5. Pyhien kirjojen tausta ja synty Ydinsisältö

Heprealaisen Raamatun kulttuuritausta Israelin kansan elintavat ja kulttuuri Kanaaninmaan alue (nyk.Israel ja Palestiinan itsehallintoalue) Pienet kaupungit ja kylät Maanviljely, karjanhoito, käsityöläisammatit Kuningas, virkamiehistö, papisto Tasa-arvo ei ihanteena; jokaisella Jumalan säätämä asema Patriarkaalisuus Naisten ja miesten suhteet omaisuus- ja valtasuhteita, tehtävät eroteltu tiukasti Jahven palvonta Jerusalemin temppelissä Muiden jumalien palvonnan kieltäminen 600-l.eKr.

Oppikirjan s. 53

Heprealaisessa Raamatussa näkyy myös muiden kulttuurien vaikutusta, esim. Mesopotamialainen lainsäädäntö Egyptiläinen viisauskirjallisuus Lähi-Idän rakkausrunous Lähi-Idän profetia.

Uuden testamentin kulttuuritausta Rooman miehittämä Palestiina Roomalaisen kulttuurin taustalla hellenismi: Kreikkalaisen sivistyksen vuorovaikutus Egyptin, Mesopotamian ja Persian perinteiden kanssa Kreikan kieli Avoimuus eri uskonnoille Juutalaisuus osa hellenististä kulttuuria diaspora eri suuntauksia, mm. fariseukset apokalyptinen aika; Messiaan odotus

Oppikirjan s. 57

Koraanin kulttuuritausta 600-luvun Arabian niemimaa Beduiinit olivat paimentolaisia. Pysyvä asutus keitaissa, joissa oli maanviljelyä Kauppakaravaanit Tärkeitä kaupunkeja mm. Mekka ja Medina Heimot suojelivat jäseniään. Heimoja yhdisti arabian kieli. Kansanuskoon liittyi eri jumalien palvontaa, kullakin heimolla omia jumalia. Luojajumala Allah Profeettoja Juutalaisuuden ja kristinuskon vaikutus Myös monoteisteja, jotka eivät kuuluneet mihinkään uskontoon (Muhammad?)

Pyhien kirjojen synty Heprealainen Raamattu ja Uusi testamentti: Koottu monista alun perin erillisistä teksteistä Eri kirjoittajia, jotka eivät tienneet kirjoittavansa pyhää kirjaa Heprealainen Raamattu: Kirjat muotoutuneet 700–100-l. eKr. Pääosin heprean kielellä Hyväksytty kirjakokoelma eli kaanon vakiintui n. 100 jKr. Sisältää 39 kirjaa. Kaanonin ulkopuolelle jääneitä kirjoja, jotka kuuluivat ensimmäiseen kreikankieliseen käännökseen eli Septuagintaan (ensimmäisten kristittyjen käyttämä käännös), kutsutaan apokryfikirjoiksi.

Uusi testamentti: Koraani: Kirjoitettu kreikaksi 27 kirjaa Kirjat syntyneet välillä 50–150 jKr. Kaanon vakiintui vuoteen 400 mennessä. Koraani: Arabiankielinen Muhammadin Jumalalta saamien ilmestysten kokoelma Muslimit pitävät Koraania Jumalan puheena. Sisältää 114 suuraa eli lukua, jotka on järjestetty iän ja pituuden mukaan. Koottiin perimätiedon mukaan kirjaksi 600-l. (myös useimpien tutkijoiden hyväksymä näkemys) Käsitys Koraanin ikuisesta muuttumattomuudesta

Lähi-idän uskonnoissa on pyhien kirjojen lisäksi pyhien kirjojen selitys- ja tulkintateoksia, joilla on ollut suuri merkitys tapojen muotoutumisessa.