Miksi puuta pitää kuivata?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LUMEN VESIARVOMITTAUKSET
Advertisements

Metsäteollisuuden käyttämästä puusta 67 % tulee yksityismetsistä
Lypsy-yksikön toiminta Utareterveyskampanjan kurssit
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Paine p.
Talonrakennuksen jatkokurssi 6 op Säätekijät
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
O3 Well purifier Puhdistaa avokaivosi tehokkaasti käyttäen luonnon menetelmiä veden puhdistuksessa. Crystal Air O3 Well purifier puhdistaa kaivosi veden.
Tiheys.
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
KYSYMYKSIÄ Har man inspekterad eller testad fukthalten efter regn perioder inne i isolering och hur mycket är fukthalten eller vatten i isoleringen efter.
Talonrakennuksen jatkokurssi 4 ov Kosteus
Korroosiomaalauksen perusteet
Monikäyttöinen paperi
Atte Järvinen Julia Martikainen Jani Grönlund
Mihin seikkoihin ihmiset kiinnittävät huomiota taloa hankkiessaan:
Mitä nuuska sisältää? Ruotsalainen kostea nuuska sisältää noin kemiallista ainetta, kuten * Nikotiinia 0,5–1,0% * Syöpävaarallisia aineita, esim.
Projekti A: Iskunvaimennindynamometri
Oletetaan, että kello on Olet oikein väsynyt ja turhautunut…
Matka 1 Lipsu = 10 Hepsua 1 km = 4 Hepsua, joten 1 Lipsu on 2,5 km Mutta tarviiko matkaa muuttaa lainkaan?
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Copenhagen Oslo Reykjavik
KVV-maisteriohjelman HOPS-työskentely Miksi? Miten? Kuinka monelle?
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
mieluummin useampikin?
Rakennustyömaan olosuhdehallinta ja rakenteiden kuivattaminen
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Viestintäsuunnitelma
1. Usean muuttujan funktiot
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
5. RUoANSULATUS-ELIMISTÖ
Kestoside.
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
– 10 kysymystä ja vastausta–
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Tiheys
Taiga.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
KASVIVÄRJÄYS Näin värjätään suomenlampaan villaa kasveilla.
12. Olomuoto riippuu paineesta ja lämpötilasta FAASIKAAVIO
Väliaineen vastus.
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
Puun viat.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Höyrystyminen ja tiivistyminen
SAUMALEVY Saumalevyn rakenne vaihtelee sen mukaan, onko se tehty havupuusta vai koivusta. Havupuusta levyt tehdään tasalevyisistä kappaleista, kun taas.
24. Paine Tavoitteet ja sisällöt Paine Hydrostaattinen paine
Liimaus Marko Seppä-Murto. Puun liimaukseen vaikuttavat tekijät Puun ominaisuuksia puun rakenne erilaiset viat puun kosteus puun eläminen liimattavan.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri.
PURISTAMINEN Marko Seppä-Murto Tekijä ja päivämäärä1.
LP 1 Liimat. Kertamuoviliimat Urealiima Melamiiniliima Fenoliliima Resorsinoliliima Polyuretaaniliima Isosyanaattiliima Kestomuoviliimat PVAC – liima.
Puun ”muisti” luonnon ja ilmaston historiankirjana
Kenttälaitteet Laitteet jotka ovat kentällä. Kenttä käsittää kaikki alakeskuskotelon ulkopuolella olevat laitteet.
Solu ottaa ja poistaa aineita
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi
Ennakoiva Laadunohjaus 2016
Rakentamisen käsitteet ja materiaalit Anu Kuusela
vesiohenteisella lakalla
Tiheyden määrittäminen laskemalla
1 Biopolttoaineet Bioenergian lähteitä lämpölaitoksissa voivat olla
Mittarit – mitä ja miten mitata
Harava Vanha työkalu Tehty aivan aluksi kokonaan puusta
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Metsäteollisuuden puunkäyttö ja tuontipuu
Esityksen transkriptio:

Miksi puuta pitää kuivata? Paino tuoreessa puussa vettä yhtä paljon kuin puuta -> epätaloudellista kuljettaa Märkä puu ei kestä pilaantumatta bakteerit, väriviat, homeet, sinistäjät, laho, hyönteiset Märän puun lujuus on huonompi kantavat rakenteet romahtavat Märkää puuta ei voi liimata Märkää puuta ei voi maalata Märkää puuta on usein huonompi työstää Puu kuivuu joka tapauksessa kutistuminen, muodonmuutokset, halkeilu, liitosten löystyminen Märän puun lämmöneristys huono jne…

