”Me ja muut” Näkökulmia Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan

John Winthrop and ”City upon a Hill”

Yhdysvallat itsenäistyy Aseelliset yhteenotot brittijoukkojen kanssa puhkeavat vuonna 1775 Itsenäisyysjulistus Thomas Jeffersonin kynästä vuonna 1776 —>Valistus, John Locken ajattelu, Thomas Paine Englanti tunnusti siirtokuntien itsenäisyyden 1783 Pariisin rauhassa Vuonna 1787 peruslakikonventti kokoontui Philadelphiaan 1791 ratifioidaan perustuslain kansalaisoikeuspykälät (bill of rights) Maan ensimmäisissä kansallisissa historioissa maan poikkeuksellinen vapaus nähtiin muulle maailmalle esimerkillisenä, jopa universaalina George Washington varoittaa v. 1796 jäähyväispuheessaan maanmiehiään solmimasta ulkovaltojen kanssa sopimuksia, jotka saattavat viedä Yhdysvallat vieraisiin sotiin

Monroen doktriini Monet Espanjan latinalaisamerikkalaisista siirtomaista itsenäistyivät 1800-luvun alussa ja Napoleonin sotien jälkeen eurooppalaiset siirtomaavallat aikoivat ryhtyä toimiin siirtomaidensa palauttamiseksi Presidentti James Monroen puhe kongressille v.1823, jossa painotettiin läntisten demokratioiden ja eurooppalaisten monarkioiden eroa Eurooppalaisten ei tule puuttua läntisen pallonpuoliskon asioihin ja vastineeksi Yhdysvallat pitäytyy puuttumasta alueella vielä olevien siirtomaiden tai Euroopan sisäisiin asioihin Pitkäikäisin ja vaikutusvaltaisin Yhdysvaltojen ulkopolitiikan doktriini Oliko Monroen doktriinin demokraattinen ja antikolonialistinen periaate vai ”savuverho” uudenlaiselle kolonialismille, jota harjoitettiin Washingtonista suhteessa Etelä-Amerikkaan?

John Quincy Adams: Yhdysvallat on sitoutunut ”jumalalliseen tehtävään”, mutta ymmärtää samaan aikaan,että ”hirviöiden etsiminen” ulkomailta vaarantaa kansakunnan vapauden

Manifest Destiny ".... the right of our manifest destiny to over spread and to possess the whole of the continent which Providence has given us for the development of the great experiment of liberty and federaltive development of self government entrusted to us. It is right such as that of the tree to the space of air and the earth suitable for the full expansion of its principle and destiny of growth." - John L. O'Sullivan (1845)

Frederick Jackson Turner, "The Significance of the Frontier in American History" (1893) Pohjois-Amerikan olosuhteet, erityisesti jatkuvasti etenevä rajaseutu, olivat luoneet uuden ihmisen ja uuden kulttuurin, joka ei ollut vain eurooppalaisten itujen verso. Ihmisten jatkuva kosketus rajaseudun primitiivisiin oloihin loi ja ylläpiti yhdysvaltalaisen demokratian instituutioita

Läntisestä ekspansionismista merelliseen imperialismiin 1890-luvun Yhdysvalloissa erimielisyyksiä imperialistien ja anti-imperialistien (isolationistien) välillä siitä, kuinka ulkopolitiikkaa tulisi harjoittaa. PERUSTELUJA AKTIIVISELLA ULKOPOLITIIKALLE: Ideologisia syitä: 1. sosiaalidarvinismi, 2. kutsumuskohtalo, 3. rajaseututeesi 4. ”Valkoisen miehen taakka” Taloudellisia syitä: 1.Yhdysvaltojen kiinnostus Kiinan markkinoihin, 2. Etelä-Amerikan merkitys Yhdysvaltojen taloudelle Strategisia syitä: 1. Merien merkitys Yhdysvaltojen turvallisuudelle ja vauraudelle, 2. Kuuban sijainti lähellä Yhdysvaltojen rannikkoa, 3. Halu täyttää eurooppalaisten imperiumien jättämiä valtatyhjiötä

