LÄNSIMAISEN KULTTUURIN SAAPUMINEN JAPANIIN 1. AALTO: KRISTINUSKON JA KAUPPIAIDEN SAAPUMINEN - kiinalaiset toimivat välittäjinä * arabit olivat kuulleet japanilaisista jo 800 jKr. mutta tieto ei kulkeutunut Eurooppaan asti - Länsi-Eurooppaan 1. tiedot japanilaisista välitti Marco Polo * korosti maan vaurautta; japanilaiset hyvännäköisiä, hyvätapaisia ja hyväluonteisia - v. 1543 ensimmäiset eurooppalaiset Japaniin (myrsky ajoi laivan Japaniin, mukana portugalilaisia)

- lähetystyö alkoi Japanissa v. 1549 * johtajana jesuiitta Fransesco Xavier * länsimainen koulutusjärjestelmä jesuiittojen mukana - lähetyssaarnaajien perässä kauppiaat: japanilaiset ajattelivat uuden uskonnon suosimisen synnyttävän uusia kauppasuhteita * japanilaiset ostivat aseita, ruutia, lyijyä, elohopeaa, eril. villatuotteita, lasiesineitä * eurooppalaisille kultaa, hopeaa, miekkoja, käsitöitä, taide-esineitä

2. AALTO: JAPANIN ERISTÄYTYMINEN (Edo-kausi 1600-1868) - vapaaehtoinen eristäytyminen Tokugawa-suvun johdolla (Tokugawa Ieyasu šhoguniksi 1603) * sotilaallisen uhan pelko, kauppa saattaisi vahvistaa T-suvun vastustajia kotimaassa * ainoastaan hollantilaiset ja kiinalaiset saivat harjoittaa kauppaa Japanissa

* kiellettiin kaikki kiinaksi käännetyt läntiset kirjat * ulkomaanmatkat kiellettiin * ”karkottakaa barbaarit – kunnioittakaa keisaria”(sonnō jōi) - 1600-luvulla japanilaiset erottivat toisistaan kaupankäynnin ja kristinuskon * v. 1614 kristinusko kiellettiin kokonaan (vainoissa kuoli 5 000-6 000 kristittyä) * 1630-luvulla kristinuskoa ei enää esiintynyt

→ Japani sulkeutui 200 vuodeksi länsimaisen tieteen ja kulttuurin vaikutukselta varsin onnistuneesti * länsimainen tekniikka ”sai jäädä”: aseet, kaivostoiminta, metallien käsittely, laivan rakennustekniikka * mm. villan ja sametin käyttö, tupakka, silmälasit, vesimeloni, peruna ja korttipelit saivat myös jäädä - T-suku otti ulkomaankaupan hallintaansa → tulot keskushallinnolle → Japanista yksi suuri talousalue (suuret kauppatalot Mitsui ja Mitsubishi syntyivät)

→ KULTTUURIN JA OPPINEISUUDEN RENESSANSSI (1688-1704) - ei enää matkimista vaan itsenäistä kulttuuria * kriittinen ja luova suhtautuminen kiinalaiseen kulttuurilainaan - kansanomaista kaupunkikulttuuria * taloudellisen nousun myötä väkiluku kasvoi ja vapaa- aika lisääntyi * innoituksen lähteinä suurten kaupunkien huvikorttelit: teattereita, kylpylöitä, ilotaloja

* kulttuurin maallistuminen edisti kauppiaiden ja käsityöläisten aseman nousua - kabuki-teatteri (kabuki=yltiöpäinen käyttäytyminen) * kansanteatteri, jossa miehet näyttelivät myös naisroolit - bunraku-nukketeatteri * koostuu kertomuksesta, musiikkiesityksestä ja nukeista

- 17-tavuinen haiku-runo, joka vangitsee jonkin mielialan ja valaisee välähdyksen omaisesti ihmisen sisintä - kuvataiteessa ukiyo-e – painokuvat * yleisesti tunnettuja japanilaisia tuotteita länsimaissa * suosittuja aiheita olivat huvikortteleiden naiset ja näyttelijät; perspektiivi

