Pihapiirin lintuja Lintutesti

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1. Missä vietät joulun useimmiten?. 2. Missä viettäisit joulun mieluiten?
Advertisements

Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Juuso Jonninen Eläinten kuvia.
Mikä lintu? ??? ??? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA.
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Esiopetuksen huoltajat 2014 Generated on :41.
Ateljeenäyttely Kaarina Karjalainen
Sinisorsa Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka.
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten,
Kuvien lähde:. Kuinka pitkä on pitkä? Subprime kriisi alkoi Yhdysvalloista elokuussa Se muuttui finanssikriisiksi lokakuussa Kreikkakriisi.
Yliopistokirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut marraskuu 2010.
Säännöt 30 kuvaa 45 sekuntia / kuva 10 sekuntia kirjoitusaikaa Vastaus suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, tieteellisellä nimellä tai sen 3+3 lyhenteellä.
Perusopetuksen oppilaat 2014 Generated on :03.
Säännöt 30 kuvaa 45 sekuntia / kuva 15 sekuntia kirjoitusaikaa Vastaus suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, tieteellisellä nimellä tai sen 3+3 lyhenteellä.
Säännöt 30 kuvaa 45 sekuntia / kuva 10 sekuntia kirjoitusaikaa Vastaus suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, tieteellisellä nimellä tai sen 3+3 lyhenteellä.
I.R.O. Research Oy vee 10/2000 Mediakäyttö Käyttää vähintään kerran viikossa Tytöt ja pojat *) Kirjat (esim. romaanit, lasten- ja nuortenkirjat)
Väestö Vantaan osa-alueilla
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Harrastajatutkinto Säännöt Pisteytys 30 kuvaa 45 sekuntia / kuva
Säännöt 30 kuvaa 45 sekuntia / kuva 10 sekuntia kirjoitusaikaa Vastaus suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, tieteellisellä nimellä tai sen 3+3 lyhenteellä.
Tutkimuksen taustaa  Aula Research Oy toteutti poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen julkisista palveluista Suomessa ja Euroopassa – Tutkimuksen.
Yrittäjien äänestyskäyttäytyminen 50,7 57,6 55,0 23,4 20,3 21,9 11,4 9,3 8,0 5,2 5,5 6,9 4,2 4,5 3,6 0,7 1,7 1,3 1,7 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 2,7 1,0 3,3.
Jumala tuntee minut; Jeesus – Sana tuli ihmiseksi
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Aikuisdiabeetikkojen hoitovastuun jakautuminen ja hoitoyksiköiden sisäinen työnjako.
Opettele seuraavat vesilintulajit (oppikirjassa s )
0rava - Sciurus vulgaris
Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten,
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Liito-orava Pteromys volans.
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
Kuinka monenteen diaan asti pysyt perässä? Koita sanoa ääneen monennessako diassa olet ja minkä värinen sen tausta on. Jos sinulla on kaveri vieressä,
Kuvat: luontoportti.com
Isokoskelo.
KURKI. TUNTOMERKIT KURJEN VARTALO ON PÄÄOSIN VAALEANHARMAA. SILLÄ ON MUSTA PÄÄ KAULAN YLÄOSA SEKÄ VALKOINEN POSKI. TAKARAIVOLLA KURJELLA ON PUNAINEN PALJAS.
Pajulintu. Pajulintu Pajulintu on aika pieni eläin, Sekä siro. Sen selkä puoli on vihertävä Ja vatsa puoli likaisen valkoinen.
Liito-orava Jenna Muhonen 8a.
Harakka Pica pica.
Keltasirkku.
Kanahaukka.
Bird bird bird bird bird bird bird bird bird
HELMIPÖLLÖ.
-Petolintu -Selkärankainen -Maailman suurin lintu
Käki.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Tavi.
Kirjosieppo.
Kuikka.
9.2 Vesilintujen lisääntyminen
KÄPYTIKKA.
Västäräkki.
Västäräkki.
LAULUJOUTSEN.
VARIS.
Sinisorsa.
Riekko.
Räkättirastas.
VARIS 1. Pituus n. 50 cm, SV n. 90 cm 2. Mustaharmaa väritys
PUNAJALKAVIKLO Kahlaaja n. 25 cm Punaiset jalat Nokan tyvi punainen
SINISORSA Pituus n. 55 cm KOIRAS JUHLAPUVUSSA 1. Sinivihreä pää
MERIKOTKA Petolintu cm siipiväli cm
TALITIAINEN 6. Vihertävä selkä 7. Vaalea juova siivessä
Esityksen transkriptio:

Pihapiirin lintuja Lintutesti 2.5.2012 Testissä osattava tunnistaa ja nimetä linnut kuvien perusteella. Plus-tehtävänä englanninkieliset nimet.

