Maanparannus ja ympäristö Tarto 2.6.2006 Rauno Peltomaa Salaojakeskus Ry

Periaatekuva hydrologisesta kierrosta

Ihmistoiminnasta johtuva vesistöjen fosfori- ja typpikuormitus

Pellon kuivatus vaikuttaa suoraan tai välillisesti maan rakenteeseen, juuriston syvyyteen ja sitä kautta poudankestävyyteen sekä maan kantavuuteen. Lopputulos vaikuttaa suoraan viljelijän talouteen ja ravinteiden huuhtoutumiseen

Pinta- ja salaojavalunnat vaihtelevat merkittävästi eri vuosina

Salaojien toimivuus vaikuttaa valumasuhteisiin

Hetkellisiä sadanta- ja valuntamääriä Sjökullassa

Hetkellisiä sadanta- ja valuntamääriä Sjökullassa

Hetkellisiä sadanta- ja valuntamääriä Sjökullassa

Ympäristötuen rakenne

Mukana edelleen Muut valumavesien käsittelymenetelmät Säätösalaojitus Säätökastelu Kuivatusvesien kierrätys toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatettava ”Peltosalaojituksen laatuvaatimukset” ja ”Pellon vesi- ja ravinnetalous” -ohjeistoja

Säätösalaojitus ja valumavesien kierrätys menetelmät täydentävät perinteisen salaojituksen maan vesitalouden hallinnaksi termeiksi vakiintunut salaojitus, säätösalaojitus ja säätökastelu nykymuotoiset järjestelmät kehitetty alunperin USA:ssa säätösalaojitus ollut mukana ympäristön erityistuessa alusta alkaen

Säädön ohjeellinen ajoitus kasvukauden aikana

Maan vedenpidätyskyky ja savipitoisuus kuivatuksen kannalta oleellista on kuivatettavissa oleva huokostila, kasvien kannalta hyötykapasiteetti savipitoisuuden kasvaessa kasveille käyttökelvottoman veden määrä kasvaa 30 tilavuusprosenttiin saakka

Kuivatettavissa oleva vesimäärä ja kuivatussyvyys ko. maaprofiilissa kuivatettava vesimäärä kasvuston peittämänä ja paljaana kuvasta voidaan todeta esimerkiksi, että kuivatussyvyyden pienentäminen metristä 0,6 metriin vähentää kuivatettavissa olevaa vesimäärää 100 millimetristä 40 mm:iin, toisin sanoen kyseisellä padotuksella voidaan maahan varastoida 60 mm

Suomalainen säätösalaojitustutkimus ensimmäiset esiselvitykset tehtiin 1980-luvun lopulla ensimmäinen tutkimusohjelma toteutettiin 1992-96 viimeisin aiheeseen liittyvä yhteistutkimus oli ns. makrohuokostutkimus, jonka loppuraportti on juuri valmistunut

Ruotsalaisten tutkimukset kattavin selvitys löytyy Ruotsin maatalous- yliopistossa Ingrid Wesströmin väitöskirjasta vuodelta 2002, mittaustulokset vuosilta 1996-2000 seurantavuosien sademäärät olivat 650-910 mm, alueen pitkän ajan keskiarvo 800 mm

Ruotsalaisten koekenttä maalajikerrokset: muokkauskerros hienoa hietaa, 20–70 cm karkeaa hietaa/hienoa hiekkaa, metristä alkaen vettä läpäisemätöntä savea yhden metrin maaprofiili vedenpidätyskyky normaalissa salaojituksessa 310 mm ja 60–70 cm:n padotuksella 385 mm

Hetkelliset virtaamat yläkuvassa kuivatussyvyys 60-70 cm ja alakuvassa 20-40 cm kuivatussyvyyden pienentäminen suurentaa huippuvirtaamia, mutta pienentää kokonaisvaluntaa

Poimintoja väitöskirjan yhteenvedosta Säätö pienensi kokonaissalaojavaluntaa ja suurensi sateen jälkeistä hetkellistä huippuvaluntaa, koska pintakerrosvalunta oli pienempää ja kuivatettavissa oleva huokostila oli pienempi Nitraattityppihuuhtoutumat pienenivät säädöllä 20–30 kg/ha/v, fosforilla vastaavsti 0,02–0,1 kg/ha/v. Valumaveden nitraattipitoisuus oli suurin, kun valunta oli suurin Fosforipitoisuudessa ei samaa ilmiötä, selityksenä makrohuokosten kautta tapahtuva oikovirtaus Säätö nosti satotasoa ja typenottoa Säätösalaojitus - pienensi salaojavaluntaa 69–94 % - pienensi typen huuhtoutumaa 69–94 % - säädöllä suurin osa typestä huuhtoutui myöhään syksyllä - pienensi fosforin huuhtoutumaa 57–85 % - säätö pienensi merkittävästi salaojavaluntaa ja typpi- sekä fosforihuuhtoumia kaikkina seurantavuosina

Amerikkalaista tutkimusta tutkimusten uranuurtajana on ollut Wayne Skaggs North-Carolinan yliopistosta 1969 alkaneen tutkimusohjelman tulokset osoittivat sittemmin, että säätösalaojituksella voitiin vähentää N ja P huuhtoutumia 40–50 % säätösalaojitus ja säätökastelu ovat nykyisin käytössä laajasti myös Suurten järvien alueella

Amerikkalaista tutkimusta - valumavesien kierrätys viime vuosien tutkimus on keskittynyt salaojavesien varastointiin ja uudelleen käyttöön taustalla on amerikkalainen lainsäädäntö, joka lähtee valuma-alueen sallitusta vuorokautisesta maksimikuormituksesta (TMDL)

Salaojakoneet suurin osa koneista kaivavia salaojakoneita aurakoneet suomeen 1980-luvun alkupuolella Suomessa aurakoneet asentavat myös soran delta-aura -tekniikkaa käytetään Keski-Euroopan kivettömillä mailla