KIINNOSTUS LÄNSIMAITA KOHTAAN LISÄÄNTYY - 1700-luvulla alettiin vähitellen uudelleen kiinnittää huomiota länsimaiseen oppineisuuteen → tiedostettu länsimaisenkulttuurin toinen aalto alkoi kalenteriuudistuksesta, jonka tarpeita varten maahan sallittiin tuoda kiinankielisiä ei-kristinuskoa käsitteleviä jesuiittakirjoja * nyk. länsimaiseen kalenteriin Japanissa siirryttiin kuitenkin vasta v. 1873 → vähitellen hollannin kielen opiskeleminen sallittiin ja sen myötä syntyi hollantilainen oppi eli rangaku

* perustettiin hollantilaisen lääketieteen koulu, jonka myötä innostus levisi muillekin aloille → akatemioita→ hollantilaisen opin harrastajat toimivat siltana Japanin ja länsimaisen kulttuurin välillä → 1700-luvun lopulla japanilaiset paremmin perillä länsimaisesta sivistyksestä ja kulttuurista kuin mikään muu ei-eurooppalainen kansa - valtiovallan suhtautuminen länsimaalaisuuteen neutraalin positiivista * 1811 barbaarien tekstien kääntämistoimisto (valvontakeino) → 1863 länsimaisen opin keskus

- 1800-luvulle tultaessa japanilaisia alkoi yhä enemmän huolestuttaa länsimaalaisten lisääntynyt kiinnostus Japania kohtaan * oppineet alkoivat selvittää, miten Japanista voisi tulla sotilaallisesti ja taloudellisesti niin voimakas, että se kykenisi torjumaan mahdollisen läntisen tunkeutumisen

3. AALTO: MEIJI-RESTAURAATIO - v. 1853 Japani pakotettiin avautumaan yhdysvaltalaisen kommodori Matthew Perryn johdolla ja maan 200 vuotta kestänyt eristäytyminen päättyi vuonna 1854 Yhdysvaltain kanssa solmittuun Kanagawa-sopimukseen - tulijat huomasivat tulleensa melkein keskiaikaiseen yhteiskuntaan

- eksterritoriaalioikeudet vapauttivat länsimaalaiset Japanin lakien alaisuudesta - japanilaiset ymmärsivät ulkomaalaisten tulon šhogunin heikkoudeksi  syntyi keisarivallan palauttamiseen pyrkivä liike * tavoitteena sotilasvallan kukistaminen ja ulkomaalaisten karkottaminen → viimeinen sotilashallitsija luovutti v. 1867 valtansa kruununprinssi Mutsuhitolle (hallitsi 45 vuotta) → Meiji- kausi 1868-90

* talous: teollisuuden kehittäminen (Mitsubishi); - Meiji-restauraation tavoitteena valtion uudistaminen länsimaisten mallien mukaisesti * talous: teollisuuden kehittäminen (Mitsubishi); yksityisyritteliäisyyteen kannustaminen * armeija: yleinen asevelvollisuus * koulutus, tiede, tekniikka * aatelin etuoikeudet poistettiin * pääkaupunki Kiotosta Edoon (nyk. Tokio) * japanilaiset opiskelivat ulkomailla ja ulkomaalaisia asiantuntijoita saapui maahan (Fukuzawa Yukichi)

+ daimiohallinto hylättiin, tilalle keskitetty * hallintoa eurooppalaistettiin: maalle vakinainen hallitus, parlamentti ja valtiosääntö → perustuslaillinen monarkia + daimiohallinto hylättiin, tilalle keskitetty järjestelmä piirikuntineen ja hallintoyksiköineen + yhteiskunnan luokkajako lakkautettiin * huomiota ulkoisiin asioihin: hampaiden mustaaminen ja alastomana julkisilla paikoilla esiintyminen kiellettiin sekä omaksuttiin keisarillisen suvun johdolla länsimainen hius- ja pukeutumistyyli

* länsimaiset vaikutteet muovasivat kirjallisuutta, kuvataiteita, musiikkia ja oikeuskäytäntöä (suoranaista matkimista) * ”rikas maa – vahvat asevoimat” → vanha feodaalinen järjestelmä muuttui nopeasti teollisuusyhteiskunnaksi - Japanin uudistusten nopeus ja onnistuminen sotatoimissa hätkähdytti muuta maailmaa - kolmas länsimaisen kulttuurin aalto päättyi nationalistiseen vastareaktioon 1880-luvun lopulla