”Avoimien ovien” politiikkaa Kiinassa Espanjan ja Yhdysvaltain sota 1898 käytiin siitä, kuka kontrolloi Filippiinejä ja Kuubaa —>Filippiineillä Yhdysvaltalaiset kävivät myös raakaa sissisotaa kapinallisia vastaan Presidentti Theodore Roosevelt vei Monroe doktriinin uudelle tasolle: Eurooppalaisten sekaantumisen estämiseksi Yhdysvallat voi itse sekaantua läntisen pallonpuoliskon asioihin. 1. Yhdysvalloille oikeus rakentaa ja vuokrata Panaman kanavaa (1903) 2. Plattin lisälauseke (1902) Kuuban uuteen perustuslakiin antoi Yhdysvalloille oikeuden puuttua Kuuban sisäisiin aisoihin sekä sotilastukikohdan Guantanamo Baysta 3.Yhdysvallat alkoi toimia ”Karibian meren poliisina” 4. ”Tykkivenediplomatiaa”

Woodrow Wilsonin internationalismi 1. Maailmansodan alkaessa Wilson julisti Yhdysvaltojen puolueettomuutta Wilson jatkoi Rooseveltin politiikkaa Karibian alueella (Mexicon sisällissota, Haiti ja Nicaragua Wilson julisti sodan Saksalle 2.4.1917 ja Yhdysvallat liittyi mukaan 1.maailmansotaan Pariisin rauhanneuvotteluissa aktiivinen rooli ja suunnitelma 14 kohdan maailmanjärjestyksestä Wilsonin toive ei toteutunut. Yhdysvallat jäi Kansainliiton ulkopuolelle ja vetäytyi takaisin Monroe doktriiniin ja isolationismiin

1920-luvulla ”tykkivene” diplomatiasta ”hyvän naapurin” politiikkaan Haarding (1921-23) ja Coolidge (1923-29) olivat huolestuneita antiamerikkalaisuuden noususta latinalaisessa Amerikassa Yhdysvaltojen politiikkana tukea paikallisia sotilasdiktaattoreja, jotka vastineeksi turvasivat Yhdysvaltojen intressit 1930-luvulla USA tuki sotilasdiktaattoreja Nicaraguassa (Somoza), Kuubassa (Batista) ja Dominikaanisessa tasavallassa (Trujilo) Roosevelt: ”He may be an S.OB. but he is S.O.B.”

Puolueettomuudesta mukaan 2. maailmansotaan 1930-luvulla Franklin D. Roosevelt pitäytyi Monroe opissa ja ei puuttunut Euroopan asioihin Roosevelt ei tahtonut sotkeutua vieraisiin sotiin. Kongressi sääti 1935 puolueettomuuslain 2. Maailmansodan alkaessa Yhdysvallat julistautui puolueettomaksi Japani hyökkäsi Pearl Harbouriin 7.12. ja Yhdysvallat liittyi mukaan sotaan Harry Truman antoi käskyn pudottaa atomipommit 6.8.1945 Hiroshimaan ja 9.8.1945 Nagasakiin

Yhdysvaltojen nousu supervallaksi ja Kylmä sota 2. maailmansodan jälkeen Yhdysvallat nousi maailman johtavaksi supervallaksi, ja pian sen rinnalle nousi Neuvostoliitto Vuonna 1947 Truman julisti, että Yhdysvallat tulisi tukemaan kaikkia vapaita kansoja ja demokraattisia hallituksia, jotka joutuisivat kamppailemaan aseellisia vähemmistöjä ja ulkoista painostusta vastaan TRUMAN DOKTRIINI oli osoitus Yhdysvaltojen uudesta aktiivisesta ulkopolitiikasta Marshall apu Eurooppaan vuonna 1948. USA:n tavoitteena kommunismin vastustus ja oman talouden hyötyminen Euroopan elpymisestä. —> Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestö (OEEC, v.1961 OECD) YK:n perustaminen, Maailmanpankki, kansainvälinen valuuttarahasto ja Bretton Woods järjestelmä. USA: n vaikutusvalta maailmantalouden rakenteisiin.

