Mehiläistarhaus Suomessa 1-2016 H.V.
SML:n jäsenet 1980 - 2015, tarhaajista 75 % jäseniä
Tuottavien mehiläispesien määrä 1982 – 2015, kpl
Keskisato 1980 – 2015, kg/pesä
Kokonaissato 1985 - 2015, tn
Tuonti 1980 - 2015 tn 1.8. – 31.7.
Hunajan kulutus 1980 - 2015, g/hlö
Hunajan kulutus 1980 - 2015, tn
Hunajan kokonaiskulutus 1980 - 2015, tn kotimainen ja tuonti
Hunajavaraston kehitys 2002-1015 (31.7.)
Suomalaisen hunajan osuus % kokonaiskulutuksesta
Mehiläisille tärkeitä kasveja
Mehiläisille tärkeitä kasveja
Medestä hunajaksi Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä. Mehiläiset varastoivat valmistamansa hunajan hunajakennoihin. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä.
Medestä hunajaksi Hunajakennojen vahakannet kuoritaan. Hunaja irtoaa kennoista linkoamalla. Varamuruset poistetaan siivilöimällä. Hunaja selkeytetään, kiteytetään ja pakataan.
Hunajan rakenne vaihtelee juoksevasta kiinteään Kiteytyminen kuuluu useimpien hunajalajien luontaisiin ominaisuuksiin. Kiteytymisen nopeuteen vaikuttavat hunajan sokerikoostumus, siitepölyhiukkaset, vesipitoisuus, kidealkioiden määrä sekä säilytysaika ja -lämpötila.
Hunajien väri ja maku vaihtelee
Pölytyksen merkitys Hyönteispölytys koko maailma 153 Pölytyksen merkitys Hyönteispölytys koko maailma 153.000 milj euroa Mehiläispölytys Suomessa 60 milj. euroa
Pölytyksen merkitys mansikalla
Pölytyksen merkitys marjoilla