tyylisuuntaus vaikutti Kustaa III:n aikana 1770 – 1790 – luvuilla. (täällä puhutaankin kustavilaisesta tyylistä)
Uusklassinen arkkitehtuuri: Teemoja Antiikin taruista ja myyteistä Palladiolaiset vaikutteet 1500 – luvulla eläneen Andreas Palladion pohjalta Palladio perehtyi antiikin Rooman arkkitehtuuriin ja suunnitteli 1500 – luvulla useita roomalaistyylisiä rakennuksia Uusklassinen tyyli levisi 1700 – luvulla Iso-Britanniaan ja 1800-luvulla Pohjois-Amerikkaan (kartanorakennukset, julkiset rakennukset, kuten valkoinen talo ja kongressin talo) Suomessa kuuluisimmat uusklassiset rakennukset tuomiokirkko ja valtioneuvoston linna
Uusklassinen kuvataide: Kuvataiteessa 1760-luvulta 1840 – luvulle, huippu 1700 – luvun lopussa Tunnetuimpia edustajia ranskalaiset, kuten Jacques-Louis David ja Jean-François-Pierre Peyron Syntyi juuri ennen Ranskan vallankumousta 1789-1799 ja sen aikana. Ihanteina puhtaus, sankaruus ja stoalainen tyyneys
Horation vala Jacques-Louis David 1784