Holmberg, Andersson & Erdemir VTT

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Wilhelms ja Tanner-Faarinen Energiavuosi 2012 Kaukolämpö.
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Uusiutuvaa energiaa käyttävät lämmitysjärjestelmät pientaloissa
Mekaaninen energia voimatarinoita
Gumbel Suuret sateet (yli 30 mm sateet + 50%) Toistumi saikaMinMaks KA A1B 2500,7230,8500,816 0, ,7190,8470,813 0, ,7090,8390,807 0,854 Muutos.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Keijo Ullakko toimitusjohtaja
Prof. Matti Juhala, TKK Mitä keinoja ajoneuvotekniikka voi tarjota liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ?
Kerrostalon matalaenergiaratkaisut 2010
Energiavuosi 2011 Kaukolämpö
Energiavuosi 2013 Kaukolämpö
Työ, teho ja yksinkertaiset koneet
Nopeus s t v nopeus = matka: aika v = s :t
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Uusiutuvan energian kuntakatselmus. päivämääräEtunimi Sukunimi, Motiva Oy Katselmustoiminta lähtee kansainvälisistä tavoitteista • Euroopan komission.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
3.45 3.40.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston palvelut yritysten ja työllisyyden kehittämiseksi Työllisyysseminaari Kaisa-Leena Ahlroth.
Valmisohjelmat Pyöräilyasetukset Yleiset asetukset.
Markku Lappalainen Aalto University Sustainability in Building Design.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Miten korvata kivihiili
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
1 Senioreiden säästäminen ja maksutavat 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Yliopistokirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut marraskuu 2010.
I.R.O. Research Oy vee 10/2000 Mediakäyttö Käyttää vähintään kerran viikossa Tytöt ja pojat *) Kirjat (esim. romaanit, lasten- ja nuortenkirjat)
Tulos ennen satunnaisia eriä Me 7,1 6,5 3,3 4,3 4,
Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä odotettavissa oleva elinikä on 64,3 vuotta Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä odotettavissa oleva elinikä on 78,4.
Väestö Vantaan osa-alueilla
, Henri Partanen Lohjan kaupungin hankinnat 2013 paikallisen yrittäjän näkökulmasta Hankintabrunssi,
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Tutkimuksen taustaa  Aula Research Oy toteutti poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen julkisista palveluista Suomessa ja Euroopassa – Tutkimuksen.
ENERGIAKATSELMUSPÄIVÄ Pietarissa Hyviä käytäntöjä ja tuloksia Suomen energiakatselmusohjelmasta Seppo Silvonen, Head of Unit.
Energinen Suomi.
Ostopalvelujen kasvu selittää parhaiten menojen jyrkkää kasvuvauhtia Juuassa Palvelujen ostoihin Juuan kunta käytti vuoden 2009 tilinpäätöksen.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa (jatko hankkeelle Matalaenergiarakentaminen Kerrostalotuotannossa) Hanke päättyy
MAINOSTAJIEN LIITTO MARKKINOINTIVIESTINNÄN PANOSTUSTEN KEHITTYMINEN LOPPUVUONNA 2004 VERRATTUNA ALKUPERÄISEEN BUDJETTIIN SALDO MAINOSBAROMETRI.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Energiavuosi 2013 Kaukolämpö.
JUL 1 Energiatehokkuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Miten energian kulutus käännetään laskuun -seminaari Eduskunta
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Taina Wilhelms Energiavuosi 2011 Kaukolämpö.
Uusiutuva energia ja Suomi Timo Juurikkala.
Energiaratkaisut kestävässä taloudessa –avoimet energiaverkot
Väestö ja väestönmuutokset. Väestö äidinkielen ja iän mukaan Naisten ja miesten tasa-arvo Helsingissä2 Lähde: Tilastokeskus. Miehet.
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
JIK KY:N TALOUS Tilinpäätökset Talousarvio 2013 Info-tilaisuus Etelä-Pohjanmaan Opisto Talousjohtaja Arto Saarela 1.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Lohjan kaupungin hankinnat 2014 paikallisen yrittäjän näkökulmasta Hankintabrunssi,
NEFCO:n tarjoamat rahoitusvaihtoehdot rakennusalalla Venäjällä Maria Maliniemi Sijoituspäällikkö Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Espoo,
– 10 kysymystä ja vastausta–
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Liike Nopeus ja kiihtyvyys.
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari
19. Liikettä vastustavat voimat
Päivitetty Energiateollisuus ry
Mikä on tuotteen ELINKAARI?
Esityksen transkriptio:

