3. Ortodoksinen kristillisyys
Ortodoksisen kristillisyyden luonne Raamattu ja perinne opin ja elämän pohjana ei yleismaailmallinen kirkko, vaan erilaisia paikalliskirkkoja keskeiset patriarkaatit: Konstantinopoli ja Moskova mystisyyden korostus ihminen pyrkii jumalallistumaan koristeellisuus ja kuvien merkitys (ikonit) keskeisiä toimituksia: liturgia eli ehtoollisen sisältävä jumalanpalvelus 7 mysteerioita (sakramenttia): kaste, mirhalla voitelu, eukaristia, avioliitto, pappeus, katumus, sairaanvoitelu etiikassa korostetaan ihmisen vapaata tahtoa ja halua pyhittyä
Ortodoksisuuden historiaa nykyään maailmassa ortodokseja n. 250 miljoonaa juuret Bysantissa eli Itä-Roomassa, ns. idän kristillisyyttä 400-500-luvuilla irtaantuivat ns. orientaaliortodoksiset kirkot 700-luvulle tultaessa kirkon oppi oli määritelty ns. kaanoneissa keskuspaikaksi muodostui Konstantinopoli keskiajalla ortodoksisuus levisi slaavien keskuuteen Kiovan suurruhtinaan kastetta vuonna 988 pidetään Venäjän kirkon syntynä uusi keskus muodostui Moskovaan Neuvostoliitossa kirkon asema tukala nykyään korostetaan ortodoksisuutta osana venäläistä identiteettiä ortodokseja eri puolilla maailmaa, mutta ydinalueet itäisessä Euroopassa