Västäräkki, White Wagtail Hoikka, siro lintu. Pitkä, musta, reunoiltaan valkea pyrstö. Puku mustan, valkean ja harmaan kirjava. Pituus 16,5–19 cm, paino 18–23 g. Muuttolintu. Vaihtelevat pesäpaikat. Tyypillistä västäräkille on, että se keikuttaa alituisesti pitkää pyrstöään.

Kirjosieppo Pienehkö pihapiirin pikkulintu. Koiraalla selkäpuoli musta– mustahko, naaraalla ruskea. Siivillä vaihtelevasti valkoista, alapuoli valkoinen. Pituus 12–13,5 cm, paino 10–17 g. Muuttolintu. Kolopesijä. ♂ ♀

Räystäspääsky Harteikas pääskylaji. Alapuoli puhtaanvalkea, yläpuoli kokotumma lukuun ottamatta suurta ja kauas näkyvää valkeaa yläperälaikkua. Pituus 13,5–15 cm, paino 12–22 g. Muuttolintu. Pesii rakennusten räystäiden alla.

Haarapääsky, Barn Swallow Yleisin pääskylajimme. Yläpuoli kokonaan tumma, alapuoli valkea. Naama tummanpunainen tai ruosteenruskea. Pitkähkö haarapyrstö. Pituus 17–21 cm (pyrstön reunasulat 8– 13 cm), paino 15–25 g. Muuttolintu. Pesii sisällä rakennuksissa, siltojen ja laiturien alla.

Räkättirastas Suuri, voimakasrakenteinen, pitkäpyrstöinen, kirjava rastas. Takaselkä, yläperä ja niska harmaat. Siivenalukset, kainalot ja vatsa valkeat. Rinta ja vatsa juovikkaita. Pituus 22–27 cm, paino 82–138 g. Muuttolintu, mutta hyvinä marjavuosina voi talvehtia Suomessa. Pesii puussa.

Kottarainen Yleisväriltään mustahko, purppuran- ja vihreän metallinkiiltoinen, keltanokkainen lyhytpyrstöinen varpuslintu. Pituus 19–22 cm, paino 59–88 g. Muuttolintu. Kolopesijä.

Mustarastas, Common Blackbird Tumma, isokokoinen rastas. Koiras kokomusta, naaras ja nuori lintu tummanruskeita. Pituus 23,5–29 cm, paino 80–135 g. Muuttolintu. Osa talvehtii kuitenkin Suomessa. Pesii massa tai puussa. Liikkuu tasajalkaa hyppien.

Sinitiainen, Eurasian Blue Tit Pienikokoinen tiaislaji, jonka pyöreä pää näyttää alkavan ilman kaulaa heti hartioista. Yleisväreiltään alta keltainen ja päältä sininen. Päässä sininen ”baskeri”. Pituus 10,5–12 cm, paino 10–13 g. Osittaismuuttaja. Kolopesijä.

Talitiainen, Great Tit Mustassa päässä vaalea poski. Keltaisen vatsan halkaisee musta juova. Selkä siniharmaan vihertävä. Pituus 13,5–15 cm, paino 15–23 g. Talvehtija. Kolopesijä. Talitiainen on Suomen suurin, tunnetuin ja yleisin tiaislaji ja talvisin yleinen vieras lintulaudoilla.

Peippo Kaikissa puvuissa valkeat– valkeahkot siipijuovat, vihertävä yläperä ja laajalti valkeat pyrstön reunat. Koiras kesällä helposti tunnettavissa kirkkaista väreistään, naarailta ja nuorilta linnuilta puuttuu punainen rinnasta ja poskilta. Koiras naarasta kookkaampi. Pituus 14–16 cm, paino 16–30 g. Muuttolintu. Pesii puussa tai pensaassa. Suomen yleisimpiä lintuja. ♂ ♀

Naakka Keskikokoinen mustahko varislintu. Kaulansivut ja niska vaaleamman harmaat. Silmä harmaanvalkoinen. Pituus 30–34 cm, paino182–265 g. Osittaismuuttaja. Kolopesijä. Parvilintu, jonka yksilöiden välillä arvohierarkia.

Varpunen, House Sparrow Koiraan päälaki ja posket harmaat, punaruskea juova silmän takana. Selkä ruskeasävyinen, voimakkaasti mustatäpläinen. Naaras yksivärisemmän harmaanruskea. Pituus 14–16 cm, paino 29–38 g. Talvehtija. Kolopesijä.

Fasaani Koiras hyvin pitkäpyrstöinen, kirkas- ja monivärinen kanalintu, myös naaras pitkäpyrstöinen, mutta huomiota herättämättömämmän värinen. Koiraan pituus 70–90 cm, pyrstö 35–70 cm, naaraan pituus 55–70 cm, pyrstö 20–25 cm. Paino 1,25 kg (koiras), 1 kg (naaras). Talvehtija. Pesii maassa. Riistalintu. ♂ ♀

Hiirihaukka Keskikokoinen petolintu, jolla leveät siivet, lyhyt kaula ja lyhyehkö pyrstö, jonka pituus suurin piirtein siipien leveyden pituinen. Pituus 46–58 cm, siipien kärkiväli 110–132 cm, paino 0,55–1 kg. Naaras kookkaampi. Muuttolintu. Pesii havupuussa. Hiirihaukka luokitellaan Suomessa vaarantuneeksi lajiksi.

