Sanginjoki – Pohjois-Suomen Nuuksio Sanginjoen ulkometsän suojeluhanke Me, aloitteen tehneet järjestöt, esitämme, että Oulun kaupungin tulee kehittää omistamaansa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Advertisements

Tervetuloa eLiiketoiminnan tietoiskuun 1. / / /
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
Elettiin vuotta 2004, eräässä pienessä kaupungissa nimeltään Laholm, missä turvallisuudesta ei ollut paljon tietoakaan. Sinne oli pieni ruskea nallekarhu.
Tilannekatsaus.  Espoon kaupungin kanssa 15 vuoden sopimus Karakallion kentän käyttöoikeudesta. Sopimus alkaa  Perustettu Hornankattila Oy.
Metsähallituksen toiminnan monipuoliset hyödyt yhteiskunnalle
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien neuvottelupäivät Kulttuuriviennin rahoitus Neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake OPM/KUPO/KVY.
Hetken kuluttua, sinulle avautuu taian maailma...
BI3 KAUPUNKIEKOLOGIA Kaupunki on yllättävän monipuolinen ja lajistoltaan rikas elinympäristö. Monet alun perin vain luonnon biotoopeissa elävät kasvit.

Metsäteollisuus käyttää vuosittain noin 150 milj. euroa ympäristönsuojeluun Suomessa Suomen massa- ja paperiteollisuuden ympäristönsuojelukustannukset.
Uusi tapa nauttia TV:stä seutuverkoissa
Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuerkievari tv.
ESITYKSEN SISÄLTÖ (Dian nrot, sisältö 1-2)
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
Ilkka Larsio, Tero Mankinen, Ropi Saari, Joona Tiinus
Sulle, mulle, sulle, mulle Ympäristöliikkeen historia yhdessä talteen - yhteistyössä museot, arkistot ja kansalaisjärjestöt Harri Hölttä Projektitutkija.
EVU:n 40-v. historiakirja Alustava suunnitelma Kari Kallio
Ohjelmistokehittäminen. Luku 1 – Mitä on ohjelmistokehittäminen?
© Stuba Nikula, Kiinteistö Oy Kaapelitalo, , 5 HEHTAARIA KULTTUURIA 250 VUOKRALAISTA 16.
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
METSO- toimintaohjelma Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä – kokemuksia tähän asti Lea Jylhä METSO-ohjelman valtakunnallinen vuosiseminaari
Onnistumiset EU –rahoituksessa Kuntamarkkinat Ilmi Tikkanen.
Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Yleiskaavaselvityksen toteuttaminen Helena Mäkelä, Kari T. Korhonen, Tuula Packalen, Hannu Hirvelä Kaavoituksen vaikutukset.
Journalistien työmarkkinatutkimus 2010 Yhteenvetoa päätuloksista Yksikönjohtaja Sakari Nurmela.
Systeemiälykäs metsien suojelu
Tampereen yhdistysrakenne hanke
Kansallispuisto Etelä-Pohjanmaalle
Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali?
”Mihin kekoon sinä kannat kortesi?”. Mitä on vapaaehtoistyö? Vapaaehtoista Vapaa-aikana Ei palkkaa Kuka tahansa voi osallistua.
TURVETUOTANTO JA ISOT PETOLINNUT
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
Sähkön tarpeen turvaaminen ilman lisäydinvoimaa Anni Sinnemäki
SALON 4H-YHDISTYS JA NUORTEN TYÖLLISTÄMINEN ESIMERKKEINÄ KESÄDUUNIA! -JA DUUNIRINKI -HANKKEET Salon 4H-yhdistys,
LUONNONARVOKAUPPA kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
1 Mitä kuntani voi tehdä ilmastonmuutoksen suhteen? Kuntapäättäjän ja kansalaisjärjestön yhteistyö Ilmastovastaava Leo Stranius.
Mihin metsiä käytetään tulevaisuudessa? – Ota kantaa -kyselyn tulokset
MITÄ SUOMALAISET AJATTELEVAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA?
Kylätalosta maailmalle – Kalajoen voimistelukeskukseksi
Riittääkö Suomessa puu? Kevät 2015
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
NÄIN HOIDAN METSÄÄNI Juha Juuti
Sanoma Lehtimedia / Tiina Eskelinen
Biodiversiteetin suojelu
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
LHC – Hiukkaskiihdytin Rakennetaan parhaillaan Sveitsin CERNissä. LHC = 27 km pitkä ympyrän muotoinen hiukkaskiihdytin tunnelissa, 100 m syvyydessä. Tulee.
Poro on olennainen osa Lapin luontoa, yksi pohjoisen tunnusmerkeistä. Se on peuran puolikesy muoto, jonka ihminen on ottanut kotieläimekseen. Porot vaihtavat.
Lemmenjoen kansallispuisto
Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus.
FRESHABIT Pienvesistrategian toimenpiteiden toteuttaminen hankkeessa J. Ilmonen, Metsähallitus, luontopalvelut Pienvesistrategia sanoista teoiksi –miniseminaari.
PYRAMIDIT. HAUTAMONUMENTTI PYRAMIDEJA RAKENNETTIIN HAUDOIKSI FAARAOILLE. FAARAOT MUUMIOITIIN ENSIKSI JA SITTEN NE LAITETTIIN HAUTAAN. FAARAOIDEN USKOTTIIN.
Maapallon metsät.
Metso- henkinen luonnonhoitohanke
Suomen luonnon erityispiirteet
MONIMUOTOISUUS.
Nokian Luonto ry. Nokian Luonto ry :
Pääkaupunki-seutu Eetu ja Ella.
Sopiiko kuukkeli ELY-keskusten METSO-toimintaan
Suojellut ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat metsät
Mainiot maisemat -hanke
Metsien merkitys ja käytön tarkoitus on erilaista eri ihmisille
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014
Hallitusneuvos Mikko Ojala
PUOLUE C Periaateohjelma: Arvot
Luonnonhoitosuunnitelmat, ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt
Lounais-Lapin arvokkaiden luontokohteiden kartoitus NATNET-hankkeessa
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016
Kauppi-Niihaman vertaissuunnittelu
Esityksen transkriptio:

Sanginjoki – Pohjois-Suomen Nuuksio Sanginjoen ulkometsän suojeluhanke Me, aloitteen tehneet järjestöt, esitämme, että Oulun kaupungin tulee kehittää omistamaansa 2600 ha:n laajuista Sanginjoen ulkometsää jatkossa luonnon- suojelun ja virkistyskäytön ehdoilla. Metsä- ja suo- luonnon ennallistamisella voidaan alueen luonto- arvoja lisätä entisestään. Tämä mahdollistaisi kansal- lispuistotasoisen suojelualueen perustamisen jatkossa. Sanginjoen ulkometsän suojelun perusteet: Metsiensuojelun lisääminen Oulun alueella - Metsämaata on Oulun kaupungissa suojeltu 200 ha (n. 1%), josta yli 100-vuotiasta metsää vain 50 ha. Sanginjoen ulkometsän suojelu lisäisi tämän vanhan metsän alaa 10-kertaiseksi n. 600 hehtaariin. Sanginjoki on osa Etelä-Suomen metsiensuojelun (METSO) -ohjelman aluetta, jolla suojeluprosentti on huono. Suojelun avulla Oululla olisi mahdollisuus kantaa kortensa kekoon suojeluasiassa. Paljon luontoarvoja – Yhtenäisenä säilynyt Sanginjoen ulkometsä on arvo- kas pohjoisen havumetsäluonnon säilyttämisessä. Alueella on pitkään jatkuneesta talouskäytöstä huolimatta säilynyt luonnonmetsän piirteitä. Monien harvinaisten eliöiden kannat vaatisivat kuitenkin nykyistä laajempia luonnontilaisia alueita säilyäkseen tulevaisuudessa. Yhdessä Harakkalammen ja Pilpasuon suojelualu- eiden kanssa Sanginjoen ulkometsä muodostaa arvokkaan luontokokonaisuuden, jolla on tavattu mm. 4 valtakunnallisesti uhanalaista kukkakasvia, 10 uhanalaista tai silmälläpidettävää kääpälajia, 2 vaarantunutta jäkälälajia (mm. kuvan takku- hankajäkälä) sekä 2 valtakunnallisesti uhanalaista ja 5 silmälläpidettävää lintulajia. Lahopuilla elävät käävät ovat hyviä vanhan metsän indikaattoreita. Ulkometsän alueella kääpälajisto on vielä varsin runsas, inventoinneissa löydettiin 91 lajia. Alue sai 12 indikaattoripistettä eli se on luonnonsuojelullisesti arvokas metsä- alue. Sanginjoki sijoittui samaan kategoriaan Nuuksion kansallispuiston kanssa! Sanginjoella viihtyvät monet harvinaiset ja erämaista ympäristöä vaativat eläimet. Siellä on pesinyt 10 eri petolintulajia, mm. monia pöllöjä. Kanalintukannat ovat vielä melko hyvät ja tikkojen runsaus kertoo luonnon- tilaisten kaltaisten metsien olemassaolosta. Ulkometsä täyttää kansainvälisesti arvokkaan lintualueen (IBA) kriteerit, sillä siellä on havaittu 11 pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsä- ja suolintulajia. takkuhankajäkälä Asmonkorpi Virkistyskäytön kehittäminen – Sanginjoen metsäalueen suojelu edistäisi myös alueen virkistyskäytön kehittämistä. Monimuotoinen ja alku- peräinen luonto on houkutteleva ja elämyksiä antava. Se parantaa kaupungin julkisuuskuvaa ja tuo lisää matkailutuloja. Myös alueen opetus- ja tutkimus- käytön mahdollisuudet paranisivat. Tämä 15 km:n päässä keskustasta oleva luontoalue tarjoaa oivat puitteet ympäristökasvatukselle. Suojelualueen perus- taminen ei muuttaisi juurikaan alueen nykyistä käyttöä! Oululla on varaa suojella metsiään – Sanginjoen ulkometsästä saatava hakkuu- tulo on vain 1,2 euroa per kaupunkilainen vuodessa! Oulu satsaa miljoonia vuodes- sa esim. liikuntapaikkoihin. Suojelu olisi kädenojennus paitsi luonnolle, myös niille, jotka haluavat nauttia luonnonrauhasta ja luonnon antimista kaupungin alueella! Luontojärjestöjen mielestä alueen käytön pohjaksi tulee valita VAIHTOEHTO 4, mikä turvaa luonnonarvojen ja virkistyskäytön säilymisen tulevaisuudessa. Luonnon- arvoja tulee lisätä ennallistamalla, mikä mahdollistaa suojelualueen perustamisen vuoden kuluttua. Aloitteen tekijät: Oulun luonnonsuojeluyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Luonto- Liiton Pohjois-Suomen piiri ja Pohjois- Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Tammikuu 2007