Kotimaisten arvopaperimarkkinoiden haasteet Sari Lounasmeri 6.9.2012 Stadigh, 15 ja 16 suositukset; 17 kuva suosituksista; 23 pääomamarkiinat; 60 RADAR kuvio kilpailutekijöistä; 80 toimenpiteet; 81 pääomamarkkinoiden tasot,

Yritysten kasvuputki ja oman pääoman -ehtoinen rahoitus Työpaikkojen lukumäärä Kansainväliset pääomamarkkinat Nasdaq OMX Helsinki 1000 100 10 Pörssilistautuminen Kotimainen monenkeskinen markkinapaikka, First North Pääomasijoittajat Bisnesenkelit Omistajayrittäjä, (julkinen) siemenrahoitus Aika

Yritykset kasvuputken alussa Start up –sektori piristynyt -> haaste kuinka pidetään osa yrityksistä Suomessa (ettei myydä ulkomaisille) Start up = ”kasvuyritys, nopean exitin yritys” Julkinen rahoitus vallitsee, yksityistä rahaa vähän Tekes, Finnvera, Teollisuussijoitus Yritystuet vs. verotuet?

Kasvukannusteita Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessä verokannusteista / voimaan 2013? Uusien yritysten perustajille -> sijoitetun pääoman hankintameno-olettama 50 % Bisnesenkeleille -> sijoitetusta pääomasta oikeus vähentää 50 % ko. vuoden pääomatuloista Tutkimus&kehitys-verokannuste (oikeus vähentää t&k-henkilöstön palkkakuluja) Innovaatiotoiminnan verokannuste (tulossa myöhemmin) Syksyn budjettiesityksessä verokannusteita, mm. hankintameno-olettama 50 % T & K palkkojen aktivointi ja verovähennys sekä tuotannollisten investointien kaksinkertainen poisto-oikeus. Stadighin ryhmä ehdotti myös. mm. 2013-2017 korotettua 80 %:n hankintameno-olettamaa sekä sijoitusyhtiöille verohuojennuksia.

Pörssilistautumiset Pohjoismaissa 2012: Scanfil (01/12) ja Sotkamo Silver (07/12) First North Kuviosta näkyy, miten First North markkinapaikka on ollut Ruotsissa hyvin suosittu. Ruotsissa on myös havaittu toimivien ja tehokkaiden pääomamarkkinoiden positiivinen yhteys yritysten kasvuun ja työpaikkojen syntyyn. 2011 Ruotsin First North markkinapaikalle listautui 18 yritystä. Vuonna 2012 siellä on jo n. 2013 yritystä. Lähde: Nasdaq OMX

Pörssin päälista ja monenkeskinen markkinapaikka EU-lainsäädännössä eritelty Säännelty markkina = vanhat pörssit = pörssin ”päälista” = EU-sääntely Monenkeskiset markkinapaikat = uudet kauppapaikat, joissa kevyempi sääntely (pitkälti kansallinen sääntely) Monenkeskiset markkinapaikat kuten First North, joille yhtiö hakeutuu itse kaupankäynnin kohteeksi Markkinapaikat, joihin ei listauduta vaan jotka käyvät kauppaa oma-aloitteisesti yhtiöiden osakkeilla / arvopapereilla EU puhuu näistä monenkeskisistä markkinapaikoista, voisi olla jopa listautumaton. Suomessa toimii jo First North, jolle tulee hakeutua.

Yhtiöt ja listautumiset Monenkeskinen markkinapaikka First North 2 yhtiötä: SAV-rahoitus ja Zeeland Pörssilista 123 yhtiötä 2012 listautuivat Scanfil ja Sotkamo Silver 2011 ei listautumisia 2010 Tikkurila 2009 Aktia ja Talvivaara Viimeisin uuden yhtiön (ei aikaisempaa listausta) listausanti = SRV 2007 MTF Multilateral Trading Facility. OMX Nasdaqin omistama. First North starttasi 2011. OMX (Ruotsalais-suomalainen) USA:n Nasdaqin omistuksessa vuodesta 2008. Myös Copenhagen ja Stockholm sekä Baltia.

Miksi listautua? Rahan tarve Vaihtoehtona velkarahoitus ”kasvutavoitteiden rahoittaminen” EK:n kyselytutkimuksen (2010) mukaan suurin osa yrityksistä on jo ”sopivan kokoisia”, ei kasvuhalukkuutta Asenneilmapiiri (halukkuus riskinottoon) Kasvuun kannustaminen (verotus?) Vaihtoehtona velkarahoitus Finanssikriisin seurauksena sääntely kiristyy, luotonsaanti vaikeampaa -> arvopaperimarkkinoita tarvitaan Yrityksen taserakenne: vieras pääoma vs. oma pääoma Rahoitusrakenne, vipuvaikutus, riski. Yrittäjien asenne; ”mersu”.

Toimenpiteet listautumisten edistämiseksi Monenkeskisen markkinapaikan hyödyntäminen Tietämys ja asenteet Listautujan käsikirja (yhtiöt) Talousosaaminen (yksityissijoittajat) Arvopaperimarkkinalainsäädäntö Ei kansallista lisäsääntelyä Verotus Stadighin työryhmän ehdotukset, mm. listaamattomien ja listattujen erilainen osinkoverokohtelu -> listaamattomien kohtelun ulottaminen First Northille Käsikirja: pörssisäätiöllä. Ks. Myös Finanssialan keskusliitto, OMX:in sivut yms. Stadigh; mm. 2.500 euron verovapaat osingot. Listaamattoman yhtiön verotus usein lievempää kuin listatun. Listaamattoman kohtelu voisi tuoda First North listalle myös listayhtiöitä (verotus + lievempi raportointi yms. Vaatimukset).

