VENÄJÄ NEUVOSTOLIITON HAJOAMISEN JÄLKEEN

Boris Jeltsinin Venäjä presidenttinä 1991-1999 Venäjä peri NL:n aseman YK:ssa ja ydinasevaltana talousuudistuksia länsilainojen avulla; siirtyminen markkinatalouteen  nosti tuotteiden hinnat korkealle  kansan jakautuminen tosi köyhiin ja tosi rikkaisiin ( tyytymättömyyttä, työttömyyttä, rikollisuutta, valtion omaisuus oligarkeille) vallan keskittäminen presidentille (vanhoillinen parlamentti vs Jeltsin) * hyvät suhteet länteen * kansalliset levottomuudet: Venäjän linja tiukentui vähemmistöjen itsenäisyyspyrkimyksiin Tšetšenian sota 1994-

Vladimir Putinin Venäjä Presidenttinä v. 2000- 2008, 2012- talous lopultakin jaloilleen: öljyn ja kaasun hinnannousu; ulkomainen velka maksettiin pois; vuotuinen talouskasvu jopa 8% uusi hallintojärjestelmä: presidentillä laajat valtaoikeudet; maa jaettiin 7 piirikuntaan, joiden johdossa presidentille uskollisia henkilöitä (kenraaleita) avoimuuden vähentäminen: valtiovalta valvoo television toimintaa ja pyrkii valvomaan myös lehdistöä uusrikkaiden taltuttaminen: 2003 syksyllä pidätettiin Jukos-öljy-yhtiön johtaja Mihail Hodorkovski  lisäsi P:n suosiota (armahdus 2013) toinen Tšetšenian sota

Medvedevin Venäjä presidenttinä 2008-2012, nyk. pääministeri odotettiin liberaalimpaa hallitsemistyyliä ja selkeämpää eroa Putinin hallintoon, mutta sitä ei tullut suhteet Yhdysvaltoihin lämpenivät ei asettunut ehdolle uusissa vaaleissa vaan väistyi Putinin tieltä

Tšetšenian sota autonominen alue Tšetšenia julistautui itsenäiseksi 1991  Venäjä ei tunnustanut  1. Tšetšenian sota 1994 – 96 (Venäjälle tappiollinen) rauhansopimuksessa alueelle laaja itsehallinto (ei tyydyttänyt ääriryhmiä) tšetšeenisissien terrori-iskuja Venäjällä 1999  Venäjä hyökkäsi uudelleen ja miehitti maan (2. Tšetš. sota )  sissit vastanneet uusilla iskuilla (Beslanin koulukaappaus, Moskovan teatterikaappaus, kerrostalojen räjäytykset …) nyk. sissien vastarinta hiipumassa; 2009 Venäjä ilmoitti tilanteen rauhoittuneen; yksitt. iskuja edelleen Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta; presidentti Ramzan Kadyrov

Georgian sota ulkopoliittisesti Georgia suuntautunut länteen ja ilmaissut halunsa liittyä Natoon ja Euroopan unioniin (läheiset suhteet Yhdysvaltoihin)  aiheuttanut jännitteitä Georgian ja Venäjän välille Venäjä tukenut Georgiasta eroon pyrkiviä alueita (Etelä-Ossetia, Abhasia)  sota Venäjän ja Georgian välillä elokuussa 2008 (Venäjä voitti) * länsi protestoi, nyttemmin kritiikki vaiennut (öljy & kumppanuus terrorismia vastaan painavat vaakakupissa) Venäjän aseellinen kyky pitää reuna-alueet hallinnassa siis elpynyt (asema suurvaltana palannut)

UKRAINAN/KRIMIN KRIISI V. 1772 Krim vapautui Turkin vallasta ja sai itsenäisyyden Venäjän keisarikunnan alaisuudessa Jo vuonna 1783 Venäjä valtasi alueen siellä syntyneiden kristittyjen ja islaminuskoisten välisten kahakoiden takia ja liitti alueen keisarikuntaan

Vuosina 1854-56 käytiin itämainen sota eli Krimin sota Venäjän sekä Turkin, Englannin, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä Sota sai alkusysäyksensä Venäjän ortodoksien ja Turkin kiistasta Venäjän vaadittua turkkilaisia hyväksymään Venäjän keisarin kaikkien Turkissa asuvien kristittyjen suojelijaksi, liittouma pelkäsi Venäjän mahdin kasvavan Välimerellä ( Oolannin (Åland) sota Suomessa: brittiläis-ranskalainen laivasto kävi tuhoamassa Bomarsundin ja Svartholman linnoitukset, sekä Ruotsinsalmen merilinnoituksen Kymissä)  

Saksalaiset joukot vapauttivat Krimin keväällä 1918 ja Krim julistautui itsenäiseksi kunnes Venäjän bolshevikit valtasivat alueen uudelleen ja liittivät sen Neuvosto-Venäjään Saksan armeija valloitti Krimin 1941 muutamaksi vuodeksi, kunnes Neuvostoliitto valloitti alueen takaisin: Krimin asukkaita syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa ja heidät siirrettiin muualle Neuvostoliittoon → Krimin autonominen asema lakkautettiin V. 1954 Krim liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan Krim julistautui itsenäiseksi 2014, Venäjä tunnusti

KRIMIN KRIISI 2014 Kriisin taustalla yleinen tyytymättömyys hallintoon, taloudelliseen tilanteeseen ja korruptioon Ukrainan presidentti Viktor Janukovytšin päätti 2013 hylätä assosiaatio- ja vapaakauppa-sopimuksen EU:n kanssa ja hakea sen sijaan tiiviimpää taloudellista suhdetta Venäjän kanssa → vallankumouksessa 2014 presidentti syrjäytettiin → vastatoimena Venäjä miehitti Krimin, mitä Ukraina piti sodanjulistuksena Väkivaltaisia mielenosoituksia uuden EU-myönteisen hallituksen ja sen vastustajien välillä edelleen

hallitus ja oppositioryhmät allekirjoittivat sopimuksen, jonka myötä osapuolet lupasivat pidättäytyä väkivaltaisuuksista, järjestää uusi presidentinvaali toukokuussa 2014 sekä siirtää tämän valtaoikeuksia parlamentille tilapäiseksi valtionpäämieheksi nimitettiin Oleksandr Turtsynov, josta tuli myös pääministeri Tilanne avoin edelleen: Itä-Ukrainassa mielenosoituksia 6.4.2014