Holmberg, Andersson & Erdemir VTT 12.1.2012 Kitkahäviöt henkilöautoissa – energiankäytön ja CO2-päästöjen vähentämismahdollisuudet Holmberg, Andersson & Erdemir VTT 12.1.2012

Lähtökohta Paljonko kuluu energiaa kitkaan autoissa? Paljonko voidaan säästää? Suomessa? Maailmassa? Mitä pitäisi tehdä?

Henkilöautojen kitkahäviöt eri ulottuvuustasoilla 12 10 Tm Globaali taso 9 10 Gm Kansallinen taso 10 6 Mm Kehittyneet teollisuusmaat, teollisesti kehittyvät maat, maatalousmaat Yhteiskuntatoimintotaso 10 3 Km Kuljetus, voimalaitokset, teollisuus, rakennukset ym. Yhteiskunnan alasektoritaso 1 m Esim. kuljetus: tie-, raide-, meri-, lentoliikenne Konetaso 10 -1 dm Esim. tieliikenne: moottori, vaihdelaatikko, pyörät, jarrut ym. Komponenttitaso 10 -3 mm Esim. moottori: laakerit, hammaspyörät, tiivisteet, männänrenkaat ym. Kitkalähdetaso 10 -6 m m Raja-, EHD-, HD-voitelu, vierintä, liukuminen, kyntäminen ym. 10 -9 nm

Energian kulutuksen kohteet auton käytön eri vaiheissa Nopeus (a) Liike-energia (b) Moottorin ja voiman- siirron kitka (c) Pyörien kitka ja ilman- vastus (d) Jarrutuskitka Vakionopeus Kiihdytys Jarrutus Tyhjäkäynti b a+b+c b+c b+c+d-a Aika

Menetelmä kitkahäviöiden laskemiseksi henkilöautoille globaalitasolla Globaali raakaöljyn käyttö henkilöautoissa 2009: 1083 Mtoe/v 12. Maailmanlaajuiset säästömahdollisuudet käyttäen parasta kaupallista ( 350 000 M€ ), parasta laboratorio- ( 575 000 M€ ) ja tulevaisuuden parasta ( 660 000 M€ ) ratkaisua 2. Globaali polttoaine-energian käyttö autoissa 2009: 22 085 000 TJ/v 13. Säästömahdollisuudet Euroopassa käyttäen parasta kaupallista( 60 200 M€ ), parasta laboratorio- ( 99 600 M€ ) ja tulevaisuuden parasta ( 114 000 M€ ) ratkaisua 3. Autoja maailmassa yhteensä: 612 milj. autoa 4. Energiankäyttö yhdessä keskivertoautossa: 36 000 MJ/a 11. Energian säästöpotentiaali yhdelle keskivertoautolle käyttäen parasta kaupallista ( 37% ), parasta laboratorio- ( 61% ) ja tulevaisuuden parasta ( 70% ) ratkaisua 5. Energia kitkan voittamiseen yhdessä keskivertoautossa: 11 860 MJ/v = 340 l/v 10. Kitkanvähennyksen potentiaali erilaisissa kitkalähteissä 9. Arvio kitkatehokkuudesta (= kitkakerroin) erilaisissa kitkalähteissä auto 2000:lle, auto 2010:lle, lab 2010:lle ja auto 2020:lle 6. Kitkahäviöt auton alajärjes- telmissä: renkaat, moottori, vaihdelaatikko, jarrut 7. Kitkahäviöt auton komponen- teissa: hammaspyörät, laakerit, tiivisteet, männät, pumppaus ym. 8. Kitkahäviöt erilaisissa kitka- ja voitelu- kohdissa: HD, EHD, BL, ML, VL ym.