Käpytikka Mustavalkoinen tikka, alaperä tummanpunainen. Naaraalla päälaki musta, koiraalla niskassa punaista. Pituus 23–26 cm, siipien kärkiväli 38– 44 cm, paino 70–105 g. Talvehtija. Kolopesijä.

Rannikon lintuja

Merikotka, White-tailed Eagle Suomen suurin lintu. Leveät siivet, lyhyehkö pyrstö ja pitkä kaula sekä voimakas nokka. Lennossa näyttää “lentävältä matolta”. Pituus 76–94 cm, siipien kärkiväli 1,9–2,4 m, paino 3,8–4,2 kg (uros), 4–6 kg (naaras). Muuttolintu. Osa talvehtii Suomen lounaisrannikolla. Pesii petäjän latvaosassa suuressa risulinnassa. Merikotka ja sen pesäpuu on rauhoitettu.

Kyhmyjoutsen, Mute Swan Suuri valkoinen vesilintu. Nuorena vaalean harmaanruskea. Pituus 140–160 cm, siipien kärkiväli 200– 240 cm, paino 9– 13 kg. Talvehtija. Pesii maalle tai veden päälle rakennetussa ruokopesässä.

Sinisorsa, Mallard Puolisukeltaja. Kaikissa puvuissa varmin tuntomerkki on leveä sininen siipipeili, jota molemmin puolin reunustaa musta ja valkea juova. Pituus 50–60 cm, paino 0,9– 1,3 kg. Muuttolintu. Osa kuitenkin talvehtii Suomessa ihmisen tarjoaman ravinnon turvin. Pesii suojaisessa paikassa joskus kaukanakin vedestä. Naaraspukuinen sinisorsa (aikuinen naaras ja nuori lintu) on kauttaaltaan ruskeankirjava.

Telkkä Keskikokoinen sukeltajasorsa, jolla suuri pyöristynyt pää. Koiras naarasta isompi, mustavalkoinen, metallinkiiltoinen, naaras ruskeapäinen ja harmaaselkäinen. Siipipeili valkoinen. Pituus 40–48 cm, paino 0,5–1,1 kg. Muuttolintu. Kolopesijä. ♂ ♀

Valkoposkihanhi Valko-, musta- ja harmaakuvioinen pienehkö hanhilaji. Pituus 58–70 cm, siipien kärkiväli 120– 142 cm, paino 1,8– 2 kg. Muuttolintu. Pesii maassa. Suomen ensimmäiset pesinnät todettiin 1980-luvun alussa.

Nokikana Kokomusta pyöreä vesilintu. Nokka valkoinen ja nokan päällä valkea otsakilpi. Leveät ja pyöreäkärkiset siivet. Pituus 36–42 cm, paino 0,6–1,2 kg. Muuttolintu. Pesii maassa.

Tukkasotka Pieni ja tukeva sukeltajasorsa, jolla paksu kaula ja isohko pää. Koiras mustavalkoinen, naaras ruskea. Päässä niskatöyhtö. Pituus 40–47 cm, paino 550–820 g. Muuttolintu. Pesii maassa, kasvillusuuden suojassa. ♂ ♀

Naurulokki Pieni lokki. Pää mustanruskea (näyttää usein mustalta). Pituus 35–39 cm, paino 205–340 g. Muuttolintu. Pesii järvillä ja merenlahdilla usein mättäällä tai kelluvana. Luodoilla avoimesti paljaalla maalla tai kalliolla.

Kalalokki, Mew Gull Suomen yleisimpiä lokkeja. Kalalokki on alapuolelta valkoinen, selkä ja siipien yläpuoli ovat siniharmaat ja siivenkärjet mustat. Pituus: 40–46 cm, siipien kärkiväli 99–108 cm, paino 315–580 g. Osittaismuuttaja. Luodoilla pesät sijaitsevat melko lähellä rantaa. Pesii mielellään hieman korkeammalla paikalla kuten korkean kiven päällä, joskus myös puissa ja katoilla.

Merilokki Suomen suurin lokkilaji. Nokka tukeva, kaula paksu, jalat harmaanpunertavat. Selkä ja siivet päältä mustat, alapuoli valkoinen. Pituus 61–74 cm, siipien kärkiväli 144–166 cm, paino 1,2–1,8 kg. Osittaismuuttaja, siirtyy etelämmäksi jäätilanteen mukaan. Pesii avoimesti luodon korkeimmalla paikalla, ison kiven päällä tai suomättäällä.

Lähde: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/