Kun Suomen työväenliike suistui raiteiltaan 1916 - 1917 Studia Generalia -luento Työväenkirjaston ystävät ma 17.10. klo 18.00 – 19.30 Professori emeritus Seppo Hentilä

Esitykseni otsikko paljastaa näkökulmani: Suomen työväenliikkeen ajatuminen/ tarttuminen väkivaltaan ja kapinaan laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan tammikuussa 1918 ei ollut liikkeen lähihistorian valossa millään tavalla väistämätöntä Venäjän maaliskuun vallankumoukseen 1917 saakka Suomen työväenliike oli kehittynyt pohjoismaiseksi, demokraattiseksi kulttuuri- ja sivistysliikkeeksi Se oli vetänyt työväestöä kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi ja tartuttanut siihen fennomaanien kansansivistystyön parhaat ihanteet

No entä se marxilainen sosialismi, vallankumous ja väkivalta? Puolueohjelma toki tavoitteli sosialistista yhteiskuntaa, mutta vallankumouksesta puhuttiin passiivissa: n. s. kaytskylainen sosialismi uskoi sosialismin aikanaan ja väistämättä toteutuvan, kuten profeetat olivat ennustaneet Venäläistä vaikutusta lähinnä Pietarin suomalaisten bolsevikkien kautta

Venäjän maaliskuun vallankumous 1917 suisti Suomen työväenliikkeen pohjoismaiselta raiteelta Jossittelu ei ole historiantutkimuksen menetelmä Tässä tapauksessa sille on kuitenkin harvinaisen vahvoja perusteita ”Svobodaa” Helsingissä keväällä 1917 Huom! Jossittelullani en tietenkään halua kiistää Suomen työväenliikkeen vastuuta kapinaan ryhtymisestä

Forssan puoluekokous 17. – 20.8.1903 Nummelan t. y. Elon talo ’Rientola’ ja sen rakentajia

Suomen työväenliikkeen rakentuminen fennomaani-sessa sivistyshengessä Vuoden 1916 lopun tilanne: Jäseniä 73 000 (joista naisia n. 20%) Jäsenyhdistyksiä 1600 Työväentaloja 900 Urheiluseuroja yli 200 (esim. Humppilan T.Y. ”Raivaajien” V. & U. Seura ”Korvenveikot”) Raittiusseuroja n. 300 Torvisoittokuntia, kuoroja, teattereita, kirjastoja, jne.

Helsingissä vuonna 1916 toimineet työväenyhdistykset alaosastoineen

Mikkelin läänin vaalipiirin kaupungeissa vuonna 1916 toimineet työväenyhdistykset alaosastoineen

Suomen Ammattijärjestö, per. 1907 Jäsenmäärä aluksi vaatimaton Rakettimainen nousu v. 1917 – 170 000 jäsentä

Ruotsin malli oli käytössä myös Suomen työväenliikkeessä Kollektiivijäsenyys työväen- puolueessa – ei lainkaan henkilö- jäseniä – paikallinen Arbetarkommun Valtaosa jäsenistä ammattiosastojen kautta SAP:ssä vuonna 1972 n. 1.2 miljoonaa jäsentä Järjestelmästä luovuttiin vasta v. 1989, jolloin jäsenmäärä putosi 75 prosentilla Nykyään SAP:ssä on n. 100 000 jäsentä

Työväenlehtiä ilmestyi 1916 lähes joka kaupungissa Työmiehestä tuli 1917 levikil- tään maan suurin päivälehti (80 000 kpl) Helsingin Sanomat (50 000 kpl)

Raittiusseura Koiton iltamat 1910 Riihimäen t.y., torviseitsikko vuodelta 1908

Tampereen työväenteatterin ensiesitys 27. 10 Tampereen työväenteatterin ensiesitys 27.10.1901, ilmoitus Kansan Lehdestä

Työväen Urheilulehti alkoi ilmestyä kesällä 1917 Helsingin Jyryn painijoita

Maailman ensimmäinen vasemmistoenemmistöinen parlamentti Puolue Eduskuntavaalit 1. ja 3.7. 1916 SDP 103 Suomalainen puolue 33 Nuorsuomalainen puolue 23 Ruotsalainen kansanpuolue 21 Maalaisliitto 19 Kristillinen työväenliitto 1 Yhteensä 200 Huom! Eduskunta kokoontui ensi kerran vasta huhtikuun alussa 1917

Tokoin senaatti Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi      Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi 26.3.1917 - 8.9.1917 SDP Oikeustoimituskunnan päällikkö Antti Tulenheimo Suomalainen puolue Siviilitoimituskunnan päällikkö Allan Serlachius Siviilitoimituskunnan apulaispäällikkö Julius Ailio Kamaritoimituskunnan päällikkö Wäinö Wuolijoki 26.3.1917 – 17.8.1917 Valtiovaraintoimituskunnan päällikkö Väinö Tanner Kirkollis- ja opetustoimituskunnan päällikkö Emil Nestor Setälä Nuorsuomalainen puolue Maanviljelystoimituskunnan päällikkö Kyösti Kallio Maalaisliitto Kulkulaitostoimituskunnan päällikkö Väinö Voionmaa Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö Leo Ehrnrooth RKP Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan apulaispäällikkö Matti Paasivuori Salkuton senaattori Rudolf Holsti 27.5.1917 - 8.9.1917  

Senaattorit Tokoi, Tanner ja Paasivuori; muut sosialistit olivat Julius Ailio, Wäinö Wuolijoki ja Väinö Voionmaa

Valtalain kaatuminen eduskunnan hajotukseen heinäkuussa 1917 Lokakuun alun 1917 eduskuntavaalien tappio; SDP putosi 93 paikkaan Matkan pää, Fellmannin kenttä, Lahti huhtikuussa 1918