I Ihminen – Homo sapiens

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kutsuttu välittämään -koulutus
Advertisements

Lisääntyminen.
Elimistömme viestinviejät… kaikkeen vaikuttavat pienet molekyylit.
Kappale 10 Umpieritys ja hormonit.
HEDELMÖITYMINEN, ALKIONKEHITYS, SYNNYTYS
Kappale 1.
1. Median korostama seksuaalisuus painostaa nuoria hankkimaan kokemuksia. Seksikokemuksia saadaan yhä nuorempina. TV-ohjelmissa ja mainoksissa seksiä/seksuaalisuutta.
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Liitännäishoidot ja amenorrea
Evoluutiovoimat populaatioissa
PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET
1. IHMINEN.
Helena Rimali Mankkaan koulu
Perimä evoluution todisteena. Yksilö perii geeninsä vanhemmiltaan Perimän tarkempaa vertailua tehdään tutkimalla -tuman kromosomien määrää -kromosomien.
HOMUNCULUS RASKAUS JA SYNNYTYS HEDELMÖITYS Hetki, jolloin munasolu ja siittiösolu sulautuvat yhteen Tapahtuu munanjohtimessa.
DOWNIN SYNDROOMA. MITÄ DOWNIN SYNDROOMA TARKOITTAA? Downin syndrooma on yleisin kehitysvamman aiheuttaja ja Suomessa Downia sairastavia on n henkilöä.
Yhteiskunnan tuki lapsiperheille Peruspalvelut * Äitiys- ja lastenneuvola * Päivähoito * Koulu * Nuorisotyö Erityispalvelut * Lapsiperheiden kotipalvelu-
Sikiön kehitys ja normaalin raskauden kulku ”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja.
Nainen ja seksi eri ikävaiheissa. Vanhan sanonnan mukaan nainen on kauneimmillaan 17-vuotiaana. Mutta vaikka alle parikymppinen neito onkin ulkoisesti.
Hurtig TE1 Seksuaaliterveys. Rakkaus, onnellisuus, hyväksyntä… ovatko ne etuoikeuksia? Love has no labels.
 Luu on elävää kudosta - sisältää soluja, verisuonia ja hermoja  uusiutuu jatkuvasti: hajottajasolut; osteoklastit > suolahapon avulla "syövät" luuhun.
TERVEYSTIET O 8 7. MURROSIÄN MUUTOKSET. Kaikki muuttuu  Pohdi, mitä murrosikä tarkoittaa?  Lue tarina ”Kaikki muuttuu” (OK s. 50) ja listaa vihkoosi.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
8. Hormonit. Viestijärjestelmä Vaste kohdesolussa Hermosto Umpirauhaset: hormoneja Viestiaineita: o kudoshormonit o kasvutekijät.
BIOS 2 jakso 2 Yksilö kehittyy geenien yhteistyön ja ympäristön vaikutuksen tuloksena 11 dihybridiristeytys geneettinen rekombinaatio makroevoluutio mendelistinen.
I HMISEN ELÄMÄNKAARI Hurtig ETSI KAPPALEESTA IHMISEN ELÄMÄNKAAREN ERI VAIHEITA Samuli Putro: Elämä on juhla
ALKIONKEHITYS Ravinnonsaanti: Kudosten ja elinten synty:
Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen
Lääkeaine Kemia.
Ruoansulatus-elimistön rakenne ja toiminta
2. Solun hienorakenne.
Biologiset motiivit HOMEOSTAASI HORMONITOIMINTA
Kertaus Aineenvaihdunta katalyytti entsyymi substraatti
Murrosikä Kpl 25-26, s Murrosiän muutokset, Sukuelinten rakenne, kuukautiskierto, siemensyöksy.
 Luu elävää kudosta - sisältää soluja, verisuonia ja hermoja  uusiutuu jatkuvasti: hajottajasolut; osteoklastit > suolahapon avulla "syövät" luuhun.
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Sukupuoli vaikuttaa joidenkin ominaisuuksien periytymiseen
Elämän alku ja sen muokkaaminen eettisinä haasteina
Luku Nykyihmisen sukupuu, s. 14–19
Liisa Ollikainen-Paananen /H2913SA MAMK/Savonlinna
15.Sukupuolikromosomien perintötekijät
9. Solut lisääntyvät jakautumalla s.66
Sukupuolihormonit Nainen:
SUKUSOLUT JA HEDELMÖITYS
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Onko meillä syytä olla huolissaan?
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.
B2 Solu ja perinnöllisyys
Haihtuminen.
11. Perinnöllisyys ja ympäristö
Geeni vaikuttaa ominaisuuksiin eri tavoin
Elimistön puolustautumisjärjestelmät
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
SYÖPÄ.
Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
on elämän perusominaisuus
Perinnöllisyystieteen perusteita
KUUKAUTISET JA TREENAAMINEN
NAISTEN TERVEYSILTA Seksuaaliterveys
II Elimistön rakenne ja toiminta
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne.
I Ihminen – Homo sapiens
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
II Elimistön rakenne ja toiminta
MUNUAISET KPL 9.
KUUKAUTISET JA TREENAAMINEN
Esityksen transkriptio:

