Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120 MAAILMANTALOUDEN SYNTY JA SEURAUKSET Luku Kauppa siirtyy Välimereltä Atlantille, s. 116–120

Maailmantalouden synty Maailmankauppa syntyi löytöretkien myötä, kun eurooppalaiset perustivat siirtokuntia valloittamilleen alueille. Siirtokuntia oli etenkin Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, mutta myös Afrikan rannikolla ja myöhemmin Aasiassa. Uusista alueista tuli taloudellisesti merkittäviä, koska niistä löydettiin rikkauksia ja raaka-aineita. Varmistaakseen oman taloudellisen etunsa eurooppalaiset lähettivät siirtokuntiin nopeasti lisää sotilaita ja virkamiehiä. Valtamerten takaiset alueet liitettiin eurooppalaisten omistukseen palvelemaan emämaiden taloutta. Syntyi maailmankauppa, jossa eurooppalaiset kävivät kauppaa eri maanosien ja niissä olevien siirtokuntien kanssa. Maailmantalouden vahvoja maita olivat Espanja, Portugali, Englanti, Ranska sekä Alankomaat (myöhemmin erityisesti Hollanti).

Maailmankauppa ja eurooppalaiset siirtokunnat 1600-luvulla a) Pohdi, miksi maailmankauppa oli Eurooppa-keskeistä. b) Tee lista niistä tuotteista tai raaka-aineista, jotka matkasivat kauppalaivoissa maailman valtamerillä. c) Mitkä Euroopan valtiot olivat vahvasti mukana maailmantalouden synnyttämässä kiihtyvässä talouskilpailussa? Mihin kohtaan kartalla sijoittaisit nykymaailmankaupan keskukset?

Maailmankaupan kasvun merkitys Euroopassa Oheiseen kaavion on koottu ne muutokset, joita maailmankauppa ja sen kasvu Euroopassa aiheuttivat. Selvitä, minkälaisia taloudellisia muutoksia tapahtui: Välimeren alueella Etelä-Amerikassa Pohjois-Amerikassa Aasiassa Afrikassa.

Valtioiden välinen kilpailu rasittaa taloutta 1600-luvulla poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen kilpailu kansallisvaltioiden välillä kiihtyi – Espanja ja Portugali heikkenivät, Englanti ja Ranska vahvistuivat. 1500-luvun lopulla Englanti alkoi nousta Euroopan johtavaksi merivallaksi. Kilpailu johti sotiin, joista raskaimmat päättyivät Englannin voittoon Ranskasta ja sen Pohjois-Amerikan herruuteen. Sodankäynnin rahoittaminen pakotti valtiot miettimään talouden vahvistamista, ja merkantilismi alkoi saada kannatusta. Merkantilististen oppien mallimaaksi nousi Ranska, jossa Ludvig XIV:n talousministeri Jean Colbert kiteytti merkantilismin talousopiksi.

Merkantilismin aikakausi (1500–1700-luvut) Merkantilismin mukaan jalometallit (kulta, hopea) olivat varallisuuden mittari. Maailman varallisuuden katsottiin olevan rajallista, joten omaan maahan saadut jalometallit olivat muilta pois. Jotta valtion varallisuus kasvaisi, viennin tuli olla tuontia suurempaa. Siirtomaat olivat tärkeitä, jotta raaka-aineita ei tarvitsisi ostaa muilta. Omavaraisuutta lisättiin kehittämällä oman maan manufaktuuriteollisuutta, esimerkiksi tekstiilituotantoa. Valtio johti ja valvoi taloutta myös monopoliasemassa olevien yritysten avulla. Kansainvälistä kauppaa käytiin kauppakomppanioiden kautta, jotka saivat yksinoikeuksia.

Talouden suuria nimiä Jean Colbert (1619–1683) vs. Adam Smith (1723–1790) Merkantilismin isä, ranskalainen valtiomies ja Ludvig XIV:n talousministeri Taloudellisen liberalismin isä, skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi MERKANTILISMIN KESKEISET PERIAATTEET Valtion johdettava ja suojattava omaa talouttaan ja pyrittävä kasvattamaan vaurauttaan. Keinoina suojatullit, tuontikiintiöt sekä täydelliset tuontikiellot Oman maan tuotteiden suosiminen Manufaktuurien kehittäminen Tehokas verotus Taloudellisten etujen sotilaallinen suojelu tarvittaessa perusteltua. TALOUDELLISEN LIBERALISMIN KESKEISET PERIAATTEET Ei valtion valvontaa, vaan laissez faire - periaate, jonka mukaan yrittäjät osaavat itse toimia parhaiten. Vapaakauppa, ei tulleja Valtioiden välinen työnjako ja erikoistuminen hyvä asia ”Näkymätön käsi” ohjaa ihmisiä järkevään taloudelliseen toimintaan. Taloudellisten etujen sotilaallinen suojelu tarvittaessa perusteltua.