Globaali keskivertohenkilöauto ja keskimääräiset ajo-olosuhteet valmistettu vuonna 2000 nelisylinterinen nelitahtimoottori: 75 kW moottorilla 1,7 dm3 iskutilavuus paino 1500 kg 70 % bensiini- ja 30 % dieselkäyttöinen keskimääräinen kulutus 8 litraa/100 km Keskimääräiset globaalit ajo-olosuhteet: vuosittaiset ajokilometrit: 13 000 km keskinopeus: 60 km/t ajo keskivertotiellä 300 g/kWh polttoainetehokkuus / 12 kW CO2-päästöjä 2,5 kg/ polttoainelitra

Polttoaine-energian muuttuminen henkilöautoissa 60 km/t ajonopeudella Pakokaasut 33 % => lämmön ja kaasujen siirtyminen Jäähdytys 29 % => lämpöhukka ja johtuminen Ilmanvastus 5 % => kaasun leikkautuminen => lämpö Kitka 33 % => lämpö & materiaalin muunnos POLTTOAINE Potentiaali- energia (kemiallinen) Muutos: - liike-energiaksi - lämpöenergiaksi - erilaiseen olomuotoon

Henkilöauton energiankäyttö PAKO- KAASUT 33% Hyödytön hukka- energia Kokonais- energia- häviöt POLTTO- AINEEN ENERGIA 100% JÄÄH- DYTYS 29% MOOTTORI 11.5% MEKAANI- NEN VOIMA 38% KITKA- HÄVIÖT 33% VOIM.SIIRT 5% VIERINTÄ- VASTUS 11.5% ENERGIA AUTON SIIRTOON 21.5% JARRUT 5% ILMANVAST. 5% ILMANVAST 5%

Kitkahäviöt auton eri komponenteissa Pyörät 35 % RF Moottori 35 % Vaihdelaatikko 15 % - hammasvälitys 55 % EHD - laakerit 20 % EHD - viskositeetti 20 % VL - tiivisteet ym. 5 % ML Jarrut 15 % - kampimekanismi 15 % ML - laakerit, tiivisteet 30 % HD - mäntä-sylinteri 45 % => - HD, purs. 40 % - EHD 40 % - ML 10 % - BL 10 % - pumppaus ja hydr. 10 % VL

Vuosittaiset kitkahäviöt keskivertohenkilöautossa kitka- ja voitelumekanismien mukaisesti jaoteltuna Kitkan voittamiseen käytetty 11 863 MJ energiamäärä jakautuu: - 4 152 MJ (35 %) pyörien vierintävastukseen - 4 152 MJ (35 %) moottorijärjestelmään, joka jakautuu: - 1 868 MJ (45 %) mäntäjärjestelmään, joka jakautuu: - 747 MJ (40 %) HD voitelukontaktiin - 747 MJ (40 %) EHDS voitelukontaktiin - 187 MJ (10 %) ML voitelukontaktiin 187 MJ (10 %) BL voitelukontaktiin - 1 246 MJ (30 %) laakereihin, tiivisteisiin ym., pääasiallisesti HD - 623 MJ (15 %) kampijärjestelmään, pääasiallisesti HD - 415 MJ (10 %) pumppaukseen ja hydrauliikkahäviöihin -1 779 MJ (15 %) vaihdelaatikkoon, joka jakautuu: - 356 MJ (20 %) viskoosihäviöihin - 979 MJ (55 %) hammaspyöriin, EHDS voitelukontakti - 356 MJ (20 %) laakereihin, EHDR voitelukontakti - 89 MJ (5 %) tiivisteisiin ym., ML voitelukontakti - 1 779 MJ (15 %) jarruhin jarrutusvoiman aikaansaamiseksi

Kitkan vähentämismahdollisuudet eri kitka- ja voitelumekanismien osalta

Uusia teknisiä ratkaisuja kitkan vähentämiseksi henkilöautoissa Uudet pinnoiterakenteet: DLC, TS, nanokomposiitit ym. (tyhjiössä superlubricity μ= 0.001; voideltuna 10 - 50 % kitkan vähennys) Pinnan teksturointimenetelmät: laser-teksturointi (25 - 50 % kitkan vähennys; 4 % polttoainekulutuksen vähennys) Uudet rajavoitelulisäaineet ja nesteet: glyserolimono-oleaatti PAO vs DLC kosketuksessa (0.005 glyserolissa); nanomateriaalit lisäaineena kuten WS2, MoS2 and H3BO3 Matalan viskositeetin voiteluaineet Ioniset nesteet: 25 - 50 % kitkan vähennys Biomimetiikka: biomolekulaariset proteiinilisäaineet, sähkövaraus polyelektrolyyttiharjat, porcine gastric musiini, glykoproteiinimusiini (μ=0.001 - 0.04) Matalakitkarenkaat: korkeampi paine, kapeammat renkaat jne.