I Ihminen – Homo sapiens Solun perusrakenne I Ihminen – Homo sapiens

2. Sukupuolielimistöt ja lisääntyminen 1. Avainsanat 2. Sukupuolirauhaset tuottavat sukusoluja ja hormoneja 3. Miehen sukupuolielimistö ja hormonitoiminta 4. Naisen sukupuolielimistö 5. Naisen hormonitoiminta 6. Tehtävät 7. Kuvat

Avainsanat: Primaariset sukupuoliominaisuudet Sekundaariset sukupuoliominaisuudet Ulkoiset sukupuolielimet Sukusolut Sukupuolihormonit Hormonitoiminta Kuukautiset Ovulaatio Ehkäisymenetelmät Vaihdevuodet

Sukupuolirauhaset tuottavat sukusoluja ja hormoneja Solu on elämän perusyksikkö. Sukupuolirauhaset: Kehittyvät 6. raskausviikolla Kivekset tuottavat siittiöitä (Y-kromosomin vaikutus) Munasarjat tuottavat munasoluja Murrosiässä kehittyvät sekundaariset eli toissijaiset sukupuoliominaisuudet Gonadotropiinit FSH ja LH → miehiset ja naiselliset ominaisuudet Kuva kirjan sivulta 72

Miehen sukupuolielimistö ja hormonitoiminta Miehillä LH vaikuttaa testosteronin tuotantoon ja FSH siittiöiden tuotantoon Kuva kirjan sivulta 72 kuvatiedosto punasipulin soluja hyvä

Naisen sukupuolielimistö Kuva kirjan sivulta 72

Naisen hormonitoiminta FSH ja LH → munasolu irtoaa munasarjoista ja kohdun limakalvo paksunee Estrogeeni ja progesteroni eli keltarauhashormoni Jos nainen on raskaana, virtsaan erittyy alkuraskaudessa istukkahormonia Kuva kirjan sivulta 72

Tehtävät Kuukautiskierto Sukusolujen vertailu LH

1. Kuukautiskierto Ohessa on kaavio naisen kuukautiskierrosta. Nuolet osoittavat ajanjakson, jolloin hormonia tuotetaan eniten. Minkä värinen nuoli kuvaa mitäkin hormonia? Mistä nämä hormonit erittyvät? Mikä hormoneista saa aikaan ovulaation? Minä kuukautiskierron päivänä hedelmöitys on todennäköisin? Mitä muutoksia kohdun limakalvossa tapahtuu kuukautiskierron mittaan? Mitkä hormonit vaikuttavat muutoksiin?