Toimivan markkinapaikan edellytykset Tarvitaan sijoittajia (eläkealan konsolidoituminen ongelma, kotitalouksia aktivoitava) Tarvitaan sijoituskohteita (yritysten kasvuhalukkuuden puute ongelma) Tarvitaan sopivat lainsäädännölliset puitteet (arvopaperimarkkinalaki, verotus ym.) Eläkeala keskeinen markkinoilla, koska valtava sijoittaja; eläkerahastoissa varoja 140 mrd, vastuita kuitenkin 500 -600 mrd (65 % BKT:stä). Eläkelaitosten vakavaraisuussäännökset yms. Lisäävät syklisyyttä, paljon esim. myyntejä samaan aikaan, voimakkaat kurssilaskut yms.

Tarvitaanko listautumisia Kaikkien yhtiöiden ei tarvitse listautua, pörssilistautuminen ei ole itsetarkoitus Kuitenkin listautumisten puute on yksi mittari, joka kertoo pääomamarkkinoiden toimivuudesta Listautumisen vaihtoehtona yleensä myynti (ulkomaiselle) pääomasijoittajalle tai teolliselle sijoittajalle Yrityksen omistajien kansallisuus vaikuttaa epäsuorasti pääkonttorin sijaintiin, työpaikkoihin, investointeihin ym.

Kotitaloudet sijoittajina Pankkitileillä lähes 80 mrd € Osakkeissa noin 27 mrd € 820 000 osakesäästäjää eli noin 15 % suomalaisista sijoittaa pörssiosakkeisiin Suomalaiset kotitaloudet omistavat Helsingin Pörssin markkina-arvosta noin 20 % Rahastoissa noin 15 mrd € 700 000 rahastosäästäjää Suomessa sijoittajan ja pörssiosakkeiden verotus melko ankaraa, useissa maissa verokannusteita sijoittajille, erityisesti pienempiin kasvuyhtiöihin sijoittaville Suomalaisten varat ovat pankkitileillä ja asunnoissa. Pääomaveroaste 30 % ja yli 50.000 eurosta 32 % (lievä progressio). Listayhtiöiden osingot; yritysveroaste 24,5 %, osingoista 30 % verovapaata ja 70 % maksetaan 30 % = 21 %. 100/0,755 = 132; (32 +21)/132 > 40 % kokonaisveroaste. Listaamattomat verovapaat alenivat 90.000  60.000 , max 9 % nettovarallisuudesta. Yli 60.000 osingoista veronalaista pääomatuloa. Yritys siis jo maksanut verot (24.5 %). Jos menee yli 9 %:n nettovarallisuudesta, tästä 70 % ansiotuloa. Ulkomaiset omistajat maksavat 15 % lähdeveroa.

Kotitalousomistajien määrä Verotaulukko OECD vs. Suomi pääomavero, Stadigh sivu 62, kuvio 8. Samoin verotilastoa s 62. Sukupolvenvaihdoksen perintöveron poisto (Stadigh 2012)

Kotitalouksien omistusosuus Kotitalouksien suora omistusosuus on laskenut hieman: kesä 2011 20,5 %, kesä 2012 19,5 %, johtunee veromuutoksista (perustettu sijoitusyhtiöitä)

Lähitulevaisuuden näkymät Pankkirahoituksen kiristyminen Tarve toimiville kotimaisille rahoitusmarkkinoille First Northin esiinnostaminen Jvk-markkinoiden kehittäminen Tai tytäryhtiötalous? Markkinapaikan kilpailukyky Hallintarekisteröinnin salliminen? Transaktiovero? Mihin Suomi tarvitsee pörssiä? Pankkirahoitus: (Pankkivero vai vakausmaksu ”rahastoon”, transaktiovero, Basel III vakavaraisuus, Solvenssi II direktiivi vakuutussektorilla. Esim. Norjassa toimivat jvk-markkinat. Suomessa kaupahkäynti vähäistä. Yrityksillä jvk lainoja n. 4,8 mrd, pankeilla yritystodistuksia 5,4 mrd. Vrt. pankkien lainat yrityksille 60 mrd. 2010 yritykset laskivat liikkeelle 14 jvk:ta yht 1,3 mrd. Näistä yleisölainoja oli 5 yht. 385 mrd. Pörssissä tehtiin 2010 jvk kauppaa vain 15 miljoonaa. Valtionlainat suuria. Hallintarekisteriesitys jo 2011 jäi uudelle hallitukselle. Intohimoja. Suuret kulut arvo-osuustileillä, jotka läpinäkyviä. Ne vain suomalaisilla omistajilla. Ulkomaalaiset toimivat hallintarekisterin kautta. Transaktiovero esim. promille tapahtumasta. Pörssin merkitys seuraavalla sivulla.

Pörssin merkitys? Rahoitusmarkkinoiden toimivuus ei saa olla este kasvulle Suomi tarvitsee kasvua, työpaikkoja ja verotuloja, kasvu lähtee yrityksistä Kasvuhaluisilla yhtiöillä oltava mahdollisuus hakea oman pääoman ehtoista rahoitusta arvopaperimarkkinoilta Kaupankäynti ei ole tärkeintä, pääoman saatavuus (listautumiset, osakeannit) on Radar Stadigh s. 60.

Suomen Pörssisäätiö 1985 - arvopaperisäästämisen edistäminen ja Tehtävänä arvopaperisäästämisen edistäminen ja arvopaperimarkkinoiden kehittäminen Riippumaton aatteellinen säätiö Toiminta rahoitetaan säätiön omistaman Pörssitalon vuokratuotoilla Ks.kotisivut.