Mahdolliset maailmanlaajuiset säästöt kitkan vähentämisestä henkilöautoissa Polttoaineen kulutus kitkan voittamiseksi 208 000 milj. litraa/v Energian kulutus kitkan voittamiseksi 7.3 milj. TJ/v Säästöt parhaalla kaupallisella ratkaisulla 348 000 M€/v Säästöt tämän päivän parhaalla ratkaisulla 576 000 M€/v Säästöt tulevaisuuden (10 v.) parhaalla ratkaisulla 659 000 M€/v Tehotoimenpiteiden ja tuotekehityksen tuloksena (5–10 vuoden aikana): Realistiset polttoainesäästöt (18 % vähennys) 117 000 milj. litraa/v Realistiset CO2-päästövähennykset 290 milj. tonnia/v Realistiset taloudelliset säästöt lyhyellä aikavälillä 174 000 milj. €/v

Mahdolliset säästöt kitkan vähentämisestä lyhyellä aikavälillä (5–10 vuotta; 18 %) eri maissa   Energian säästö (TJ/v) Taloudelliset säästöt (106 Euro/v) Polttoaine- (106 litraa/v) CO2-päästö- vähennykset (106 kg/v) Maailma 4 086 000 174 000 117 000 290 000 Teollistuneet maat 2 452 000 104 000 70 200 175 000 Teollisesti kehittyvät maat 1 430 000 61 000 41 000 102 000 Maatalousmaat 204 000 8 700 5 900 14 600 EU 707 000 30 100 20 200 50 400 USA 887 000 37 800 25 400 63 300 Kiina 424 000 18 100 12 200 29 300 Japani Iso-Britannia 81 000 3 500 2 300 5 800 Etelä-Afrikka 25 600 1 100 740 1 800 Suomi 10 200 430 300 700

Keinoja vähentää autojen energiankulutusta Kitkan vähentämiseen liittyvät: 10 % vierintävastuksen vähennys => 3 % energiansäästö 10 % moottorin kitkavähennys => 3 % energiansäästö 10 % vaihdelaatikon kitkavähennys => 1.5 % energiansäästö Painoon ja muotoiluun liittyvät: 10 % painon vähennys => 8.3 % energiansäästö 10 % auton etupinta-alan vähennys => 2.2 % energiansäästö Käyttäjään liittyvät: 10 % nopeuden pudotus (110 >100 km/t) => 16 % energiansäästö 2 bar > 2.5 bar renkaan ilmanpaine => 3 % energiansäästö

Yhteenveto 612 miljoonaa henkilöautoa käytössä maailmassa tänään kolmasosa polttoainekulutuksesta menee kitkaan globaali keskivertoauto ajaa 13 000 km vuodessa ja käyttää 340 litraa polttoainetta, mikä maksaa 510 €, kitkan voittamiseksi uusi teknologia voi vähentää kitkaa 10 - 80 % 18 % vähennys on saavutettavissa polttoaineen kulutuksessa ja CO2-päästöissä lyhyellä aikavälillä (5 - 10 v) ja 61 % pitkällä aikavälillä (15 - 25 v) uudella teknologialla sähköauton kitkahäviöt ovat ½ polttomoottoriauton häviöistä

Maailman energian tuotanto ja kulutus 2009 yhteensä 12150 Mtoe Raakaöljyn kulutus yhteensä 3460 Mtoe Raaka- aineena 17 % Henkilöautot 28 % Öljy 33 % Hiili 27 % Muu 12 % Kuljetus 62 % Ydin- voima 6 % Teollisuus 9 % Kuorma- autot 12 % Vesivoima 2 % Kaasu 21 % Junat 3 % Uusiutuvat 11 % Bussit 4 % Laivat 8 % Lentokoneet 7 % Mtoe = miljoona tonnia öljy ekvivalenttia

Tutkimuksen rahoittajat FIMECC Oy Metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymän tutkimusohjelma Tekes VTT Argonne National Laboratory, Department of Energy, Chicago, USA

VTT luo teknologiasta liiketoimintaa