1700- ja 1800-LUKUJEN SUURET MUUTOKSET

Valon Vuosisata: 1700l. valistus Syntyy 1700l. Ranskassa vastustuksena mm. itsevaltiudelle ja kirkon asemalle - ajattelijoita esim. Voltaire, Locke, Hume - Diderot: Ensyklopedia - Valistuksen ihanteita: järki, tasa-arvo, vapaus, yksilöllisyys, edistys, hyöty - Ranskan Suuri Vallankumous 1789: ’vapaus, veljeys, tasa-arvo’ (liberté, égalité, fraternité) Taustalla USA:n sisällissota orjuus loppuu ensimmäiset ihmisoikeusjulistukset modernin demokratia-aatteen synty Valistusteologia: uskon ja järjen yhteensovittaminen Uskonnonvastaisuus: uskonnoton yhteiskunta, ensimmäiset ateistit

Yhdistä eri maiden päälinjat valistuksen ja kristinuskon suhteen. 1. Papit saarnasivat viljelystä ja neuvoivat talousasioissa 2. Jumala on luonut maailman, mutta ei puutu sen kulkuun 3. Papit on erotettava ja kristinusko kitkettävä yhteiskunnasta a) Ranska b) Pohjoismaat ja Saksa c) Englanti

Joosef II:n uudistuksia 1774 Säädettiin yleinen kansakouluopetus. Koulutuksessa suosittiin erityisesti luonnon-, oikeus- ja taloustieteitä. 1776 Kidutus kiellettiin. 1780 Lakkautettiin kirkon sekä aatelin veroetuudet. 1787-88 Rikoslaki paransi oikeusturvaa. Kuolemanrangaistus sallittu vain kapinasta.

1800-LUVUN MODERNISAATIO– HAASTEITA KRISTINUSKOLLE - Kristinuskon ’pirstoutuminen’ – mm. vapaiden suuntien synty - Tieteen löydökset haastavat maailmankuvan - Darwin: evoluutioteoria - Freud: psykoanalyysi - Raamatun tieteellinen tutkimus - ei-uskonnollisten aatteiden synty: marxilaisuus, sosialismi, liberalismi - tekniikan keksinnöt: höyrykone, sähkölamppu teollistuminen kaupungistuminen työläisten olot – havahtuminen oikeuksiin yleinen oppivelvollisuus alkaa Englannista liikkuminen, matkustaminen Uudet uskonnolliset aatteet ja liikkeet: Aasian uskonnot, spiritismi

Kirkkojen reaktiot tieteeseen a) liberaalit → hyväksyvä b) fundamentalistit → kielteinen c) konservatiivit → ennakkoluuloinen http://www.hs.fi/kulttuuri/a1467776338568

Vatikaanin I konsiili (1869–1870) Konsiilin päätöksiä paavi on erehtymätön, kun hän puhuu virkansa edustajana (=ex cathedra) kirkolla on ratkaisu- ja ohjausvalta sekä uskon että järjen asioissa paavilla uskonkysymyksissä kiistaton ratkaisuvalta uusien filosofisten virtausten vastustus usko ja järki eivät voi olla koskaan ristiriidassa kirkko määrittelee Jumalan ilmoituksen sisällön seurakuntalainen ei voi epäillä kirkon lausumia oppia vastustavat piispat erotetaan kirkosta