Marjut Bragge, Mari Hellman, Outi Karppanen Sijoitusrahastot Marjut Bragge, Mari Hellman, Outi Karppanen

Sijoitusrahastot Sijoitusrahastot sisältää rahastoyhtiöiden yhteen keräämiä yksityishenkilöiden ja yhteisöjen varoja ja sijoittaa ne useisiin eri arvopapereihin jotka yhdessä muodostavat sijoitusrahaston Rahastoja on erityyppisiä sen mukaan millaista sijoituspolitiikkaa ne käyttävät Sijoitusrahastoa hoitaa salkunhoitaja, joka vastaa ostoista sekä myynneistä Sijoitusrahaston omistaa siihen sijoittaneet henkilöt, eikä rahastoyhtiöt. Salkunhoitaja ostaa rahaston sääntöjen puitteissa.

Sijoitusrahastot Valvonta Verotus Rahoitustarkastus ja Valtioneuvosto ovat vahvistaneet säännöt Sijoitusrahastolaki edellyttää, että ainoastaan 10 % rahaston varoista voidaan sijoittaa saman yrityksen arvopapereihin Rahastossa aina vähintään 10 eri yrityksen arvopapereita Verotus Sijoitusrahastojen osuuden omistajat maksavat veroa tuotoistaan sekä myyntivoitoistaan ja rahastot lasketaan myös verotettavaksi varallisuudeksi Vaatimus ei koske kuitenkaan Suomen valtion tai kunnan arvopapereita tai rahamarkkinavälineitä, sillä niihin rahasto voi sijoittaa 35 prosenttia varoistaan. Yleensä kotimaiset rahastot pidättävät sijoittajan puolesta pääomanveron tuotoista eli 28 % ja samalla prosentilla maksetaan luovutusvoittoveroa myynnistä, voitto on kuitenkin itse ilmoitettava verottajalle.

Sijoitusrahastotyypit voidaan jaotella usealla eri tavalla, yleisin tapa on tehdä se niiden sijoituskohteiden valinnan perusteella. Lisäksi niitä voidaan luokitella sijoitusten maantieteellisen jakauman tai voitonjakoperiaatteiden perusteella

Osakerahastot Osakerahastot sijoittavat varansa pääasiassa osakkeisiin Osakerahastoja voidaan jaotella useammalla eri tavalla mille maantieteelliselle alueelle se sijoittaa, minkä kokoisiin yhtiöihin se keskittyy tai millä sektorilla yritykset toimivat Osakerahastojen tuotto-odotus on sidottu sijoituskohteiden mukaisesti johonkin osake- tai toimialaindeksiin Esimerkiksi Suomeen sijoittavalla rahastolla tavoite voisi olla HEX-portfolioindeksi ja euroalueelle sijoittavalla rahastolla Euro STOXX 50- indeksin ylittäminen.

Yhdistelmärahastot Sijoittavat sekä korkoa tuottaviin kohteisiin että osakkeisiin Painopistettä mahdollisuus vaihtaa markkinatilanteen mukaan Painoarvot voidaan määritellä esim. rahaston osakepaino 60% Yhdistelmärahaston tuotto määritellään %-osuuksina sellaisista korko- ja osakeindekseistä, jotka sopivat sen sijoituspolitiikkaan osake- ja korkopainotuksien mukaisesti Esimerkiksi eurooppalaisiin osakkeisiin ja euroalueen korkoinstrumentteihin sijoittavan rahaston vertailuindekseinä voisivat toimia Euroopan osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava Dow Jones STOXX- indeksi sekä euroalueen valtionobligaatioiden kehitystä kuvaava Salomon Smith Barneyn EMU-valtionobligaatioindeksi.

Pitkän koron rahastot Sijoittavat varansa pääosin pitkäaikaisiin maturiteetiltaan yli vuoden joukkolainoihin ja korkoinstrumentteihin Liikkeellelaskija voi olla valtio, julkisyhteisöt ja yritykset Valtion ja julkisyhteisöjen lainoihin sijoittavia rahastoja kutsutaan myös obligaatiorahastoiksi ja yrityslainoihin sijoittavia yrityskorkorahastoiksi Erityisen riskipitoisia lainoja kutsutaan high yield bonds- nimellä Korkotuotto korkea, koska luottokelpoisuus heikko Pitkän koron rahastojen tuotot ovat sidoksissa yleiseen korkotasoon

Keskipitkän koron rahastot Sijoittavat sekä lyhyisiin että pitkiin korkoinstrumentteihin, sen mukaan millaiset tuotto- odotukset korkomarkkinoilla vallitsee Luokitellaan rahastoraporteissa samaan ryhmään pitkän koron rahastojen kanssa Käytännössä se on siis yhdistelmärahasto joka tekee lyhyen ja pitkän koron sijoituksia

Lyhyen koron rahastot Kutsutaan myös ns. rahamarkkinarahastoiksi Laina-aika korkeintaan vuosi Lyhyen koron rahastojen tavoitteena on yleensä ohittaa pitkällä aikavälillä kolmen kuukauden euribor-koron tuotto Rahamarkkinarahastoiden hallinnointipalkkiot ja riskit ovat kaikkein pienimmät, mutta niin ovat myös tuotto-odotukset Pääasiallinen käyttö lyhytaikaisten kassavarojen sijoittaminen sillä ne sijoittavat varansa rahamarkkinasijoituksiin, esimerkiksi valtion, pankkien tai yritysten liikkeellelaskemiin korkoinstrumentteihin

Muut rahastot Vipu- ja indeksirahastot Indeksirahasto Hajautetaan riskejä sijoittamalla useisiin eri kohteisiin Sijoituspolitiikka tärkeää Indeksirahasto sijoitetaan vertailuindeksin mukaisesti, joka on määritelty säännöissä Indeksiosuus eli etf (exchange traded fund) perustuu indeksin koostumusta jäljittelevään sijoitusrahastoon, joka, kuten osakkeet, myydään osuuksina pörssissä sijoituspolitiikalla on suuri merkitys, koska esimerkiksi vipurahastoissa riskejä saatetaan ottaa johdannaisten avulla aggressiivisemmin markkinatilanteeseen reagoiden

Rahaston valinta

Tiedonhaku rahastoista Sijoitusrahastoja oli Euroopassa vuonna 2003 yli 30.000 kpl Suomessa on tarjolla 1600 erilaista rahastoa Suomessa julkaistaan Rahastoraporttia, joka mm. seuraa kuukausittain rahastoja ja niihin sijoitettuja varoja

Rahastojen arviointi Suorituskyvyn arviointi on tärkeä osa sijoittamista, koska rahastojen lukumäärä kasvaa jatkuvasti Sijoitusrahaston valintaan liittyy aina tuotto ja riski Markkinoiden heilahtelut Riskiä voidaan mitata volatiliteetillä Huomioon on otettava aika, joka vaikuttaa tuoton mittaamiseen Riskien hajauttaminen Markkinoiden heilahtelut voivat osaltaan vaikuttaa rahastojen arvoon sekä lisätä riskejä Riskiä voidaan mitata volatiliteetillä, joka kuvaa sijoituksen arvon muutoksen heilahtelua

Johtopäätökset Sijoitusrahastot ovat saavuttaneet suosiota Suomessa sekä muualla maailmassa, sillä niitä on nykyään Euroopassa ja Yhdysvalloissa enemmän kuin pörssiyhtiöitä Sijoitusrahastoja voidaan tyypitellä eri tavoin ja niiden arvioimiseen on monia lähtökohtia ja luokittelevia yrityksiä