Yhteisöön kuulumisen etiikka Luku 14 –Ydinsisältö

Kumpaa korostetaan? Yksilöllisyys Yhteisöllisyys nykyaikainen näkemys ihminen kokee itsensä ainutlaatuiseksi voi altistaa yksinäisyydelle ja turvattomuudelle yksilön hyvä on ensisijaista yhteisö on olemassa yksilöä varten esim. sääty-yhteiskunnassa asema ja tehtävä yhteisössä määrittivät ihmisen elämää yksilö on osa yhteisöä yhteisö voi valvoa ja rajoittaa yksilön elämää yhteisön hyvä on ensisijaista yhteisö on enemmän kuin sen jäsenet

Yhteiskuntasopimus malli kehittyi länsimaissa jo 1600-luvulla yksilöllisen ja yhteisöllisen ajattelutapojen yhdistäminen ihmiset ovat järkeviä yksilöitä  omien etujen saavuttaminen edellyttää yhteistyötä osa ihmisten tavoitteista on yhteisiä onnistunut sopimus turvaa kaikkien edut ja hyödyttää kaikkia

ei tarkoita vain tiettyä asiakirjaa vaan ajattelutapaa yhteistoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja kompromisseihin ihmiset luopuvat tietyistä oikeuksista (esim. väkivalta, rankaiseminen), mutta vastineeksi saavat tiettyjä etuja (esim. turvallisuus)

Oikeuksia Vapausoikeudet Vaadeoikeudet ihmisillä vapaus tehdä asioita, joita laki ei kiellä esim. ihminen saa perustaa yhdistyksiä, mainostaa sen toimintaa jne. toteutuvat, jos muilla yhteisön jäsenillä on velvollisuus olla puuttumatta vapauden toteuttamiseen kansalaisilla on oikeus vaatia yhteiskuntaa turvaamaan tietyt lain määräämät oikeudet voi liittyä yksilön asemaan, kohteluun, vapauteen tai mahdollisuuksiin yhteiskunnassa esim. kirjesalaisuus, oikeus tiettyihin palveluihin

Yhteiskuntamalleja Liberalistinen yhteiskunta Hyvinvointiyhteiskunta esim. USA tärkein arvo on vapaus yhteiskunnan ei tule sekaantua liikaa ihmisten asioihin yhteiskunta huolehtii lakien avulla, että järjestys säilyy kaikille taattu yhtäläiset vapaudet ja oikeudet ihmisestä itsestä riippuu, kuinka hän menestyy esim. Pohjoismaat tärkein arvo on tasa-arvo vapautta voidaan rajoittaa tasa-arvon lisäämiseksi ihmisten lähtökohdat ja elämänkohtalot ovat erilaiset, joten kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia yhteiskunnan on edistettävä kaikkien tasa-arvoa esim. verotuksella ja lainsäädännöllä yhteiskunta takaa kaikille peruspalvelut, mutta tasaa mysö eriarvoisuutta luterilaisella perinteellä on ollut vaikutusta tähän ajattelumalliin

Yhteisöllisyys ja kristinusko Jokainen ihminen on yksilönä Jumalan kuva.  Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Ihminen on luotu yhteisölliseksi.  Kaikilla sama alkuperä, syntiinlankeemus ja sovitus koskevat kaikkia. Kaste liittää ihmisen seurakuntaan. Ehtoollinen yhdistää siihen osallistuvat Kristuksen yhteyteen.  yhteys uskovien välille

Kristinusko ja yhteiskunta Kultainen sääntö on toimiva myös yhteiskunnassa. Paavali: Esivalta edustaa Jumalan hallintavaltaa.  Lakeja on noudatettava. Kristuksen paluu on lähellä, joten yhteiskunnallisia oloja ei ole tarpeen muuttaa.  Hallitsijaa saa arvostella, jos hän toimii huonosti.

Luterilaisuus ja yhteiskunta Ns. kahden regimentin oppi  maallinen: järjestys, lait, politiikka... (terve järki!)  hengellinen: kirkko, uskonto... (usko!) Ei tavoitella teokratiaa vaan jokainen voi toteuttaa kristillisyyttään arkisessa työssä kutsumuksen kautta. Luterilaisuudessa korostetaan, että valtion tehtävänä on pitää huolta kansalaisistaan (ns. hyvinvointiyhteiskunnan malli).  Verojen maksamisesta ei saa moraalisia ansioita itselleen.  Muista huolehtiminen on ihmisen maallinen velvollisuus.