TEOLLINEN VALLANKUMOUS

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kauppa tuottavuuden ja talouskasvun lähteenä
Advertisements

Resurssitehokkaat ratkaisut – kestävää liiketoimintaa Pekka Paasikivi Lähivesistä Itämereen
Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa MUUTOSAJUREITA Kimmo Puolitaival Yksikön päällikkö Työllisyys-, yrittäjyys- ja sivistyspalvelut Varsinais-Suomen.
Teollistuminen Millainen on teollistunut talous?
Länsimaat jakavat maailman
KIINA Tietoa ja kokemuksia Kiinan koulutustilaisuudesta (Pohto PBMB 2/2005) Suzhou, Shanghai.
TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY (1700-L.LOPPU, 1800-L.)
Kannattaako Suomeen tulla opiskelemaan? Kansainvälisen liikkuvuuden uudet muodot Irma Garam Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus.
Globalisaatio ja Suomi I Kansainvälisen työnjaon ja yhteisten markkinoiden laajentuminen jatkunut vuosituhansia, tietoisuus tästä uutta - tavaroiden ja.
Suomi 2028 – Suomi ja globaali maailmantalous I Globalisaatio edennyt vuosituhansia Teollinen vallankumous kiihdytti globalisaatiota; Suomi tuli todella.
Siirtomaajärjestelmän purkautuminen II MS:n jälkeen
MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? I
KUINKA KILPAILUKYKY SÄILYTETÄÄN GLOBALISOITUVASSA TALOUDESSA I Kansainvälisen työnjaon ja yhteisten markkinoiden laajentuminen jatkunut vuosituhansia -
Maatalous.
Nurmi Hydraulics Oy Vaiheittain kansainvälistynyt.
Globalisaatio – taloudelliset vaikutukset Suomeen I
ASUTUSHISTORIA / VÄESTÖNKASVU
Teollistuminen.
Imperialismi Afrikassa
Imperialismi.
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120 MAAILMANTALOUDEN SYNTY JA SEURAUKSET MAAILMANTALOUDEN SYNTY JA SEURAUKSET.
Nationalismi ja imperialismi
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusi aika koittaa: siirtomaat ja kansainvälinen kauppa.
Teollistumisen ajan tärkeitä keksintöjä
Kolumbus saapuu Amerikkaan. Piirros vuodelta 1904.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusin aika. MAAILMA MUUTTUU 1900-luvulle tultaessa: Räjähdysmäinen väestönkasvu Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin Siirtolaisuus.
Luku Kolme maailmaa, s. 170–174 KOLME MAAILMAA. Kolme maailmaa Maailma vuonna Kokoa kolmen maailman keskeiset tunnuspiirteet ja vertaile niitä.
Suomen teollistumisen edellytykset 1.Raaka-aine kotimaasta Suomessa riitti puuta -> sahateollisuus Euroopassa kysyntää puulle Myöhemmin ryhdyttiin valmistamaan.
Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120
- yhteisö, yhteistyö, tasa-arvo, tarpeiden tyydytys ja yhteisomistus
MEDIAKULTTUURIN NOUSU
EUROOPAN UNIONIN SYNTY JA LAAJENEMINEN
Teollistuminen tuontitavarana
Kansainvälinen kauppa
Teollistuminen Miksi teollistuminen käynnistyi Britanniassa?
20 Yritykset käyvät ulkomaankauppaa s
Saksa ja Yhdysvallat haastavat Englannin
IV EUROOPAN NOUSU kuvanavaus
Maailmankauppa ja globalisaation periaatteet
IRTI VANHASTA – 1860-LUVUN MURROS
KPL 7 TEOLLINEN VALLANKUMOUS
SUOMEN VIENTI ja TUONTI
Nykyisin tehdään kiinnostavaa tutkimusta ihmisen DNA:sta Katso video: Mitä tämä kertoo ihmisten.
Löytöretket.
Hi 6 ryhmätyö ja sen toteutus
SUOMEN TEOLLISUUDEN SYNTY S
Vaatteideni vaikutus ympäristöön
SIIRTOMAAVALLAN PURKAUTUMINEN
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Imperialismin aika
V TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY
Uuden ajan alun löytöretket
TALOUDELLINEN YHDENTYMINEN
LÖYTÖRETKIEN EDELLYTYKSET JA SEURAUKSET
Mitkä ovat teollistumisen edellytykset?
Intia Kiina Kasvu keskimäärin: +3,4 % Muu it. Eurooppa
VI TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017
16. Koneet tulevat.
III KE SKIAJAN EUROOPPA
Teollistuminen.
Outokumpu – Tornion tehtaat ja Kemin kaivos
Tuotanto & liikevaihto
TEOLLISTUMINEN Pohdi aluksi (ryhmissä):
EUROOPAN UNIONIN SISÄ- MARKKINA- KAUPPA.
Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
SUOMEN VIENTI ja TUONTI
AFRIKKA s
Metsäteollisuuden työvoima
SUOMEN VIENTI ja TUONTI
Esityksen transkriptio:

TEOLLINEN VALLANKUMOUS Luku Teollinen vallankumous, s. 136–140

Teollinen vallankumous Monet teollistumisen edellytykset olivat olemassa jo ennen 1700-luvun loppua: Euroopassa oli runsaasti rautaa, ja sen jalostaminen oli korkeatasoista. Höyryvoiman tuottamiseen tarvittavaa hiiltä oli saatavilla, paikoin myös vesivoimaa. Löytöretkien jälkeen kehittynyt maailmankauppa loi markkinat, takasi raaka-aineiden saannin sekä kerrytti pääomia, jotka voitiin sijoittaa tuotannon kehittämiseen. Tehostuva maatalous vapautti työvoimaa maaseudulta ja elätti kaupunkien työväestön. Kehruujenny keksittiin jo vuonna 1764.

Teollistumisen sysäsivät lopullisesti liikkeelle: Lujempien rautalaatujen (teräksen) kehittäminen, mikä mahdollisti kestävämpien ja edistyneempien koneiden rakentamisen. Entistä tehokkaammat höyrykoneet, jotka voitiin kytkeä koneiden voimanlähteeksi. Parantuneet liikenneyhteydet (maantiet, kanavat, rautatiet, höyrylaivat). 1800-luvun lopussa käynnistyi toinen teollinen vallankumous, joka perustui sähköön ja öljyyn sekä tieteellisen tutkimuksen luomiin uusiin tuotteisiin (esim. kemikaalit).

Käytä vastauksessa apunasi oppikirjan s. 136−138 tekstiä. Miksi teollistuminen käynnistyi juuri Englannissa? Kysymys 2, s. 140 Käytä vastauksessa apunasi oppikirjan s. 136−138 tekstiä. James Watt kehitti höyrykoneen 1700-luvun lopulla. Piirros teoksesta Practical Physics vuodelta 1914.

Vastaukset: Englanti oli maailmankaupan keskus, jonne kerääntyi runsaasti pääomia. Tehokas maatalous vapautti työvoimaa teollisuuden tarpeisiin. Teollisuustuotteille oli kysyntää vaurastuvassa Englannissa ja siirtomaissa. Parlamentti valvoi valtiontaloutta ja sääti yrittäjyyttä tukevia lakeja, kuten elinkeinovapauden. Markkinatalouteen ja kapitalismiin suhtauduttiin suopeasti. Raaka-aineita, kuten puuvillaa, saatiin halvalla Intiasta ja Pohjois-Amerikasta. Englannissa oli runsaasti kivihiiltä. Englannissa oli hyvät liikenneyhteydet (maantiet, kanavat ja myöhemmin rautatiet). Englannissa kehitettiin tehokas höyrykone, kutomakone ja kehruukone.

Teollistuminen leviää Englantilaiset yrittivät turhaan estää keksintöjen leviämistä muualle Eurooppaan. Monet maat poistivat teollistumisen esteitä muuttamalla lainsäädäntöä. Useilla mailla oli paikallisia edellytyksiä teollisuuden kehittymiselle (Belgian hiili, Ruotsin vesivoima). Englantilaiset kapitalistit sijoittivat pääomiaan Amerikan ja siirtomaiden teollisuuteen, kaivoksiin ja rautateihin taloudellisten voittojen toivossa. Farkut valmistetaan helposti värjättävästä puuvillakankaasta. Yhdysvalloissa ne ovat olleet suosittuja 1800-luvun puolivälistä lähtien.

Ensimmäinen globalisaatio Englanti siirtyi vapaakauppaan jo 1830-luvulla ja houkutteli muitakin maita sallimaan tavaroiden, työvoiman (siirtolaisuus) ja pääomien vapaan liikkumisen. Vapaan kilpailun ja kansainvälisen työnjaon uskottiin rikastuttavan kaikkia maita ja pitävän kustannukset kurissa. Teollistuvat maat luopuivat maatalouden tukemisesta ja ostivat halpaa viljaa Venäjältä ja Yhdysvalloista. Oman maan teollisuutta suojeltiin usein ulkomaiselta kilpailulta (esim. Saksa). Lontoo oli maailmantalouden keskus, ja koko järjestelmä nojasi Englannin puntaan, jonka arvo oli sidottu kultaan.

Muu maailma jää jälkeen Vastaukset: Intian, Japanin ja Kiinan käsityövaltainen teollisuus ei pärjännyt kilpailussa. Monet teollisen vallankumoukset edellytykset, kuten pääomat, tekninen tieto ja kaupan vapaus, puuttuivat. Kiinassa ja Japanissa yrittäjyyttä säädeltiin tiukasti, ja ulkomaiset yrittäjät eivät saaneet toimia vapaasti. Miksi Aasia ja Afrikka eivät juuri teollistuneet 1800-luvulla?

Maailman teollisuustuotannon jakautuminen 1750–1938 Miten muut maat pärjäsivät teollisessa kilpailussa Englannin kanssa?