Kylmä sota Kylmää sotaa käytiin sotilaallisesti, taloudellisesti ja kulttuurin keinoin (esim. Cocom) Turvallisuuspalvelujen CIA:n ja KGB:n korostunut rooli Berliinin saarto 1948 ja Saksan liittotasavallan ja Saksan demokraattisen tasavallan synty Nato perustettiin 1949 Berliinin kriisi 1961 ja Berliinin muurin rakentaminen Korean sota 1950 Geneven henki 1945-55 Unkarin kansannousu 1956 ja Prahan kevät 1968 Kuuban kriisi 1962 Liennytys 1962-1979 (Ydínsulkusopimus 68, SALT, Etyk)

Vietnamin sota Kennedy kannatti Eisenhowerin dominoteoriaa ja lähetti Vietnamiin erikoisjoukkoja Vuonna 1965 ns. Tonkinlahden välikohtaus. Yhdysvallat aloitti täysimittaiset sotatoimet kukistaakseen Vietnamin kommunistit Vuonna 1973 solmittu rauhansopimus säilytti muodollisesti Etelä-Vietnamin itsenäisyyden, mutta vuonna 1975 amerikkalaisten vetäytymisen jälkeen kommunistit ottivat koko maan haltuunsa Vietnamista tuli ensimmäinen sota, jonka Yhdysvallat on hävinnyt. Vietnamin sota jakoi amerikkalaiset kahtia ja tappio aiheutti trauman Yhdysvalloissa

Latinalainen Amerikka Yhdysvaltojen ”takapihana” Kylmän sodan aikana Yhdysvallat sekaantui jatkuvasti Latinalaisen Amerikan asioihin 1947 Rion sopimus yhteisestä puolustusliitosta Yhdysvaltojen ja sen yritysten intressit alueen merkittäviin raaka-ainevaroihin Pelko vasemmistolaisuuden leviämisestä Lyndon B. Johnson määräsi merijalkaväen Dominikaaniseen tasavaltaan 1965 CIA mukana monissa peiteoperaatioissa Tuki Chilessä vuonna 1973 Augusto Pinochetin johtamaa sotilasvallankaappausta 1980-luvulla koulutti ja tuki Nicaraguan contrasissejä (Iran-Contra skandaali)

– Ronald Reaganin ”Tähtien sota” ja kiihtynyt varustelukierre. – Nato aloitti uusien ohjusten sijoittamisen Eurooppaan v. 1983

Mihail Gorbatšovin tulo NL:n presidentiksi aloitti aseistariisunnan ja liennytyksen, mikä johti Kylmän sodan päättymiseen YHDYSVALLOISTA TULI MAAILMAN AINOA SUPERVALTA

”Sotien aikana, me vahvistamme maamme todellisia arvoja ja uskomuksia ”Sotien aikana, me vahvistamme maamme todellisia arvoja ja uskomuksia. Sisällissodassa Abraham Lincoln johti tietä kohti uutta vapauden syntymää. Johtaessaan Yhdysvallat maailmansotaan, Franklin D. Roosevelt määritti neljä vapautta: sananvapauden, uskonnon, vapauden, vapauden pelosta ja puutteista. Milloin tahansa Yhdysvallat taistelee maansa turvallisuuden puolesta, me taistelemme myös maamme arvojen puolesta. Omana aikanamme, me puolustamme rakastamaamme maata ja toimimme ideaalien mukaan, jotka synnyttivät maamme.”

Yhdysvaltojen poliittinen kulttuuri ammentaa voimaansa eurooppalaisesta valistusajattelusta, siitä puuttuu keskellä yhteiskunnallisia ristiriitoja syntyneen eurooppalaista liberalismia määrittävä piirre, joka ottaa huomioon yhteiskunnalliset olosuhteet liberaalien ideaalien toteutumisessa Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa on ollut vaikeuksia ottaa huomioon eri maiden historiallisia ja poliittisia erityisolosuhteita. Sen sijaan taipumuksena on ollut etsiä yleisiä lakeja,joiden mukaan maailma jaetaan ”vapaaseen maailmaan” ja muihin Yhdysvallat on edistänyt ihmisoikeuksia ja demokratiaa Samalla se on puolustanut kansallista turvallisuuttaan, kapitalismia ja ulkomaisten markkinoiden hallintaa ympäri maailman turvautumalla tarvittaessa diktaattoreihin Omien ulkopoliittisten toimien perusteleminen universalismin periaatteilla Kuitenkin maan ”perustajaisiltä” peritty tyrannian vastainen retoriikka on antanut monesti voimaa lyhytnäköisille doktriineille ”pahaa” vastaan