* vastustettiin länsimaisten asioiden tarpeetonta matkimista → kansalliset arvot ja perinteet kunniaan * 1890 kouluasetus: nationalismin perusasiakirja, jossa korostettiin yhteiskunnallista harmoniaa, lojaalisuutta keisaria kohtaan ja annettiin ulkomaalaisista kielteinen jopa uhkaava kuva + Japani valloittaa Korean 1910

4. AALTO: MASSAKULTTUURIN TULO - 1910-20 –lukujen vaihteen aatteellinen kiihkeys purkautui Japanissa taisteluna yleisestä äänioikeudesta, ammattiyhdistysliikkeen ja naisasialiikkeen heräämisenä sekä työväenliikkeen elpymisenä * marxilaisuus torjuttiin * yleinen äänioikeus 25 vuotta täyttäneille miehille v. 1925 - 1920-luvulla maahan syntyi länsimaistyyppinen massakulttuuri * mahdollistavia tekijöitä: julkisen liikenteen, korkeampiasteisen koulutuksen, julkaisutoiminnan ja

sanomalehdistön sekä muun tiedotusvälinetoiminnan kehittyminen * pitkälti samanlaista länsimaisuuden matkimista kuin 1870-luvulla (kahvilat, musiikki, hius- ja pukeutumistyylit, ristisanatehtävät) * ulkomaiset urheilulajit saavuttivat suosiota: baseball, golf, tennis, yleisurheilu, uinti * elokuvasta yksi suosituin massakulttuurin väline: samurai-seikkailut (esim. Akira Kurosawa); teatteriin länsimaisia näytelmiä (esim. Ibsen) * kansainvälistyminen lisääntyi koko yhteiskunnassa

NATIONALISMIN VASTAISKU (1926-89) - länsimaiseen kulttuuriin alettiin jälleen suhtautua kielteisemmin * länsimaalaisena pidetyn Japani-sanan tilalle yritettiin ottaa termi Nippon ja muitakin vierasperäisiä sanoja korvattiin japaninkielisillä (baseball – yakyū) * kielteinen suhtautuminen Japanissa asuvia ulkomaalaisia ja länsimaalaisuuteen vapaamielisesti suhtautuvia kohtaan lisääntyi * länsimaista materialismia, individualismia ja liberalismia arvosteltiin kiivaasti

5. AALTO: MIEHITYSKAUSI - 2. ms:n seurauksena USA miehitti Japanin vuoteen 1951 saakka - Japania alettiin uudistaa länsimaisen esimerkin mukaisesti * militaristiset arvot poistettava: maa riisuttiin aseista, sodankäynti kiellettiin, asevelvollisuus lakkautettiin, äärinationalistiset järjestöt hajotettiin, poliisin oikeuksia kavennettiin → USA:lle vastuu maan turvallisuudesta (tukik. Okinawalla vielä nyk.) * feodaalinen yhteiskunta uudistettava: maanvuokraajat saivat omistusoikeuden vuokraamiinsa maihin

* taantumuksellisen poliittisen järjestelmä tilalle länsimaalaistyyppinen demokratia: parlamentaarisesti hallittu monarkia, jossa keisari pelkkä keulakuva (kiellettävä jumaluutensa) + naisten asemaa parannettava: äänioikeus, tasaveroinen asema perheen huoltajana + koulutusjärjestelmä uudistettava: sekä tytöille että pojille 6- vuotinen peruskoulu, 3-vuotinen yläaste, 3-vuotinen lukio ja 4-vuotinen yliopisto + suuret talousjättiläiset tuhottava

- kulttuurin amerikkalaistumista, vaikka perinteiset tavat pyrittiin säilyttämään - kulttuurin saralla japanilaiset ovat jatkaneet 2. ms:n jälkeen länsimaisten vaikutteiden omaksumista ja liittämistä perinteiseen kulttuuriin parhaaksi katsomallaan tavalla - salaperäinen ”uudenlainen japanilaisuus” on alkanut vedota ulkomaisiin tarkkailijoihin siinä määrin, että japanilaista kulttuuria on alettu pitää ainutlaatuisena, muista poikkeavana ja ulkopuolisille vaikeasti avautuvana (edessä uusi eristäytyneisyyden kausi?)