Eläimen aineenvaihdunta

Ruuansulatus Esimerkkieläimenä jänis: ~Jänis saa energiansa kesäisin heinistä, mustikanvarvuista, ruohoista ja talvisin haavan ja pajun kuoresta ~Kasviravinto on huonosti sulavaa, joten ruuansulatuskanava on pitempi kuin ihmisen ~Jäniksellä on melko samanlainen ruuansulatuskanava kuin ihmiselläkin ~Tärkkelys- ja selluloosamolekyylit hajoavat glukoosiksi ruuansulatuskanavassa, valkuaisaineet taas pilkkoutuvat aminohapoiksi ~Rasvat ja muut lipidit hajoavat glyseroliksi ja rasvahapoiksi ohutsuolessa ~Usein kasvissuojien ruuansulatuksessa bakteerit pilkkovat soluseinien selluloosaa eläimille sopivaan muotoon. Soluseinien hajotessa solujen sisällä olevat ravintoaineet vapautuvat.

Hengitys ~Happi voi kulkea soluihin vain veteen liuenneena ~Soluhengityksessä syntyvä hiilidioksidi kulkeutuu happeen nähden vastakkaiseen suuntaan, verestä keuhkorakkulan kosteaan sisäpintaan ~Tasalämpöisten eläinten aineenvaihdunta on vilkas, se kuluttaa paljon energiaa ~Jäniksellä on suuret keuhkot, joten niissä on paljon pieniä keuhkorakkuloita. Niiden ansiosta hiilidioksidi ja hapen vaihtopinta on suuri

Verenkierto ~Kaikilla selkärankaisilla, kaloja lukuun ottamatta, on kaksinkertainen verenkierto ~Jaetaan pieneen ja suureen verenkiertoon ~Pieni verenkierto kuljettaa vähähappista verta sydämen oikeasta kammiosta keuhkoihin ja sieltä hapekkaan veren sydämen vasempaan puoliskoon ~Suuri verenkierto kuljettaa hapekkaan veren vasemmasta kammiosta kaikkialle elimistöön ja takaisin sydämen oikeaan puoliskoon ~Kaikilla nisäkkäillä on tämän lisäksi täydellinen verenkierto: kammioiden välillä oleva seinä estää hapekasta ja vähähappista verta sekoittumasta sydämessä keskenään ~Sammakoilla ja matelijoilla vaillinainen verenkierto: kammioiden välinen väliseinä puuttuu tai on osittainen, hapekas ja vähähappinen veri pääsee sekoittumaan

Eritys ~Jäniksen elimistö käyttää valkuaisaineista saamat aminohapot proteiiniensa valmistukseen ~Urea eli virtsa-aine kulkeutuu veren mukana munuaisiin. Ne poistavat elimistöstä tätä ureaa sekä suoloja ja muita kuona-aineita virtsan mukana ~Munuaiset osallistuvat jäniksen elimistön oikean vesipitoisuuden säätelyyn ~Munuaiset ja maksa pitävät kudosnesteen ja veren koostumuksen solujen kannalta oikeana ja edullisena ~Maksa tuhoaa suolistosta vereen mahdollisesti päässeitä bakteereita ja muuttaa ravinnossa olleita myrkyllisiä tai haitallisia aineita vaarattomiksi sekä poistaa aminohapoista typen. Se säätelee myös veren sokeripitoisuutta. Maksa myös valmistaa veren valkuaisaineita ja sappinestettä, nämä edistävät rasvojen sulamista suolistossa

Muistiinpanot kappaleesta 10 Ruuansulatuksessa selluloosa ja tärkkelys hajoavat glukoosiksi ruoansulatuskanavassa, valkuaisaineet aminohapoiksi ja rasvat rasvahapoiksi ja glyseroleiksi Maksa ja munuaiset pitävät veren ja kudosnesteen koostumuksen oikeana Maksa valmistaa ureaa eli virtsa-ainetta sekä säätelee sokeripitoisuutta Happi voi kulkea soluihin vain veteen liuenneena Solujen erilaistuminen eri tehtäviin sekä tehokkaat ruuansulatus,- verenkierto ja hengityselimistöt takaavat hyvän aineenvaihdunnan ja näin mahdollistavat suuren koon