2. Solujen ominaisuudet Laadi kaavio miehen ja naisen sukusolujen eroista.

3. LH Oheisessa kuvassa on kiveksen välisolu ennen ja jälkeen LH- hormonikäsittelyn. LH on aivolisäkkeessä valmistuva hormoni. Kuinka paljon solun tilavuus kasvoi LH-käsittelyn jälkeen? Tilavuuden laskemiseksi kaava on 4π r2/3. Mikä on välisolujen tehtävä? Mitä koe osoittaa LH-hormonin vaikutuksesta kivesten toimintaan? Mikä on LH-hormonin ja välisolujen merkitys pojan murrosiän alkamisessa?

Kuvat Napsauta kuva suuremmaksi!

Kuva kirjan aukeama 6-7

Kuvat kirjan sivu 7

Kuvat kirjan sivu 7

Kuva kirjan sivu 8

Kuva kirjan sivu 8

Kuva kirjan sivu 9

Kuva kirjan sivu 9

VASTAUS 1: Taulukkotehtävä Sininen nuoli kuvaa FSH:ta, punainen estrogeeniä, pieni keltainen LH:ta ja pitkä kellertävänvihreä progesteronia. FSH ja LH erittyvät aivolisäkkeen etulohkosta. Estrogeeni ja progesteroni munasarjoista, estrogeeni munarakkulasta ja progesteroni keltarauhasesta. LH aikaansaa ovulaation. Hedelmöitys on todennäköisin kuukautiskierron puolivälissä ovulaation aikoihin, eli noin viikko kuukautisten loppumisen jälkeen. 20

VASTAUS 1: Kuukautiskierto e) Päivinä 15 tapahtuu kuukautisvuoto, jolloin kohdun limakalvon uloin kerros surkastuu ja irtoaa. Kuukautisten jälkeen limakalvo kasvaa muutaman millimetrin paksuiseksi. Ovulaation (päivä 14) jälkeen limakalvoon kehittyy rauhasia, jotka alkavat erittää limaa (eritysvaihe) ja limakalvon soluihin kertyy ravintoaineita. Limakalvon paksuus on suurimmillaan n 6. mm. f) Munarakkulan estrogeenin vaikutuksesta kohdun limakalvo alkaa jälleen paksuuntua kuukautisvuodon jälkeen. Keltarauhasen progesteroni valmistaa kohdun limakalvon alkiota varten. 21

VASTAUS 2: Solujen ominaisuudet Munasolu Siittiösolu Syntypaikka Munasarjat Kivesten siementiehyet Rakenne Pyöreä solu, jota ympäröi zona pellucida Pieni pääosa, jossa tuma. Keskikappaleessa mitokondriot ja häntänä siima. Koko Munasolu on elimistön suurimpia soluja (n. 0,1mm) Siittiöt ovat elimistön pienimpiä soluja (siittiön pää n. 5µm pitkä, häntä 50µm) Rakenteen tarkoituksenmukaisuus Zona pellucida päästää vain yhden oman lajin siittiön läpi. Iso koko takaa kehittyvälle alkiolle ravintoa ennen uppoamista kohdun limakalvoon. Pieni koko mahdollistaa nopean liikkumisen munasolun luo. Keskikappaleen mitokondriot tuottavat energian hännän liikuttamiseen. Kuinka paljon syntyy? Normaalisti yksi kuukaudessa jopa 300 miljoonaa päivässä Kuinka kauan kehitys kestää? Sikiöasteelta hedelmöitymiseen asti, eli jopa yli 40 vuotta. yli kaksi kuukautta Milloin tuotanto loppuu? Vaihdevuosiin, n. 45-vuotiaana Voi jatkua vanhuusvuosiin asti 22

VASTAUS 3: LH Noin 1,8-kertaiseksi Leydigin solut eli välisolut tuottavat testosteronia. LH kasvattaa välisolujen kokoa ja niiden solulimakalvoston sekä mitokondrioiden määrää. Aivolisäkkeen LH lisää testosteronin tuotantoa ja käynnistää murrosiän. Murrosiästä alkaen testosteroni vaikuttaa siittimen ja kivesten kasvuun, siittiöiden muodostumiseen siementiehyissä sekä toissijaisten (sekundaaristen) sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen ja kudosten yleiseen kasvuun. 23