Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
evoluutio Perinnöllinen muuntelu Luonnon valinta
Advertisements

Tattari Fagopyrum esculentum.
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
TYPPI JA TYPEN KIERTOKULKU
PLANKTON.
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
Sademetsä.
Rantavedessä riittää vilinää
Kappale 4 Rantojen kasvillisuus kasvaa erilaisina vyöhykkeinä.
8. Elämän synty ja kehitys
Ilma Maapallon suoja.
Pituus- ja paksuuskasvu
Rapautuminen.
Biodiversiteetin suojelu
Tyypillistä kasveille:
Akvaarion perustaminen
Fotosynteesi.
Veden kiertokulku.
Maapallon muuttuva ilmasto
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Ilmakehä suojaa elämää
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
Keuhkot ja hengityselimistö
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
Tehtävät 1. Eliöryhmien kehitysjärjestys
HIILEN KIERTOKULKU. Hiili Esityksen nimi / Tekijä -Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia.
KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer. TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata)
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Tehtävät s.35.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
Tehtävät 1. Elämän synty a. Mitä tarkoittaa kemiallinen evoluutio?
Noora, Niina, Teija, Jasmin, Emilia 1b Kasvit Kasvikunnan alku  Kehitys alkoi viherlevistä  Kasvit ovat monisoluisia eliöitä  Tärkeimpiä maaekosysteemien.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
BI1 - Eliömaailma.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
BI1 IV Luonnon monimuotoisuus 15. KasvikuntaOtava Kasvit yhteyttävät epäorgaanisista aineista orgaanisia. Kasvien ja levien yhteisiä piirteitä: kahdenlainen.
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
ALKIONKEHITYS Ravinnonsaanti: Kudosten ja elinten synty:
Hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens.
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Eläimen aineenvaihdunta
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Luku Nykyihmisen sukupuu, s. 14–19
Bonobo pan paniscus.
Solun toiminta II Solun toiminta.
11 Eläimet sopeutuivat Elämään maalla.
Tupakka tuhoaa ja tappaa
ILMA Emma ja Vilma 5B.
13. Ilmastonmuutos.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Tavi.
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
Kotihiiri
9 Elämän synty.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Riekko.
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
on elämän perusominaisuus
Mars-planeetan olosuhteiden kehitys
Aloitussivu III Evoluutio.
IV Luonnon monimuotoisuus
Muuntelu on evoluution edellytys
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
Esityksen transkriptio:

Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132

Fotosynteesin kehittyminen kolme miljardia vuotta sitten tumattomat eliöt aluksi anaerobisia, happi niille myrkkyä – piti sopeutua happea sietäväksi/paeta hapettomiin olosuhteisiin /kuolla sukupuuttoon syanobakteerit kykenivät yhteyttämään happi reagoi kaasukehän myrkyllisten kaasujen kanssa ja ne hävisivät – ilmakehä alkoi muodostua hitaasti – otsonikerros muodostui

Elämän siirtyminen maalle 400 miljoonaa vuotta sitten s. 112/121 Otsonikerros vahvistunut riittävästi elämä pysyi kauan merissä, UV-säteily elämälle vaarallista, UV-säteily ei pysty tunkeutumaan syvälle veteen lämmintä, kosteaa, ilmakehässä runsaasti hiilidioksidia – sanikkaismetsät kivihiilikaudella ilmakehän happipitoisuus nykyisellä tasolla

viherlevät – sammalet (riippuvaisia vedestä) – sanikkaiset (maakasveja), s. 66 ja 120 kasvien tuottamat happi ja ravinto välttämättömiä eläimille varsieväkalat – sammakkoeläimet (riippuvaisia vedestä) – matelijat (maaeläimiä)

- maakasvit: (putkilokasvit), s. 116 - 117 Kyky siirtää vettä, ravinteita ja yhteyttämistuotteita (juuri ja johtosolukko) Tukirakenteet kannattelua varten (varsi) Yhteyttäminen (lehdet) Suojautuminen kuivuudelta (pintasolukko ja ilmaraot) s. 119, tehtävä 5

- sammakkoeläimet: Raajat soveltuvat maaelämään Hengittävät keuhkoilla ja iholla Hedelmöitys ja alkionkehitys edelleen vedessä

Ilmaston kuivuminen 250 miljoonaa vuotta sitten s. 115/124 siemenkasvit menestyivät paremmin kilpailussa itiökasveihin verrattuna Paljassiemeniset: Kuivuutta kestävät siitepölyhiukkaset- tuulipölytteisyys Lehdet pieniä ja vahapintaisia

matelijat: Sisäinen siitos Kuorellinen muna, sikiökalvot Sarveissuomut Hermosto ja aistit Raajat vahvistuivat

koppisiemeniset: 150 miljoonaa vuotta sitten Siemenellä kova kuori, marja tai hedelmä Siemenaiheet emin sikiäimen sisällä suojassa kuivuudelta, hyönteisiltä ja kasvitaudeilta Vararavintoa tainta varten siemenvalkuaisessa Hyönteispölytys edisti lisääntymistä S. 119, tehtävät 1, 2 ja 3

Ilmaston viileneminen 65 miljoonaa vuotta sitten asteroidi törmäsi maapallolle, ilmasto viileni, s. 125 nisäkkäiden ja lintujen nopea evoluutio Poikanen kehittyy istukassa, imetys Tasalämpöisyys

3. Raajat ja hampaat elinympäristö mukaan 4 3. Raajat ja hampaat elinympäristö mukaan 4. Yöaktiivisuus – aistit – aivot 5. Tehokkaampi hengitys ja verenkierto s. 129, tehtävät 1, 2, ja 4