PUUN KOSTEUS Puussa olevan veden massa Perusmenetelmä puun kosteuden mittaamiseen on punnitus-kuivausmenetelmä. Puusta, jonka kosteus halutaan määrittää, otetaan näytepala, joka punnitaan (=alkupaino). Tämän jälkeen näyte kuivataan lämpökaapissa 103+-2oC:n lämpötilassa vakiopainoon ja punnitaan (=kuivapaino tai absoluuttisen kuiva paino). Näytepalan sopiva paino on 100 – 200 g ja se tulisi ottaa vähintään n. 50 cm:n etäisyydeltä sahatavarakappaleen päästä. Ohjeaika näytepalojen kuivumiseen on 24 tuntia. Vakiopainon saavuttamista voidaan seurata välipunnituksin. Puun kosteus ilmaistaan kosteusprosentteina. Mekaanisessa metsäteollisuudessa puun kosteusprosentti (kosteussuhde) määritellään seuraavasti: Puussa olevan veden massa Puun kosteus-% = ---------------------------------------- x 100 Puun kuiva-aineen massa eli Alkupaino – kuivapaino Puun kosteus-% = ------------------------------- x 100 kuivapaino

Puun kosteuden mittaus vastusmittarilla kosteuden lisääntyessä puukappaleen sähkövastus alenee mittauspiikit (elektrodit) lyödään puun sisälle ja näiden piikkien välillä olevaa vastusta mitataan jos piikit ovat vain päistään johtavia, niin tällöin mittarilla saadaan selville puun kosteus eri kohtaa puukappaletta mittausalue on noin 6 … 25 % parhaimmillaan näillä mittareilla päästään  1,2 %-yksikön tarkkuuteen kosteusalueella 10 … 20 % mittareissa tulee valita oikea puulaji mittarin valmistajan ohjeiden mukaisesti lämpötilakorjaus mittareissa tulee tehdä mittarin valmistajan ohjeiden mukaisesti keskimääräinen kosteus saadaan lyömällä anturin piikit sahatavarakappaleen keskikolmannekseen syiden suuntaisesti noin ¼…1/5 syvyyteen puun paksuudesta

Puun kosteuden mittaus: kapasitiivinen mittari mittaus perustuu puun dielektrisyysvakion ja kosteuden väliseen riippuvuuteen dielektrisyys ilmoittaa tietyn sähkövarauksen aiheuttaman kentän voimakkuuden eri aineissa mittausanturi on eräänlainen kondensaattori, jonka kapasitanssiin anturin lähellä olevan puun dielektrisyysarvot vaikuttavat mittausalue on noin 8 … 25 % tarkkuus heikompi kuin vastusmittareilla ei riko puuta tarvittavat puulaji- ja lämpötilakorjaukset tulee tehdä valmistajan ohjeiden mukaisesti. soveltuu hyvin jatkuvatoimisiin linjamittauksiin

Sydänpuun ja pintapuun kosteusero

Tuoreen sydän- ja pintapuun kosteuseron vaikutus kuivauksessa haihdutettavaan vesimäärään eri sahatavaroilla

VESI PUUSOLUSSA ja KÄSITTEITÄ Sidottu vesi (soluseinämissä) Vapaa vesi (soluontelossa) Puun kosteus yli 30% kuivuminen Puun kosteus 27- 30% Vapaa vesi poistunut, soluseinämät kylläiset PUUNSYIDEN KYLLÄSTYSKOSTEUS (PSK)! Puun kosteus alle n. 30 % eli alle PSK:n MUODONMUUTOSALUE Puun kosteus 0% Kaikki sidottu vesikin poistunut ABSOLUUTTISEN KUIVA JK/8.10.2008

SOLUSEINÄMIIN SITOUTUNEEN VEDEN LIIKKUMISTAVAT 1. Höyrynä huokosaukkojen läpi 2. Kulkeutumalla soluseinämiä pitkin 3. Vuoronperään höyrystyen soluonteloon ja tiivistyen soluseinämään. Soluseinämän läpi diffuusion vaikutuksesta. Diffuusio- ja kapillaarivoimat! JK/20.1.2005

Puu ja ilma Puu on hygroskooppinen aine vettä imevä pystyy imemään vettä vain soluseinämiin (kosteussuhde 0…30%) pyrkii asettumaan ympäröivän ilman kanssa tasapainokosteuteen

Kuivalämpötila Märkälämpötila Vedellä kostutettu vaippa eli ”sukka” Ilman nopeus yli 1,5 m/s PSYKROMETRI

http://www.rakennustieto.fi/21-10626/johdanto.htm

PUUN LEIKKAUSSUUNNAT R: Säteen suunta T: Tangentin suunta L: Pituussuunta

PSK:ta suuremmissa kosteuksissa elämistä ei tapahdu. Huomionarvoista on kutistumisen lineaarisuus puunsyiden kyllästyskosteuden (PSK) ja absoluuttisen kuivan tilan (0%) välillä! Vastaavalla tavalla puu turpoaa kostuessaan. PSK:ta suuremmissa kosteuksissa elämistä ei tapahdu.

PUUN KOSTEUSELÄMINEN eli KOSTEUSMUUTOSTEN VAIKUTUS PUUN MITTOIHIN kuivuminen PSK MÄNTY & KUUSI PSK J.Kuusela/8.10.2008

/Siimes F.E./